Repsahtavia alustanosia

[fraatti]

Ei voi ihan noin yleistää. Riippuu suunnitteluperusteista ja mitoituksista. Jos pultin lujuusluokka on alhainen ja vedetään astekiristyksessä lähelle myötörajaa, niin silloin suositellaan uusia pultteja uudelleenasennuksessa. Reilummalla mitoituksella voi taas käyttää uudelleen. Valmistajan kyllä pitäisi antaa suositus tapauskohtaisesti.

Kuvissa vihreällä merkityt pultit on valmistajan mukaan tarkoitettu vaihdettavaksi. Kuten esimerkissä olevassa kuvassa. Käytännössä ei ne ei taida muutamasta kiristyskerrasta olla moksiskaan.

[Laku]

Kannattaa samalla kokeilla muutenkin sen iskarin kunto. Melko varmasti kaasut pihalla jos ajettu +150tkm

Minulla orkkis Msport ja yli 250tkm ilman ongelmia.

[fraatti]

Kerrohan sitten miten kulmien säätö takana onnistui. Mulla on kahdet mittauspöytäkirjat F11, vakio alustan korkeus, renkaat 245/40R19, vakio vanteet ja offset. Olin itse vieressä molemmilla kerroilla katsomassa ja ohjeistamassa että takana camberit niin pystyyn kuin saa, ja tuloksena molemmilla kerroilla n. -1,25 astetta. Sen pystympään ei epäkesko antanut säätää. Ja kun aurauksen epäkeskoa käännettiin, niin ei siinä camberissa mun mielestä tapahtunut juuri mitään? Kun miettii sitä pyöränripustuksen geometriaa, niin en oikein ymmärrä että miten aurauksen säätö voisi kovin paljon camberiin vaikuttaa? Se että jollakin olisi F1x takana camberit -0,5 ei kuullosta kauhean uskottavalta. Sitten uskon kun näen mittapöytäkirjan...

Mutta joka tapauksessa mulla lopputuloksena kun camber takana niin pystyyn kuin saa (-1,25)ja auraus ohjearvojen keskelle, eikä ole säädetty painojen kanssa, niin ei kulu sisäskantit, tää on mun oma ja mitattu kokemus, kilsoja keskimäärin 1000km/vko. Ja Suomen uraisilla teillä tuo ei vaikuta ajo-ominaisuuksiin yhtään mitään, tien urat ja rengastyyppi ja nivelten kuluneisuus on paljon isommassa roolissa.
Jos jollain olisi tilaisuus olla mukana seuraamassa mittausta ja säätöä, niin olisi helppo kokeilla painon vaikutusta kulmiin kun mittarit on kiinni. Esim. kaveri roikkumaan tai seisomaan vetokoukun päälle ja kattoo miten lukemat mittarissa muuttuu?

Tuosta aurauksesta vielä, eräs kaveri mikä tekee vain rengas -ja alustahommia sanoi että hän vetää aina Mersujen ja Bemareiden takacamberit niin pystyyn kuin saa, ja auraus mielellään hiukan enemmän plussalle, niin ei ole yksikään auto tullut takaisin säädättämään uudelleen. Tuo auraus enemmän plussan suuntaan (toe-in) rasittaa sisäkanttia vielä vähemmän jos sitä maalaisjärjellä ajattelee.


Tuo Fraatin tavoitecamber -1,25 takana toimii, jos edes siihenkään säätö riittää, mutta aurauksen tavoite toleranssin alarajalle, siis kumpaan suuntaan? Jos multa kysytään, niin plussalle eli toe-in. Mulla on siis toiminut se että vedetään auraus ohjearvojen keskelle, eli +00,30astetta.

Tämä camber-arvo oli jonkun foorumille kirjoittama asteluku. En tiedä pitääkö paikkaansa, kai se ensiviikolla selviää että mihinkä säädöt riittävät kaverin autossa. Omasta autosta kulmat katsotaan myöhemmin. Camberin pystyyn säätämisestä on muutakin iloa kun ajattelee suomalaisia teitä, nimittäin se vähentää vetelyä.

If the vehicle encounters a bump that only causes one tire to lose some of its grip, the other tire's negative camber will push the vehicle in the direction of the tire that lost grip. The vehicle may feel more "nervous" and become more susceptible to tramlining. Excessive camber will also reduce the available straight-line grip required for rapid acceleration and hard stops.

Olet oikeassa aurauksen suhteen. Suurempi auraus aiheuttaa renkaan kulumaa ulkolaidalle enemmän -> tasaisempi kuluminen. Mutta siitä en osaa sanoa että vähentääkö se renkaan sisälaidan kulumista millään tavalla, taitaa ainoastaan kasvattaa ulkolaidan kulumaa? Suuntavakavuutta tuo kasvanut auraus myös tuo mutta vastaavasti ohjattavuus hiukan kärsii. Toisaalta epätasainen kuluma "kartiokkaaksi" myös lisää auton herkkyyttä vedellä urissa yms vierintäkehän muutoksen takia. Ehkä kuitenkin kannattaa uhrata rengasta hiukan sen takia että saavuttaa tasaisemman kuluman sekä junamaisen käytöksen maantiellä. Nyt kun asiaa ajattelee enemmän niin mahdollisesti jopa maksimaalinen auraus takana saattaisi tasoittaa renkaan kulumaa? Eteen sen voinee jättää keskitasolle? Näistäkin asioista lienee yhtäpaljon mielipiteitä kuin säätäjiäkin. :think

Itseasiassa juuri tuollainen lappu täältä foorumiltakin löytyy. Ehkä säätäjä osaisi kertoa miksi takana auraus oli ruuvattu "tappiin". :think Ongelma oli kuitenkin renkaan liiallinen sisälaidan kuluma säätöön mennessä.

https://www.btcf.fi/forum/showthread.php?p=3399624#post3399624

Mutta varmaa on ainakin se että tehdasasetuksilla ja säädöillä kumit kuluuu aivan perseelleen ja tästä varmaan kaikki on samaa mieltä

Tässä oli aurauksen aiheuttama kuluma.


Haritus taas syö sisälaitaa.

[zakspeed]

Jos jollain olisi tilaisuus olla mukana seuraamassa mittausta ja säätöä, niin olisi helppo kokeilla painon vaikutusta kulmiin kun mittarit on kiinni. Esim. kaveri roikkumaan tai seisomaan vetokoukun päälle ja kattoo miten lukemat mittarissa muuttuu?

.

F11 ei käytännössä väliä kuormalla auton takapään osalta , koska auto on aina oikeassa korkeudessa lastista riippumatta.

Toki säädön aikana mietittävä kuinka alustan on tarjoitus toimia ajotilanteessa (ilmajousitus) ja ottaa tämä huomioon säätöä tehdessä, että auto on mittauksen ja säädön aikana siinä korkeudessa mitä se tulee olemaan tien päälläkin.

Perussääntö on kuitenkin puntittaa auto suuntauksen ajaksi.

[alpine3]

Kuvissa vihreällä merkityt pultit on valmistajan mukaan tarkoitettu vaihdettavaksi. Kuten esimerkissä olevassa kuvassa. Käytännössä ei ne ei taida muutamasta kiristyskerrasta olla moksiskaan.

Näimpä, samat pultit laitoin perämurikan puslarempan jälkeen uudelleen ja kiristin momenttiin + oikeaan astemäärään, eivät antautuneet. Ei tullu katsottua minkä lujuusluokan pultteja olivat.

[fraatti]

Kannattaa samalla kokeilla muutenkin sen iskarin kunto. Melko varmasti kaasut pihalla jos ajettu +150tkm

Minulla orkkis Msport ja yli 250tkm ilman ongelmia.

Iskaritkin taitaa heikentyä teholtaan pikkuhiljaa ja sitten kun asian huomaa jostain niin se on jo yleensä todella heikossa kunnossa :think

Se ainakin lienee hyvä ulkoinen indikaattori jos iskarista alkaa tulemaan öljyt ulos tai se jäätyy talvella. Ja tietysti jos auto jää "hyllymään" kun nurkista painelee tai muuten alusta tuntuu "löysälle". Sivutuuliherkkyys ja jarrutusmatkan pidentyminen on myös mainittu heikkojen iskareiden indikaattorina.

Iskarit on kuitenkin ilmeisesti painetettu typellä ja tuo estää öljyn vaahtoamista iskarin sisällä. Jos kaasut karkaa niin sitten öljy alkaa vaahtoamaan tai kuplimaan alhaisemman paineen takia ja myös teho saattaa heiketä jos öljyn seassa on kuplia. Samoin takaisinjoustossa teho on alhaisempi tai saattaa jäädä toteutumatta kokonaan(kun kaasunpaine ei nosta iskarin vartta). Samoin kaasu hiukan nostattaa autoa ylöspäin. Tuollainen kaasut luovuttanut iskari taitaa olla hiukan kuin vanhanliiton öljyiskari.

Kuvassa kaksoisputki-iskunvaimentajan toiminta takaisinjoustossa kun kaasu pyrkii laajenemaan takaisin.


Loppujenlopuksi tuollainen iskari on hienosti viritetty kokonaisuus... Erittäin hyvä video toiminnasta: https://www.youtube.com/watch?v=_URjNa3PgDM

Kaveri juuri eilen vaihtoi takaiskarit (210tkm) eikä uudet ja vanhat juurikaan eronneet käsituntumalta toisistaan. Ainoastaan toinen oli vuotanut öljyä. Ainut silmiin nähtävä ero oli se että vanhoista varsi ei noussut enää ylös itsekseen. Tuota voinee pitää merkkinä siitä että iskari on vuotanut kaasut pihalle. Tiedä sitten käytännössä kuinka merkittävää eroa on huomattavissa vaimannuksen toiminnassa tuon kaasun puuttumisen takia :think

Buimurissa on tuollaiset twintube iskarit käytössä takana. Tuossa kuitenkin molemmat yleisimmät tyypit

[fraatti]

Näimpä, samat pultit laitoin perämurikan puslarempan jälkeen uudelleen ja kiristin momenttiin + oikeaan astemäärään, eivät antautuneet. Ei tullu katsottua minkä lujuusluokan pultteja olivat.

Perän kolme pulttia ovat ilman merkintää (8.8?) mutta kyllä tuolla alustassa 10.9 kovuudella olevia pultteja on myös.

Pultteihin ja niiden vaihtotarpeeseen liittyen Lemfjöderilta näyttää saavan myös valmiita pulttisettejä eteen. Toinen setti on alapäähän ja toinen yläpäähän.

[fraatti]

Tuolta näyttivät 210tkm ajetut alustan osat. Tarkkasilmäinen huomaa reaktiotangon puslassa merkinnän ZF eli sama firma kuin Lemfjöder. Nuo tangot lienevät olevan sielta peräisin. Reaktiotangon pusla oli revennyt molemmilta puolilta.

Pallonivelessä oli myös reilusti väljää pystysuunnassa vaikkei leimasetä sitä löytänytkään. Pallonivelen kartio oli varsin lujassa kiinni tukivarressa. Samoin jos pallonivelen alamutteria kuvittelee avaavansa lenkillä ilman jatkovartta niin haaveeksi jää.



Reaktiotangon puslan/hydrolaakerin öljytäyte
"The tension strut is also known as the thrust arm and is the forward-most control arm on the F10/F06/F12/F13/F02 chassis. The bushing is filled with a vibration-absorbing fluid that does a great job of isolating bumps and rough roads, until the fluid leaks or evaporates. Worn F10/F06/F12/F13 bushings will affect the ride, handling, and steering of the car and can also cause clunking noises and vibrations. To restore steering precision and taught handling, replace the tension strut bushing at the first sign of wear."


Samalla tuli vilkaistua 1/4 takakelkan puslista. Ei tuo ainakaan päällepäin näytä olevan vielä aivan loppu. :think

[atcc]

Eilen renkaita vaihtaessa huomasin että oli vänkärin puolen takaiskari puskenut nestettä pihalle Pitää nyt miettiä laittaisko samaan konkurssiin koko kierroksen uusia iskareita. :think Onhan se sylettävän kallista (EDC iskarit) mutta oispahan kerralla kunnossa.

[fraatti]

Perän puslat tuli vaihdettua, tuo olikin helpompi homma kuin olin aikaisemmin ajatellut.

Pakoputkea on aivan turha ottaa irti. Sen voi laittaa kannatukselle roikkumaan kallistuksenvakaajista kiinni. Perää voi laskea niin paljon alaspäin hallitusti kunnes vetoakselit ottavat tukivarsiin kiinni.



Kun puslan ympäristöön tarjoaa vähän kuumailmapuhallinta niin puslat lähtevät huomattavasti helpommin irti. Itse salvasin nuo uudet puslat bemarin the virallisella asennussalvalla paikoilleen laitettaessa.

Jahka sain puslat irti hiukan petyin siihen että ne olivat yllättävän hyvässä kunnossa. Pahannäköiset halkeamat ylettyivät todellisuudessa vain noin 5mm syvyyteen. 165tkm kilsaa tässätapauksessa ei mielestäni ollut tappanut niitä vielä niin huonoon kuntoon että niitä välttämättä olisi tarvinnut vaihtaa vaan odottaisin että ne ovat vielä heikommassa kunnossa. Etummaiset olivat vielä moitteettomassa kunnossa.


Halusin kuitenkin nähdä että kuinka syvälle halkeamat todellisuudessa menivät niin halkaisin puslan ulkokehän. Kehän haljetessa halkemat painuivat kiinni. Kumissa on siis melkoinen jännitys olemassa. Tuuppasin kuintenkin tuohon väliin jonkun hylsyn mistä näkee kuinka syvälle halkeama todellisuudessa menee.


No tulipahan vaihdettua ja loppui se viimeinenkin irvistäminen...

[fraatti]

Kerrohan sitten miten kulmien säätö takana onnistui.

Säädöt tappiin veivattuna tuonne taakse sai camberia sen 1,25 astetta (1 aste 15min). Auraus toleranssin puitteissa niin että sitä tuli mahdollisimman paljon. Edessä auraus toleranssin keskelle.

[alspe]

Myös minulla on toisen puolen iskarin haitarikumi revennyt rikki. Kumi on ainakin auto ylöstunkattuna sillä tavalla "jumissa" iskarin tolpan mustan muovirinkulan ja jousen välissä ettei sitä saa ylös nostettua. Näyttääkö tuo systeemi ylipäätään normaalilta kun iskari on noin epäkeskeisesti jousen sisällä?

Onko jousen alapää oikein, näyttää sekin kummalliselta pohjauskumiin nähden. Ilmeisesti jousi vaan pullistuu sivulle kun ei ole puristuksissa?

[zakspeed]

Jousi on poikki.

[alspe]

Jousi on poikki.

Niin ihmettelin tuota jouset asentoa.
Voiko se olla kun ei ajoon mitään huomaa ja kori on mielestäni suorassa? Käyn heti mittaamassa korkeudet kaariin, kai siin joku ero pitäisi olla korkeudessa?
Korkeuksissa ei ole ollut mitattavaa eroa, mutta jousi on epäkeskeisesti iskarin ympärillä kaaren välistä kurkkien.

[zakspeed]

Niin ihmettelin tuota jouset asentoa.
Voiko se olla kun ei ajoon mitään huomaa ja kori on mielestäni suorassa? Käyn heti mittaamassa korkeudet kaariin, kai siin joku ero pitäisi olla korkeudessa?

Kyllä se on poikki. Niitä menee edestä ja takaa poikki suhteellisen usein.