Vapaavirtaussuotimet , yhdistetty topikit

[NHB]

Tajusin tässä just että toi 35% moottoritehon nousu pohjaa oletukseen että toisessa tai molemmissa tapauksista moottori tuottaisi maksimitehoaan silloin kun auto saavuttaa huippunopeutensa, ja näinhän ei välttämättä ole, joten tehonlisäystäkään ei näillä tiedoilla voi laskea.

Ihan riittävällä tarkkuudella voi laskea. Perheautojen koneissa tuo tehohuippu on niin laakea, ettei muutama sata kierrosta suuntaana tai toiseen merkittästi muuta tilannetta suuntaan tai toiseen. Huippunopeudet ovat lisäksi mitoitettu aika tarkasti huipputehon kohdalle.

Tähänet muistanut vastata: Millähän kaavalla koneen pyörimisnopeus vähentää tehontarvetta?

[alspe]

Tähänet muistanut vastata: Millähän kaavalla koneen pyörimisnopeus vähentää tehontarvetta?

Sä kysyitkin kyllä niin mahdoton, ettei voi vastata. Millä joku yksi pyörimisnopeus VÄHENTÄÄ jotain? Tarkoitit varmaan pyörimisnopeuden muutos tms.

[RCW]

Nyt menee kyllä keskustelut taas niin sekaviksi etten ikävä kyllä voi osallistua ja antaa omaa panostani sillä en omista insinöörin papereita.

[petrolhead]

Ihan riittävällä tarkkuudella voi laskea. Perheautojen koneissa tuo tehohuippu on niin laakea, ettei muutama sata kierrosta suuntaana tai toiseen merkittästi muuta tilannetta suuntaan tai toiseen. Huippunopeudet ovat lisäksi mitoitettu aika tarkasti huipputehon kohdalle.

Tällöinkin kone tuottaisi huipputehoaan vai toisessa tapauksista.

Tähänet muistanut vastata: Millähän kaavalla koneen pyörimisnopeus vähentää tehontarvetta?

Ei millään. Turhaa kysyäkään, molemmat meistä sen tietää. Jos kone rullaa aiemmassa esimerkkitapauksessa 190km/h vaikkapa 5000rpm, 210km/h:ssa se pyörii 5526 rpm. Jos oletetaan (niinkuin tässä keskustelussa on paljon tehty) että vääntö on jokseenkin sama välillä 5000-5526, niin tällöinhän kone ensimmäisessä tapauksessa tuottaa maksimitehonsa vasta 190km/h:a vastaavan pyörimisnopeuden yläpuolella.

[NHB]

Tällöinkin kone tuottaisi huipputehoaan vai toisessa tapauksista.

Ei millään. Turhaa kysyäkään, molemmat meistä sen tietää. Jos kone rullaa aiemmassa esimerkkitapauksessa 190km/h vaikkapa 5000rpm, 210km/h:ssa se pyörii 5526 rpm. Jos oletetaan (niinkuin tässä keskustelussa on paljon tehty) että vääntö on jokseenkin sama välillä 5000-5526, niin tällöinhän kone ensimmäisessä tapauksessa tuottaa maksimitehonsa vasta 190km/h:a vastaavan pyörimisnopeuden yläpuolella.

Kuten sanottua, ei se huipputehon alue ole mikään piikki näissä perheautojen koneissa. Muutaman kilowatin sisään mahtuu varmasti useiden satojen kierrosten alue. Eli onko merkittävää väliä sillä, ollaanko siinä huippunopeuden kohdalla tarkalleen tehohuipun kohdalla vai kilowatti tai kaksi jommalla kummalla puolella kun puhutaan useiden kymmenien prosenttien tehon noususta? Ja kun vielä voidaan aika helposti olettaa,että vakiona auto on välitetty ottamaan huippunopeutensa tehohuipun kohdalla, niin viritettynä tilanne ei voi ainakaan parantua tuosta. Eli tämä mahdollisesti vain lisää tuota vaadittua tehon nousua. Koneen hengitystä parannettaessa tehohuipulla on toki taipumus nousta hieman, jolloin ollaan tilanteessa jossa sekä tuo vakio että viritetty nopeus tapahtuu varsin lähellä tehohuippua.

Tiivistettynä, en näe kyllä yhtään syytä, joka laskisi tuon sun mainitseman nopeudenmuutoksen vaatimaa teholisää.

[NHB]

Sä kysyitkin kyllä niin mahdoton, ettei voi vastata. Millä joku yksi pyörimisnopeus VÄHENTÄÄ jotain? Tarkoitit varmaan pyörimisnopeuden muutos tms.

Samaa mieltä olen. Kiinnostaisi vaan tietää millä perusteella Petrolhead väitti jotain muuta.

35% tehon nousu pitäisi paikkansa jos moottorin pyörimisnopeus olisi molemmissa nopeuksissa sama . Koska arvatenkin välityksiä ei muutettu pitäsi laskea (210/190)^2 , eli 22% lisäteho.

[ihi]

Millainen mittari, mistä saa ja miten mitataan?

Ostat muutaman metrin läpinäkyvää 8mm sisähalkasijaista letkua... Letkun laitat U-muotoon ja johonkin lautaan kiinni. Letkun päihin olis hyvä laittaa jotkut kuristimet esim MIG hitsauskoneen 0.6mm suuttimet. Samalla voi letku koon muuttaa vaikkapa 2mm sisä halkasijaan.

Tuohon pukeen sitte kaadat vaikka vettä. Halutessa veden voi värjätä jollain. Esim tussilla tmv.

Nyt sulla on absoluuttisen tarkka mittalaitteisto letkun päiden paine-eron tutkimiseen. Eli metrin vesi patsas on noin 0.1bar.

Esim ilmanputsarikotelon virtausvastus mitataan niin, että laitat putken toisen pään ilmanputsarikoteloon ja toisen pään jätät kytkemättä mihinkään. Paine ero näkyy vesipatsaiden korkeus erona.

Siitä sitten etenet imuputkistoa eteenpäin aina kaasuläpälle asti. Mutta älä koskaan kytke letkua suoraan imusarjaan.

[SledgeHammer82]

Ostat muutaman metrin läpinäkyvää 8mm sisähalkasijaista letkua... Letkun laitat U-muotoon ja johonkin lautaan kiinni. Letkun päihin olis hyvä laittaa jotkut kuristimet esim MIG hitsauskoneen 0.6mm suuttimet. Samalla voi letku koon muuttaa vaikkapa 2mm sisä halkasijaan.

Tuohon pukeen sitte kaadat vaikka vettä. Halutessa veden voi värjätä jollain. Esim tussilla tmv.

Nyt sulla on absoluuttisen tarkka mittalaitteisto letkun päiden paine-eron tutkimiseen. Eli metrin vesi patsas on noin 0.1bar.

Esim ilmanputsarikotelon virtausvastus mitataan niin, että laitat putken toisen pään ilmanputsarikoteloon ja toisen pään jätät kytkemättä mihinkään. Paine ero näkyy vesipatsaiden korkeus erona.

Siitä sitten etenet imuputkistoa eteenpäin aina kaasuläpälle asti. Mutta älä koskaan kytke letkua suoraan imusarjaan.

Nyt meni yli ymmärryksen.. jos putken toinen pää on esim. ilmanputsarikotelossa ja toinen pää vapaana ilmassa, ja sitten oletettavasti puhallat jollain laitteella ilmaa tämän putsarikotelon läpi. Tällöinhän ilmavirtauksella on nopeudesta aiheutuva paine (patsas nousee korkeuteen v^2/(2g)). Eikä se kerro mitään paineenalenemasta kotelossa!

Jos taas haluat tutkia kotelon aiheuttamaa paineen laskua, pitää u-putki-viritelmän toinen pää laittaa putkeen ennen koteloa ja toinen pää (samankokoiseen) putkeen kotelon jälkeen. Tällöin paineen lasku saadaan kertomalla veden pinnan korkeusero u:n eri puolilla veden ja ilman ominaispainojen erotuksella (=gravitaatiokiihtyvyys*tiheys).

Ja tuon paine-eron ja koteloon syötetyn ilmamäärän avulla saadaan lopulta määrättyä häviökerroin, joka kertoo läpiajetun ilmamäärän ja paineenaleneman yhteyden.

Korjaa toki, jos ymmärsin mittauksesi nerokkuuden jotenkin väärin.

[ihi]

Ei kyllä sillä autolla on tarkoitus ajaa, eikä puhallella millään kojeella niitä paine eroja.

Tietty tota hommaa voi lähtä tekeemään toisinkin päin. Eli imu putkistossa voi edetä vastakarvaankin. Toisin sanoen. Kytkee letkun toisen pään johonkin ENNEN kaasuläppää ja toisen pään vaikka sinne ilman putsari koteloon. Siitä sitten merkkaa muistiin lukeman. Sitte vaan jatketaan vaikkapa ilman putsari elementin taa jonka tulosta verrataan siihen edelliseen jne jne..

Kaipa tuosta nyt löytys oikein kuvilla varustettu juttu jostain päin nettiä... Esim Googleen:
U-tube manometer

[SledgeHammer82]

Ei kyllä sillä autolla on tarkoitus ajaa, eikä puhallella millään kojeella niitä paine eroja.

Tietty tota hommaa voi lähtä tekeemään toisinkin päin. Eli imu putkistossa voi edetä vastakarvaankin. Toisin sanoen. Kytkee letkun toisen pään johonkin ENNEN kaasuläppää ja toisen pään vaikka sinne ilman putsari koteloon. Siitä sitten merkkaa muistiin lukeman. Sitte vaan jatketaan vaikkapa ilman putsari elementin taa jonka tulosta verrataan siihen edelliseen jne jne..

Kaipa tuosta nyt löytys oikein kuvilla varustettu juttu jostain päin nettiä... Esim Googleen:
U-tube manometer

Tiedän kyllä miten u-putki manometri toimii.

Sanoit aikaisemmassa viestissä, että:

"Esim ilmanputsarikotelon virtausvastus mitataan niin, että laitat putken toisen pään ilmanputsarikoteloon ja toisen pään jätät kytkemättä mihinkään. Paine ero näkyy vesipatsaiden korkeus erona."

Nyt sitten kytketkin toisen pään ennen kaasuläppää..

Eli ihmettelin viestissäni, mihin perustui virtausvastuksen määrittäminen laittamalla putken toinen pää ilmanputsarikoteloon kun toinen pää jätetään vapaana ilmaan.

Tosiaan, jos näitä mittauksia tekee useamman kerran eri kohdista imuputkistoa, niin saa tolkkua tuloksiin, mutta u-putki manometrilla mittaamalla paine-eron ilmanputsarikotelon ja auton moottoritilan/matkustamon välillä, ei selvitä juuri mitenkään tuota kotelon aiheuttamaan häviötä.

EDIT: Ja jotta häviö saadaan laskettua, niin mittauskohdissa putken poikkileikkauksen pinta-alat pitää olla samat, sillä jos pinta-alat pienenee, niin virtausnopeus kasvaa ja paine alenee. Tai jos ne eivät ole samat, niin se pitää ottaa häviön laskemisessa huomioon.

[Spetke]

tervehdys. mahtaakohan auttaa mitään jos 2.0 24 valve koneeseen laitta vaparin...

No toTTakai !!!

+2hv
+5hv
+10hv
+15hv

Jokainen saa valita itse sopivan "musta tuntuu" teholisän

[M5 talviautona]

Ostat muutaman metrin läpinäkyvää 8mm sisähalkasijaista letkua... Letkun laitat U-muotoon ja johonkin lautaan kiinni. Letkun päihin olis hyvä laittaa jotkut kuristimet esim MIG hitsauskoneen 0.6mm suuttimet. Samalla voi letku koon muuttaa vaikkapa 2mm sisä halkasijaan.

Tuohon pukeen sitte kaadat vaikka vettä. Halutessa veden voi värjätä jollain. Esim tussilla tmv.

Nyt sulla on absoluuttisen tarkka mittalaitteisto letkun päiden paine-eron tutkimiseen. Eli metrin vesi patsas on noin 0.1bar.

Esim ilmanputsarikotelon virtausvastus mitataan niin, että laitat putken toisen pään ilmanputsarikoteloon ja toisen pään jätät kytkemättä mihinkään. Paine ero näkyy vesipatsaiden korkeus erona.

Siitä sitten etenet imuputkistoa eteenpäin aina kaasuläpälle asti. Mutta älä koskaan kytke letkua suoraan imusarjaan.

Kysytään että miksi tämä pitää toteuttaa näin hankalasti? Toki tämä on halvin ratkasu, mutta mielestäni on helpompaa ostaa biltemasta muutaman euron alipaine mittari ja kytkeä se tonne imuputkistoon, jos alipaine mittari ei mene nollaan kun koneesta on kaikki pihalla, eli kierrokset tapissa niin silloin joku paikka ahdistaa, eli jos mittari on vaikka kiinni heti ilmämäärä mittarin jälkeen ja näyttää esim 0,2baaaria niin sillon jarruttaa joko ilman putsari tai ite mittari.
Voi tän kokeilun tehdä vaikka suoraan imusarjastakin niin näkee että jarruttaako kaasuläppäkin jotain. Jos biltemasta ostaa ton mittarin niin taitaa tulla letkukin mukana että voi sit leikkiä vaikka vedellä jos siltä tuntuu

[ihi]

No siitä vaan ostamaan se alipaine mittari jos meinaat, että tarkkuus ja mittaskaala sopii sun autoon. Eli mitta-arvot on lähes vakioissa autoissa sen verran pieniä, että se bilteman mittari ei kyllä sano mitään.

Ja sledgehammerille: Siis kai jokainen tajuaa mitä tossa haetaan, ja mitä mitta pisteitä käytetään minkäkin komponentin paine häviö mittaukseen? Jos ei niin, ei. Ei tuo nyt ollu mikään virallinen "tee juuri näin" ohje, vaan juurikin sen verran asiaa, että jokainen varmaan tajuaa tuon aparaatin toiminnan. Tuon mittalaitteen mittaustarkkuus on kuitenkin sitä luokkaa suhteessa mahdollisiin paine eroihin, että nuo korjauskertoimet ja muut voi unohtaa täysin. Tokihan tästäkin voi vääntää ja kääntää, mutta jos tuolla systeemillä saa mopon kaasuttimetkin synkronoitua paremmin kun virallisilla mittareilla alle 500€ hintaluokassa, niin riittänee myös ahtaan ilmamassamittarin tmv:n tunnistamiseen.

[M5 talviautona]

No siitä vaan ostamaan se alipaine mittari jos meinaat, että tarkkuus ja mittaskaala sopii sun autoon. Eli mitta-arvot on lähes vakioissa autoissa sen verran pieniä, että se bilteman mittari ei kyllä sano mitään.

Ja sledgehammerille: Siis kai jokainen tajuaa mitä tossa haetaan, ja mitä mitta pisteitä käytetään minkäkin komponentin paine häviö mittaukseen? Jos ei niin, ei. Ei tuo nyt ollu mikään virallinen "tee juuri näin" ohje, vaan juurikin sen verran asiaa, että jokainen varmaan tajuaa tuon aparaatin toiminnan. Tuon mittalaitteen mittaustarkkuus on kuitenkin sitä luokkaa suhteessa mahdollisiin paine eroihin, että nuo korjauskertoimet ja muut voi unohtaa täysin. Tokihan tästäkin voi vääntää ja kääntää, mutta jos tuolla systeemillä saa mopon kaasuttimetkin synkronoitua paremmin kun virallisilla mittareilla alle 500€ hintaluokassa, niin riittänee myös ahtaan ilmamassamittarin tmv:n tunnistamiseen.

No jos noin tarkkaan pitää ruveta mittailemaan, niin miksi yleensä vakio autoa pitää edes ruveta testaamaan, luulis että ei ne tehtaalta tee alimitotteju osia vakio pataan.
ja penkissä sää voit sen ehkä huomata jos siellä jarruttaa ilmamäärämittari virtausta 0.1bar Tohin melkee väittää että esim:
3,5sen ilmamäärä mittari on rajoittava tekijä vasta 270hepan jälkeen.
Jos tämmösestä ruvetaan väittelemään niin miksei sitten suoraan osteta vaikka hestekkiä, tai haltekkia, ei oo enään ilmamäärämittarit kuristamassa.
ja se mitä näitä vakio vehkeitä nyt mittailemaan niin varmasti riittää tuommonen vesi testeri tai bilteman alipaine mittari, ei siellä varmana mikään ahista niin paljoa että tarttis tietää tuhannes osa millibaarien tietoa.
Ja ei se kummiskaan yhtään lujempaa kule

[jsa014]

Amen. Voihan se olla että vaparin kanssa saa 1hp enemmän, mutta kiinnostaako se ihan oikeasti ketään? Mulle on ainakin ihan sama onko koneessa vakio 286 vai 280/290.
Jos 300 saa niin sit on virityksellä sentään jo mainosarvoa