E60/61 53X Diesel, Ahdinpuuhailuja ja teoriaakin

[Heguli 31]

Kerro ihmeessä lisää?

No eikös Bemarin bensa vapareissa ole mitattu muutamien "heppojen katoa" tuolla öljyttävällä tehosuodattimella vs. oem paperinen vastaava.+öljy pilaa ainakin noissa vapareissa imm:n. Niin miksi se olisi poikkeava sitten turbollisessa diiselissä. Imupuolellahan se suodatin näissäkin on. No imuäänet siinä toki lisääntyy,jos niistä tykkää.

Minullakin oli aikoinaan M3:ssa tuollainen öljyttävä filsu. Se tehonlisä tuli vain imuäänien lisääntymisen aiheuttamana harhana.

[Jusu^]

No eikös Bemarin bensa vapareissa ole mitattu muutamien "heppojen katoa" tuolla öljyttävällä tehosuodattimella vs. oem paperinen vastaava.+öljy pilaa ainakin noissa vapareissa imm:n. Niin miksi se olisi poikkeava sitten turbollisessa diiselissä. Imupuolellahan se suodatin näissäkin on. No imuäänet siinä toki lisääntyy,jos niistä tykkää.

Minullakin oli aikoinaan M3:ssa tuollainen öljyttävä filsu. Se tehonlisä tuli vain imuäänien lisääntymisen aiheuttamana harhana.

Sama usean hepan ero ollut joskus 535d:ssäkin ja paremmat pisteet meni oem suodattimen suuntaan

[Juspa]

No ei laiteta sitten
Eilen meni Wagnerin cooleri paikalleen. Modattavaa imuputkea vielä odotellaan, silikoniletkut ja putkikäyrä on valmiina.

[-Tapi]

Vaikka ilmaa saisikin menemään suodattimen läpi enemmän kuin vakiossa, ei rakennetta voi muuttaa pelkästään mekaanisesti vaan IMM pitää kalibroida muuttuneille olosuhteille. MAF mittaa vain pieneltä osalta kanavaa ja se on alunperin mallinnettu ja kalibroitu näyttämään ilmamassan oikein pelkän pienen näytteen perusteella.

Esimerkki: Jos MAF:in läpi menevän ilman reiän pinta-ala on esim 2% koko putken sen kohdan pinta-alasta, ei MAF näytä kuitenkaan 2% ilmamäärästä vaan vaikkapa 0,5% tai 10%. Tämä johtuu siitä ettei virtaus jakaudu putken poikkipinta-alalle tasan vaan se riippuu kaikista mutkista ja muodoista joita on ennen ja jälkeen mittauspisteen. Tämän vuoksi MAF näyttää väärin jos se otetaan vaikkapa toisesta autosta tai muutetaan putkistoa MAF:n ympärillä. Bubbajoe voi esim pitää MAF:n verkon poistamista tehoa lisäävänä modauksena koska punaniskan maalaisjärki sanoo sen lisäävän putken pinta-alaa mutta todellisuudessa tällöin ilma virtaakin enemmän MAF:n ohi ja teho laskee.

Samaan putkistomuutoskategoriaan menee myös erilainen ilmanputsari joka muuttaa ilmansuodatinkotelon ja sen jälkeisen putkiston turbulenssikohtia ja MAF voi näyttää vaikkapa pienempää arvoa kuin aiemmin vaikka ilmaa todellisuudessa menisi enemmän. MAF:n voi yleensä kalibroida vertaamalla sitä lambda-arvoon mutta jos ei ole käsillä ohjelmaa joka loggaisi kaavalla erotusta, menee se hyvin hankalaksi.

Öljyttävä ilmanputsari onkin sitten MAF:n langalle huono juttu kuten aiemmissa viesteissä jo todettiinkin.

Ilmanputsarin vaihtotarpeen tai sen riittämättömyyden saa helposti todettua mittaamalla sen jälkeisestä putkesta alipaineen korkeilla kierroksilla ja kovalla kuormalla. Joku 0,1-0,15 on vielä hyväksyttävissä.

[Juspa]

Vaikka ilmaa saisikin menemään suodattimen läpi enemmän kuin vakiossa, ei rakennetta voi muuttaa pelkästään mekaanisesti vaan IMM pitää kalibroida muuttuneille olosuhteille. MAF mittaa vain pieneltä osalta kanavaa ja se on alunperin mallinnettu ja kalibroitu näyttämään ilmamassan oikein pelkän pienen näytteen perusteella.

Esimerkki: Jos MAF:in läpi menevän ilman reiän pinta-ala on esim 2% koko putken sen kohdan pinta-alasta, ei MAF näytä kuitenkaan 2% ilmamäärästä vaan vaikkapa 0,5% tai 10%. Tämä johtuu siitä ettei virtaus jakaudu putken poikkipinta-alalle tasan vaan se riippuu kaikista mutkista ja muodoista joita on ennen ja jälkeen mittauspisteen. Tämän vuoksi MAF näyttää väärin jos se otetaan vaikkapa toisesta autosta tai muutetaan putkistoa MAF:n ympärillä. Bubbajoe voi esim pitää MAF:n verkon poistamista tehoa lisäävänä modauksena koska punaniskan maalaisjärki sanoo sen lisäävän putken pinta-alaa mutta todellisuudessa tällöin ilma virtaakin enemmän MAF:n ohi ja teho laskee.

Tuo MAF:n mittaushan on terminen virtausmittaus? Eli kaksi "lankaa" (=lämpötila-anturia), joista toista lämmitetään ja toinen referenssi. Virtauksen määrä määrittyy näiden kahden lämpötila-anturin lämpötilaerosta. Mittaustuloksena virtausnopeus. Määrä lasketaan sitten putken halkaisijan perusteella. Näin teollisuudessa käytettävissä termisissä massamäärämittauksissa.

Eli olet oikeassa, putken halkaisijan muutos pitää muuttaa laskentaan MAFille, jotta virtausmäärä tulee oikein. Nythän putki supistuu loppua kohden, joten laskennassa käytetty varmaan jotain keskiarvoa halkaisijan laskennassa. Saako tuolle MAFille kerrottua uutta putken halkaisijaa, jotta laskenta menisi oikein?

[-Tapi]

Ei.

Halkaisija vs MAF elementin koko eivät ole suhteessa keskenään. Virtaus ei ole tasaisesti turbulenttinen tai laminaarinen putken poikkipinta-alalla vaan kuten yllä yritin kirjoittaa, se riippuu sekä ennen että jälkeen MAF:n olevista muodoista.

MAF:ia ei siis pysty mitenkään 'sopeuttamaan' uuteen tilanteeseen pelkällä putken halkaisijan muutoksella vaan se pitää mitata vertaamalla toteutuneeseen ilmamäärään (Lambda ilman että EGR on käytössä).

[Juspa]

Ei.

Halkaisija vs MAF elementin koko eivät ole suhteessa keskenään. Virtaus ei ole tasaisesti turbulenttinen tai laminaarinen putken poikkipinta-alalla vaan kuten yllä yritin kirjoittaa, se riippuu sekä ennen että jälkeen MAF:n olevista muodoista.

MAF:ia ei siis pysty mitenkään 'sopeuttamaan' uuteen tilanteeseen pelkällä putken halkaisijan muutoksella vaan se pitää mitata vertaamalla toteutuneeseen ilmamäärään (Lambda ilman että EGR on käytössä).

Luulisi, että Itse MAF -anturissa oleva pätkä "putkea" riittää ns. vapaaseen osuuteen ennen ja jälkeen anturin (anturi putken keskellä). Eli ennen ja jälkeen tätä "putkea" ei ole väliä miten putki muuttuu, se mittaa aina tuon oman putkensa läpi menevää ilmamäärää = ahtimelle menevä määrä. Muutoin tuossa ei olisi lainkaan suoraa osuutta koska MAF kiinni ilmansuodatinkotelossa ja MAFin jälkeen putki kääntyy samantien.

Teollisuudessa samantyyppisiä mittalaitteita, joissa on ns. oma putkensa ja siinä tapauksessa se riittää, vaikka olisi mutka heti sitä ennen ja jälkeen. Jos laitetaan pelkkä anturi putkeen, pitää suoraa osuutta olla yleensä 20xDN ennen anturia ja 10xDN jälkeen.

Perustan siis nämä asiat niihin seikkoihin, mitä itse olen instrumentointisuunnittelussa kokenut. Hyvää keskustelua, voi perehtyä myös näihin mittaustekniikoihin (jos eivät ole samanlaisia).

[hatemi]

Ja voitte olla varmoja ettei se OEM kalibraatio ole niin tarkka että jollain suodatielementin turbulensseilla on mitään merkitystä moottorin toiminnan kannalta. Verkoilla ja ritilöillä taas on jo mitattavaa vaikutusta. Kun katsotte minkään auton alkuperäisiä ilmaputkistoja niin huonoja ja pahimmassa tapauksessa ala-arvoisia toteutuksia niistä löytyy. Vakioteholla niilla ei ole mitään merkitystä sillä ilmaylimäärä on aina niin suuri että parin prosentin heitot ei vaikuta mihinkään. Viritetyissä nuo kohdat alkavat kuitenkin muodostumaan pullonkauloiksi ennemmin tai myöhemmin.

Huonoja nuo vaparisudattimet kuitenkin ovat. Itse en laittaisi ikunaan omaani jos vain suinkin sen pystyn välttämään.

[-Tapi]

Joo dieselin kohdalla ilmaylimäärä on semmoinen ettei itse tehontuoton kannalta ole merkitystä MAF:n pikkuvirheillä mutta päästöjen ja kulutuksen kannalta niissäkin se merkitsee.

Bensakoneissa näkee usein yli 10% virheitä pelkillä suodatinmuutoksilla tai imuputkistomuutoksilla (edit: siis ennen vs jälkeen muutoksen, ei tehdaskalibraatioon verrattuna). Pahimmat ovat esim 90 asteen mutka 10 cm ennen MAF:ia ja sen edessä kartiosuodatin. Ongelmaksi näissä tulee se että vaikka täyskaasulla ei otettaisikaan lambdaa tai MAF.ia huomioon, tekee täyskaasukiihdytystä edeltävä ajo karttoihin korjauksia johonkin suuntaan jotka jäävät sitten pohjaksi seuraavaan WOT-vetoon.

Samat virheet tulevat varmasti dieselissäkin koska ilmaa siinäkin mitataan ja ihan samoilla periaatteilla ja samoilla antureilla mutta se onkin sitten toinen juttu että onko sillä tehontuoton kannalta merkitystä?

[Juspa]

Wagner nyt paikoillaan. Oletko Tuikku mitannut ahtolämpöjä Wagner vs. vakio coolerilla? Itsellä pyöri nyt 16 asteen imulämmöillä siellä 57-58 astetta, mielestäni vakio coolerilla ihan samoissa.. Eli näinkö siitä 750€ jäähystä oli hyötyä?

Toinen kyssäri; missä tässä (535d) on ahtopaineen anturi? Räjäytyskuvista ei löydy, ainoa on imusarjassa oleva paineanturi, joka bmwfansin mukaan on Fuel injection system-pressure sensor. Mullahan on tuossa ollut aina vikakoodi "41AB boost pressure sensor" ja ainakaan imusarjassa oleva anturi ei ole kyseessä.

[tuikku]

.
Enpäs ole vertaillut.
Kyllä se Wagneri parempi on, voisko anturissa olla jotain ...


Imusarjan paineanturi on siinä öljytikun vieressä.
Kokeile ottaa liitin irti ja katso live-datasta, muuttuuko arvo, niin asia varmistuu.

[Juspa]

.
Enpäs ole vertaillut.
Kyllä se Wagneri parempi on, voisko anturissa olla jotain ...


Imusarjan paineanturi on siinä öljytikun vieressä.
Kokeile ottaa liitin irti ja katso live-datasta, muuttuuko arvo, niin asia varmistuu.

Putsasin lämpötila-anturin, sen jälkeen tippui noin 5 astetta lämmöt (oli öljyn peitossa), mutta siis samoja lämpöjä muistaakseni vakiocoolerilla. Et ole katsonut, mitä sulla nyt on lämmöt?

Onko tuo nyt sitten ahtopaineanturi juuri tuossa imusarjassa? (Kyllähän se imusarjasta painetta mittaa..) Tuo on vaihdettu jopa uuteen, eikä koodi poistunut. Livedata antaa järkeviä lukemia kyllä ahtopaineelle ja auto toimii hyvin.

[Clavurion]

Ahtopaineanturi on juuri se imusarjassa oleva. Eikös tuo toinen ahtopaineanturin koodi tule juurikin ahtolämpöanturista. Nappaa lämpöanturin piuha irti ja kato, tuleeko sieltä muuta koodia, kuin tuo nykyinen.

[Juspa]

Ahtopaineanturi on juuri se imusarjassa oleva. Eikös tuo toinen ahtopaineanturin koodi tule juurikin ahtolämpöanturista. Nappaa lämpöanturin piuha irti ja kato, tuleeko sieltä muuta koodia, kuin tuo nykyinen.

Tuossa pienen tutkimisen jälkeen tulin samaan tulokseen. Uskoisin, että tuo koodi tulee lämpötila-anturista. Nyppäsin johdon irti ja siitä tulee kyllä eri koodi. Mutta kyllä tuossa lt-anturissa jotain häikkää on kun nyt pistin takaisin kiinni ja pieni lenkki --> ahtolämmöt 51C. Myöskin imusarjassa olevasta anturista vikakoodi kun nyppäsi piuhan irti.

UK:n poikien topicista:
"I have now found out the the 41aa code relates to the map and the 41ab relates to another sensor on the return charge air pressure intake pipe. Even though on realoem it shows as an air temp sensor a 2 people in the know both have confirmed its another boost sensor."

[KOS56OLAVI]

.
Kiitos kiitos
Kyllä tämä aihe ja siihen suhtautuminen joskus valuu yli äyräittensä.
Vielä keski-ikäinen mies kuitenkin jostain kiihtyy.
Pääasiassa harrastushan tämä minulle on, mutta varmaan monella "ammattituunaajallakin", sekä ahtimien, laatikoiden ym ym tekijöillä on samankaltaisia ajatuksia, että tässä on työ ja harrastus samassa. Tässä nurkassa maailmaa on (onneksikin) niin vähän ihmisiä, ettei oikein mistään rikastumisesta ehken kannata haaveilla...

Sellaista vuoropuheluhan tässä vähän kaipaisi.
Toistaiseksi on ollut vähän sellainen fiilis tiedon jakamisesta, että minä jaan ja toiset vastaan ottaa.
Lukijoita on kuitenkin hirmuinen määrä.
Eikä tällainen kalkkunakaulainen äijä autotallissa yksinkertaisesti voi olla aina oikeassa, se on mahdottomuus.
Saa olla eri mieltäkin, ainakin yritän olla lyttäämättä toisen perusteltua mielipidettä.
Valitettavan usein kyllä se eriävä mielipide sitten valuu asiattomuuksiin

Kun suomalainen mentaliteetti on sellanen että mitään tietoa ei jaeta,niin Tuikku rikkoo sääntöä,mutta mä en hänenä olisi huolisssani liian tiedon jakamisesta,koska se pelkkä tieto ei riitä pitää olla myös kokemus,joten ei niitä tekijöitä löydy vaikka jaat tietoa.
Suomen piti olla edelläkävijä mobiiliasiassa,mutta jos katsotte ketkä tekee videoita osaamisestaan muillakin alueilla,niin suomalaiset ei siellä juhli.