Vapaavirtaussuotimet , yhdistetty topikit

[ihi]

Tuo nyt on niin helppo mitatakin. Meinaan, että kymmenen euron mittalaitteistolla voi mitata, että missäkohti ahdistaa ja kuinka paljon. Käytännössä putsarit eikä kotelot ahdista juuri yhtään, mutta esim ilmamassa/määrä mittarit jo jonkin verran. Vakio vehkeissä harvemmin nekään.

Ääri esimerkki on tuossa omassa "ei bemarissa" kun ilmamassamittari on jäänyt alimittaiseksi niin mittauskapasiteetiltaan kuin virtaukseltaankin. Eli alipainetta imuputkessa mittarin jälkeen parhaimmillaan 0.2bar joka on jo aivan helvetisti.

[e46 ci]

Omaani laitoin vapaavirtaussuodattimen vakion koteloon kun muutenkin oli aika vaihtaa tuolloin huollon yhteydessä suodatin ja yllätys oli pienoinen kun ääni muuttui mukavammaksi "murinaksi" ja jopa kulkuun tuli lievästi jos nyt ei ruutia niin ainakin herkkyyttä. Pitää kellotella varsin kun ehtii näkyykö muutos esim 100-160 vedossa millään.. Toki vaikutusta on silläkin että softa vaihdettu ja myös putkistoa operoitu vapaammin virtaavaksi eli yhteisvaikutus johon vapari toi vain lisän kaiketi..

OT:Schrikin nokat pitäis vielä hommata, onko kellään kokemuksia tuleeko löylyä lisää tasaisesti yhtään myös alas kun luonne tahtoo muuttua aika yläkireäksi näillä lähempänä 300 nokilla..

[Aukes!]

Huolella vetää kylmäilma putken vaikka toisen sumuvalon reikään niin kyllä se jotain vois auttaa. Jotain ritilää kannattaa harkita siihen ettei ime siilejä yms. pikkueläimiä sisään. Tehoihin ei varmaan jeesaa juurikaan mut imuääniin voi pientä plussaa tulla

[jsa014]

Vaihdoin eilen ilmanputsarin 540:iin, Gynther oli näemmä laittanut sinne K&N:n paneelisuodattimen. Vaihdoin sen normaaliin paperiputsariin, ja eipä meno siitä ainakaan huonontunut. Eli eipä tunnu moisella vaikutusta kulkuun olevan.

[Dualfun]

Omassa E30sessä on K&N paneelisuodin vakiosuotimen tilalla. Tehon kasvuun en usko, mutta ainakin imuäänet paranivat korvin kuultavasti.

Mitä itse virtaukseen tulee, uskon että kyllä tämä virtaa paremmin kuin vakiosuodin. Yksinkertaisin testi lienee on puhaltaa suotimen läpi ja kokeilla virtausta kädellä toisella puolella. Ero uuteen vakiosuotimeen on aika merkittävä. Ja koska kyseessä on paneelisuodin, joka on BMW-insinöörin suunnittelemassa kotelossa ottamassa viileää ilmaa on mahdollisuudet hyvin kevyeen suorituskyvyn paranemiseen.

Parhaana puolena näen silti ehdottomasti huoltovapauden, suotimen kun voi puhdistaa uudenveroiseksi silloin kun itsestä niin tuntuu. Suosittelen ainakin itse

[alspe]

Vaihdoin eilen ilmanputsarin 540:iin, Gynther oli näemmä laittanut sinne K&N:n paneelisuodattimen. Vaihdoin sen normaaliin paperiputsariin, ja eipä meno siitä ainakaan huonontunut. Eli eipä tunnu moisella vaikutusta kulkuun olevan.

Niin kyllähän se puhdas suodatin virtaa paremmin kuin likainen

[jsa014]

Totta turiset. Tuo siellä ollut K&N oli putsattu 2000km sitten eikä sieltä juuri mitään tullut ulos kun tuossa sitä putsailin.
Edellisessä autossa (Ranskalainen...) laitoin JR kartiofiltterin ja sille imuputken puskurista ihan kokeilun vuoksi ja siinä ainakin alavääntö huononi mutta kierroksia otti herkemmin. Tuo vääntö tuntui persdynossa joten paikkaansapitävyys on niin ja näin.

Mutta tuollainen paneelisuodatin varmaankin ei ainakaan huonompi ole kuin orkkis, kunhan putsailla muistaa.

[petrolhead]

Koska se olisi vaikeampi huoltaa. Se ei ole yhtä "siisti". Se ei toimi kunnolla massavalmistuksessa, koska koteloinnin tekeminen olis paljon monimutkaisempaa (ja ilman kunnon kotelointia, no, koitappa kastaa se suodatin...). Se ei suodata myöskään yhtä hyvin. Myös ääni lisääntyy koteloinnin puutteen takia.

Jos suodatustehoa muuttamatta saisi pienemmän virtausvastuksen, niin eihän se olisi materiaalin vaihdosta vaikeampi homma. Suodattimen virtausvastus kun ei taida muuttua vaikka sen saman tötterön kietoisi rullalle tai mihin muuhun tahansa muotoon. Se tässä "vapaavirtaus" hössötyksessä ihmetyttää.

Jos suodattimen pinta-ala kasvaa niin mutu-matikalla virtausvastus pienenee. Kokeilin poikasena KN-filtteriä, valitsin (sopivalla kaulalla olevista) suppilon jonka suodatinpinta-ala oli valikoiman suurin. Ero moottorissa oli huomattava: Huippunopeus nousi 190 km/h:sta 210km/h:ssa, ja 2. vaihteen 20-80 km/h aika parani (en muista miten paljon). Kaveri lunasti suppilon sittemmin kympillä. Hänen koslassaan ('90s 1,6 Astra) suodin ei vaikuttanut Mitään.
Jos alkuperäinen kotelo on ahdistava niin virisuodin auttaa. Miten moni vakiosuodatin ahdistaa, en tiedä. Joissain koslissa ilmanotto on jossain määrin ahdistava imuäänen vaimentamiseksi (jotakuta voi häiritä 1,6 neljäpyttyisen mahtava suhina )
Virisuppiloden suodattavuudesta en sano mitään.

[Killinen]

Tuo nyt on niin helppo mitatakin. Meinaan, että kymmenen euron mittalaitteistolla voi mitata, että missäkohti ahdistaa ja kuinka paljon. Käytännössä putsarit eikä kotelot ahdista juuri yhtään, mutta esim ilmamassa/määrä mittarit jo jonkin verran. Vakio vehkeissä harvemmin nekään.

Ääri esimerkki on tuossa omassa "ei bemarissa" kun ilmamassamittari on jäänyt alimittaiseksi niin mittauskapasiteetiltaan kuin virtaukseltaankin. Eli alipainetta imuputkessa mittarin jälkeen parhaimmillaan 0.2bar joka on jo aivan helvetisti.

Millainen mittari, mistä saa ja miten mitataan?

[NHB]

Jos suodattimen pinta-ala kasvaa niin mutu-matikalla virtausvastus pienenee. Kokeilin poikasena KN-filtteriä, valitsin (sopivalla kaulalla olevista) suppilon jonka suodatinpinta-ala oli valikoiman suurin. Ero moottorissa oli huomattava: Huippunopeus nousi 190 km/h:sta 210km/h:ssa,

Ymmärräthän että tuollainen nopeuden nosto vaatii 35 prosenttia lisää tehoa. Missähän laitteessa on noin rankasti ahdistava ilmansuodatin?

[petrolhead]

Ymmärräthän että tuollainen nopeuden nosto vaatii 35 prosenttia lisää tehoa. Missähän laitteessa on noin rankasti ahdistava ilmansuodatin?

Samoja kaavoja on opiskeltu.
"Tarkat" mittarilukemat oli 193 ja 210 km/h. Pyöristin 190:een koska mittarivirheen takia 1 km/h tarkkuutta ei ole. 35% tehon nousu pitäisi paikkansa jos moottorin pyörimisnopeus olisi molemmissa nopeuksissa sama . Koska arvatenkin välityksiä ei muutettu pitäsi laskea (210/190)^2 , eli 22% lisäteho. Autoon ('92 Escort 1,8i) oli lisäksi vaihdettu x mm isompi kaasuläppäkotelo kaksilitraisesta. Olin itsekin erittäin yllättynyt vaikutuksesta.

[NHB]

Samoja kaavoja on opiskeltu.
"Tarkat" mittarilukemat oli 193 ja 210 km/h. Pyöristin 190:een koska mittarivirheen takia 1 km/h tarkkuutta ei ole. 35% tehon nousu pitäisi paikkansa jos moottorin pyörimisnopeus olisi molemmissa nopeuksissa sama . Koska arvatenkin välityksiä ei muutettu pitäsi laskea (210/190)^2 , eli 22% lisäteho.

Millähän kaavalla koneen pyörimisnopeus vähentää tehontarvetta? Eipä se ilmanvastus taida armahtaa yhtään, vaikka kuinka korkeilla kierroksilla kone vinkuisi.

[Hemi]

...siis ilmanvastus kasvaa neliössä, eli kun nopeus kaksinkertaistuu, ilmanvastus nelinertaistuu? Nyt puhutaan ehkä maailmanennätys tehon-nousuista käytettäessä "vapaavirtaussuodatinta". Pikkuisen ovat nyt sadat tehdasinsinöörit ryssineet kun tuolla teholisäyksellä olisi voitettu ehkä kymmeniä lehtien autotestejä luokassaan?

[petrolhead]

Millähän kaavalla koneen pyörimisnopeus vähentää tehontarvetta? Eipä se ilmanvastus taida armahtaa yhtään, vaikka kuinka korkeilla kierroksilla kone vinkuisi.

Tajusin tässä just että toi 35% moottoritehon nousu pohjaa oletukseen että toisessa tai molemmissa tapauksista moottori tuottaisi maksimitehoaan silloin kun auto saavuttaa huippunopeutensa, ja näinhän ei välttämättä ole, joten tehonlisäystäkään ei näillä tiedoilla voi laskea.

[NHB]

...siis ilmanvastus kasvaa neliössä, eli kun nopeus kaksinkertaistuu, ilmanvastus nelinertaistuu?

Tokihan ilmanvastus kasvaa neliössä, mutta se ei ole ainoa menoa jarruttava voima (tehoa kuluttava tekijä). Ja nyt on ollut kyse ainoastaan siitä, millaista tehonnousua vaaditaan tiettyyn nopeuden nostoon. Näitä vastustavia tekijöitä ovat esim. vierintävastus ja voimansiirron häviöt.

Kokonaisvastusta kuvaa varsin hyvin tehontarpeen kasvaminen kuutioon. Tämä ei tosiaankaan ole mikään absoluuttinen kaava, vaan käyttökelpoinen nyrkkikaava.

Esim:
Mini Cooper: 115 hv ja 200 km/h
Mini Cooper S: 170 hv ja 225 km/h
nopeus nousee siis 12,5 prosenttia 48 prosentin tehonlisäyksellä
12,5%^3 = 42%

Aika lähellä ollaan tuota 48 prosenttia. Kun ottaa huomioon S:n leveämmät renkaat ja suuremman painon jotka vähän syövät huippuja, niin tuo kuutioon korottaminen näyttäisi pitävän aika hyvin paikkansa.

Esim2:
BMW 116i: 116 hv ja 200 km/h
BMW 120i: 150 hv ja 217 km/h
nopeus nousee siis 8,5 prosenttia 29 prosentin tehonlisäyksellä
8,5%^3 = 28%

Näiden verrokkien paino ja rengaskoko on aika lähelle sama ja tuo kuutioon korottaminen toimii erittäin hyvällä tarkkuudella.