Minä olen antanut itseni ymmärtää että kitkalukon prosentti tarkoittaa sitä, paljonko se kykenee muuttamaan sisään tulevasta momentista lukitsevaksi momentiksi.
Tämä riippuu siis lukon ramppikulmasta, että levypakan suuruudesta/levyjen määrästä.
Esijännitys on sitten oma lukunsa, se lasketaan momentista tulevan lukitusmomentin päälle.
Torsen, Quaife, wavetrack jne on rattailla toimivia, käytännössä "kulumattomia" tasauspyörästön momenttilukkoja jotka ei tarvitse määräaikaishuoltoja tai eri öljyä toimiakseen. Lukon lukitus voima elää koko aika eikä voiman siirtoa määritä lukon asetukset.
Huonoja puolia on pidon karatessa liukkauden tai auton kallistelun takia avoimeksi muuttuva perä.
Hyvä kirjoitus!
Tätä kohtaa täytyy kuitenkin hieman täydentää/korjata netistä luetun perusteella, että tuo huono kohta ei ihan ilmeisesti täysin pidä paikkaansa.
https://www.race.fi/fi/news/entry/29...fferential-101 sivustolla todettua: Nollakitka ja kitkakertoimet. Rataslukko kertoo nopeammin pyörivän pyörän pidon hitaammin pyörivälle, ja siten yksinkertaisissa versioissa esiintyy niin sanottu nollakitkatilanne. Nolla kertaa mitä tahansa on nolla, jolloin rataslukko ei esimerkiksi toinen pyörä ilmassa lukitsekkaan, sillä ilmassa olevalla pyörällä ei ole lainkaan pitoa. Edistyneemmissä malleissa kuten Quaifen ATB on myös vastusta luovia osia (jouset, levyt, tai jousiprikat), joilla toinenkin pyörä saa vähän vetoa.
N54 pienet remontit, huollot ja vianselvitys Vantaalla, ota yhteyttä yksityisviestillä!
Muun muassa suuttimien vaihto ja koodaus, MHD ja xHP asennusapu sekä koodaukset ProToolilla.
Vuokrataan harrastelijaystävälliseen hintaan moottorin kannatinpalkki, kaarimankeli, N54 suuttimien vaihtotyökalu sekä virtalähde koodausta varten.
Ei ole muuta omakohtaista kokemusta kuin avoimeksi muuttuneen lisävaruste viskon tilalle vaihdettu levylukko. Uskoin tässä "viisaampia" joiden mukaan kuluneen viskon korjauttaminen/huolto ei kannata. Käsittääkseni vähimmäisvaatimus on oikeanlainen öljy ja ainakaan omalla kohdalla sitä tietoa ei löytynyt, eikä motivaatiota oikein ollut kun "sekään ei välttämättä riitä korjaamaan" ja hyllyssä oli KAAZin lukko odottamassa. Joku joka ymmärtää ja tietää enemmän vois kertoa meille muille.
Minä olen antanut itseni ymmärtää että kitkalukon prosentti tarkoittaa sitä, paljonko se kykenee muuttamaan sisään tulevasta momentista lukitsevaksi momentiksi.
Tämä riippuu siis lukon ramppikulmasta, että levypakan suuruudesta/levyjen määrästä.
Esijännitys on sitten oma lukunsa, se lasketaan momentista tulevan lukitusmomentin päälle.
Lisäksi levylukon esijännityksellä pystyy vaikuttamaan tuohon parkkipaikka, yms. hitaaseen pyörittelyyn, vaikka olisikin muuten "tiukempi" lukko kyseessä.
Kyllä, näin mäkin olen ymmärtänyt, yksinkertaistin jotta lopputulos on helpommin ymmärrettävää menemättä liian syvälle. Ilmoitettu lukitusprosentti kertoo käytännössä kuitenkin lukitsevan momentin määrän. Esijännitys jäi mainitsematta, kiitos siitä.
Korjatkaa ja tarkentakaa ihmeessä niin saadaan koko levylukon toiminta periaate avattua kiinnostuneille.
Tätä kohtaa täytyy kuitenkin hieman täydentää/korjata netistä luetun perusteella, että tuo huono kohta ei ihan ilmeisesti täysin pidä paikkaansa.
ATB on käsittääkseni kehittyneempi versio perinteisestä momenttilukosta. Torsenit minkä kanssa ite olen ollut tekemisissä (mihin on ollut varaa) muuttui radalla tilanteissa joissa sisempi rengas nousi irti avoimiksi.
Tähän tekee mieli takertua, ihan vaan kysyäkseni, että mitä eroa? Kitkallahan se levylukko lukitsee:think.
Ja muistaisin foorumilta lukeneeni loppuun poljetusta wavetracista, eli kyllä niistä rataslukoistakin kuluv(i)a os(i)a löytyy.
Kitka ja levylukko on ainakin oman lyhyen perämieskoulun mukaan sama tuote eri nimityksellä.
Raskas käyttö lyhentää avoimen ja levylukollisenkin perän elinodotusaikaa. Quaifen tiedän hajoitetun niin että paskotun pinjonin/lautasrattaan osat on pyörineet lukon sisällä, tosin siinäkin tapauksessa jäi epäselväksi ottiko lopullisesti nokkiinsa. Normaali käytössä tollaisen _pitäis_ elää yhtä pitkään kuin avoimen. Jos nimimerkki Tuikku on sama joka lastuttaa dieseleitä niin en ylläty, niillä väännöillä saa ratakiskonkin solmuun
Kaikki tää perustuu omiin kokemuksiin, omassa käytössä on ollut tehdasasenteista kitkalukkoa, Torsenia ja Viskoa, jälkiasennettuna Quaifea ja KAAZ:in 1.5 lukkoa.
Näistä itse valitsen mieluiten kitkalukon, kaikkine arkipäivää mahdollisesti "häiritsevine paukkeineen ja rutinoineen", kerran siihen oppineena ja tottuneena kaikki muut tuntuu toiminnaltaan vajaavaisilta.
Esijännitys on sitten oma lukunsa, se lasketaan momentista tulevan lukitusmomentin päälle.
Vaikutusta kyllä lopulliseen perän lukitukseen, mutta käsittääkseni esijännityksellä enemmän pelataan tuota lukon toimintaa, sekä ns. hienosäätöä lopullisessa lukituksessa. "Tehokkaamman" lukon saa pienemmällä esijännityksellä, kun muuttaa ramppikulmia tai lisää levyjä, yms.
Se esijännitys vaikuttaa ilman kuormaa tilanteissa, eli juurikin parkkipaikalla, yms. käännellessä. Sekä suurempi esijännitys kuluttaa lukkoa normaalikäytössä enemmän, kuin pienempi momentti.
Jos esijännitys olisi lähellä nollaa, ei kolinoita kuuluisi, koska vastaisi melkein avointa perää. Lisäksi lukko ottaisi hieman hitaammin kiinni, ts vaatisi hieman suuremman voiman jolloin alkaa lukittaa ja lopullinen lukitus hieman pienempi kuin samalla ramppikulmalla, yms., sisuskaluilla kuin suuremman esijännityksen omaava perä.
Joku reilusti yli 100Nm esijännitystä typ188 kokoisessa lukossa, niin johan kolajaa ja kevyempi/pienempi auto rupeaa puskemaan. Mutta joissain tilanteissa/käytössä tuokin ominaisuus on tavoiteltua.
Tuossa joku kaavio. Käsittääkseni tuo "100%" markkeeraa kyseisen perän lukituskykyä, ei sitä että olisi 100% lukko.
M-autojen nykymallien (esim. M3:ssa E9x malleista alkaen) useilla parametreillä ohjattu sähköisesti säätyvä "Active M Differential" niputtaa samaan pakettiin avoimen- ja lukkoperän hyvät ominaisuudet. Täältä löytyy havainnollinen esitys sellaisen rakenteesta ja toiminnasta https://www.youtube.com/watch?v=xFXlF21yHtw
Se kuuluu sisäosiltaan noihin "kulumattomiin" mutta se ei tee siitä ikuista:
Sisällä ei ole mitään kosketuksissa toisiinsa, joten mikään ei sellaisenaan kulu. Silikoniöljy sen sisällä jäykistyy välittömästi kun sitä "leikataan", eli kaksi toisiinsa nähden leikkaavaa pintaa haluaa liikahtaa eri tahtiin.
Se mikä viskon sitten rikkoo, on tiivisteet, eli jos silikoniöljy pääsee ulos, sitä ei enää ole tarpeeksi täyttämässä niitä voimaa siirtäviä välyksiä.
Silikoniöljyn viskositeetteja on Cst-asteikolla valittavissa jos jonkinlaisia, alueet pyörivät kuusinumeroisissa luvuissa. Se yhdessä täyttömäärän kanssa tekee korjaamisesta vaikeaa kun ei voi tietää mikä viskositeetti ja täyttöaste tuo sen alkuperäisen toiminnon sellaisenaan takaisin. Ilmaakin sinne pitää jättää kun silikoniöljy laajenee muidenkin öljyjen tavoin eivätkä kuoret kestä määräänsä enempää painetta.
Lukon tarttumiseen tuolla viskositeetilla on suuri merkitys, väännönkestoon ehkä enemmänkin itse mekaanisella rakenteella. Viskolukkoa ei taida pystyä tekemään sellaiseksi että lukitseminen olisi erilainen veto- ja moottorijarrutustilanteissa.
Vaikutusta kyllä lopulliseen perän lukitukseen, mutta käsittääkseni esijännityksellä enemmän pelataan tuota lukon toimintaa, sekä ns. hienosäätöä lopullisessa lukituksessa. "Tehokkaamman" lukon saa pienemmällä esijännityksellä, kun muuttaa ramppikulmia tai lisää levyjä, yms.
Se esijännitys vaikuttaa ilman kuormaa tilanteissa, eli juurikin parkkipaikalla, yms. käännellessä. Sekä suurempi esijännitys kuluttaa lukkoa normaalikäytössä enemmän, kuin pienempi momentti.
Jos esijännitys olisi lähellä nollaa, ei kolinoita kuuluisi, koska vastaisi melkein avointa perää. Lisäksi lukko ottaisi hieman hitaammin kiinni, ts vaatisi hieman suuremman voiman jolloin alkaa lukittaa ja lopullinen lukitus hieman pienempi kuin samalla ramppikulmalla, yms., sisuskaluilla kuin suuremman esijännityksen omaava perä.
Joku reilusti yli 100Nm esijännitystä typ188 kokoisessa lukossa, niin johan kolajaa ja kevyempi/pienempi auto rupeaa puskemaan. Mutta joissain tilanteissa/käytössä tuokin ominaisuus on tavoiteltua.
Tuossa joku kaavio. Käsittääkseni tuo "100%" markkeeraa kyseisen perän lukituskykyä, ei sitä että olisi 100% lukko.
Mulla on itellä 75% typ 210 tossa 540i ja siitä on esijännitys poistettu kokonaan. Rullaa siis ilman vetoa kuin avoperä. Mutta kun vähänkään perän läpi ajetaan momenttia, muuttuu se käytökseltään hyvin pitkälti kemppiperän kaltaiseksi. Tämä on siis saatu aikaan poistamalla esijännityksen tekevä jousi, ja loiventamalla ramppikulmaa, jotta kitkalevyt puristuvat suuremmalla voimalla yhteen. Taitaapa vielä olla niin että moottorijarrun puolella, ei ramppia ole joten on avoimen kaltainen myös silloin.
Kyllä se levylukko on vaan hintansa arvoinen hankinta, jos vertaa noihin melkein saman hintaisiin torsen, tms ratashimmeleihin.
Toki aivan huoltovapaita eivät levylliset ole, riippuen käytöstä.
Kyllä rattaat ja matoruuvit kuuluu vain välityksen tai suunnan muutokseen...
Ketjun läpiselaamalla on tullut selväksi että Quaifeen ei tule lukkoperäöljyä vaan avoimiin periin sopivat öljyt käyvät parhaiten.
Mobil vs600 on ilmeisesti suosituin tähän, mutta:
"Täyssynteettinen taka-akseliöljy hypoidiakseleihin. BMW:n hyväksymä tavallisiin tasauspyörästöihin (ei luistonrajoitinta). Sopii muihinkin vaativiin käyttökohteisiin, joissa öljyn on täytettävä API GL-5 -vaatimukset."
Eli ei kävisi jos on luistonrajoitin? Samaa sanoo Mobilin Product Data Sheet:
"Mobil Gearlube VS 600 is specially formulated and approved by BMW for use in conventional (non-limited slip)
differentials."
Ja ainakin omassa autossa on luistonrajoitin, ja niinhän myös Quaifen perässä: Quaife ATB limited slip differentials, Bmw, 3-Series, E90/e91/e92/e93 2004 - 2013.
Summa summarum: Mobil vs600 ei siis käy Quaifen peräöljyksi autoon jossa on luistonrajoitin?
Sen sijaan Mobilin kotisvuilla auton rekisterinumerohaulla ehdotetaan: Mobil Delvac 1 Gear Oil LS 75W-90. Olisiko tämä siis oikea valinta peräöljyksi?
Mobil Delvac™ 1 Gear Oil LS 75W-90 on täyssynteettinen, luistonrajoittimella varustettuihin vetopyörästöihin tarkoitettu öljy, jonka valmistuksessa on käytetty synteettisiä perusöljyjä ja edistynyttä lisäainejärjestelmää. Se on suunniteltu käytettäväksi kevyen ja raskaan kaluston voimansiirtojärjestelmissä ja se tarjoaa erinomaiset kuormankanto-ominaisuudet akseleissa ja vetopyörästöissä, jotka altistuvat äärimmäisille paineille ja iskukuormituksille. Mobil Delvac 1 Gear Oil LS 75W-90 tarjoaa ensiluokkaisen termisen vakauden ja hapettumiskestävyyden, korkean viskositeetti-indeksin (VI), erittäin alhaisen jähmepisteen ja hyvän juoksevuuden matalissa lämpötiloissa. Mobil Delvac 1 Gear Oil LS 75W-90 soveltuu voiteluöljyksi useisiin luistonrajoittimella varustettuihin tasauspyörästöihin.
Comment