Remmiahdin?

[Räsis]

Nostellaanpa hieman ylös vanhaa topiccia.

Mikä remmiahdetussa autossa olisi paras tapa toteuttaa ylimääräisten paineiden päästö esim moottorijarrutuksessa tai tyhjäkäynnillä?
Suotavaahan olisi, että ahtopaineet olisivat ~0bar tasakaasulla, moottorijarrutuksessa ja tyhjäkäynnillä ainakin bensankulutuksen ja ahtimen keston kannalta.

Hukkaportti! Mulla oli m42b18+eaton m45 kombinaatiossa eka "forge" kopio bypassi, jota oli sorvattu ja vingutettu virtaavammaksi, mutta se ei vaan virrannut lähellekkään tarpeeksi. Nyt on 38mm hukkis jossa löysä, dumpista otettu jousi. Virtaa tarpeeksi, nostaa pehmeämmin ahtoja ja muutenkin fiksumpi ratkaisu. Tyhjäkäynnillä ja kevyellä kaasulla ahtimen ääntä tuskin edes kuulee kun se hukkaportti aukeaa niin helposti -> ahdin ei siis kuormitu turhaan.

Toinen ratkaisu jota suosittelen on alipainekellon ohjaama kaasuläppä..

Ohjataanko noita bypass venttiilejä alipaineella ja onko bypass venttiilin ollessa auki ahtopaineet ~0bar? Onko mitään hyötyä/haittaa ohjata se ilma takaisin ahtimen imupuolelle kuten joissain turbovehkeissä? Itselle tuossa tuli ainakin mieleen sellainen haitta että se ilma on jo kertaalleen lämmitetty.


Hukkaportteissa ja dumpeissa ilmeisesti on jousi joka säätää paineet, joten näillä ei ilmeisesti missään tilanteessa päästä siihen että ahdot olisivat ~0bar?

Lisääkö remmiahdin paljon bensankulutusta verrattuna turboon?

Noissa kaikissa hukkaportissa, dumpissa ja bypassissa on jousi. Se jousi ei tosin tässä käyttötarkotuksessa säädä juurikaan mitään painetta millään tavalla. Kaasuläpän ollessa kiinni/vain vähän auki, on imusarjassa alipainetta, jota käytetään avaamaan venttiili alipainelinjan avulla. Dumppi ja bypass on käytännössä sama asia, bypassiin vaan saa sen letkun kiinni.

[pope]

Hukkaportti! Mulla oli m42b18+eaton m45 kombinaatiossa eka "forge" kopio bypassi, jota oli sorvattu ja vingutettu virtaavammaksi, mutta se ei vaan virrannut lähellekkään tarpeeksi. Nyt on 38mm hukkis jossa löysä, dumpista otettu jousi. Virtaa tarpeeksi, nostaa pehmeämmin ahtoja ja muutenkin fiksumpi ratkaisu. Tyhjäkäynnillä ja kevyellä kaasulla ahtimen ääntä tuskin edes kuulee kun se hukkaportti aukeaa niin helposti -> ahdin ei siis kuormitu turhaan

Nyt olisi sittenkin tarkoitus laittaa kaasuläppä ennen ahdinta ja bypassilla ohjata ilma takaisin ahtimen imupuolelle. Jos noita bypasseja on jostain saatavilla tarpeeksi virtaavia. Varteenotettava vaihtoehto tosin tuo alipainekellolla ohjattava kaasuläppäkin siihen bypassin tilalle.

Hiukan auki vielä lopullinen toteutus.

[Cell]

Nyt olisi sittenkin tarkoitus laittaa kaasuläppä ennen ahdinta ja bypassilla ohjata ilma takaisin ahtimen imupuolelle. Jos noita bypasseja on jostain saatavilla tarpeeksi virtaavia. Varteenotettava vaihtoehto tosin tuo alipainekellolla ohjattava kaasuläppäkin siihen bypassin tilalle.

Hiukan auki vielä lopullinen toteutus.

Ei toi oikein toimi, bypass jää ihan turhaksi ja koko ahtojärjestelmä vetää hirveät alipaineet = ongelmia.

Kaasuläppä ennen ahdinta eikä mitään muuta, tai kaasuläppä ahtimen jälkeen ja ahtimelle bypass. Bypass aina mahdollisimman lähelle ahdinta, silloin kuormitus on pienin kun ei ole putkiston häviöitä rasittamassa. Roots ei lämmitä ilmaa oikeastaan yhtään kun se pyörii ilman vastapainetta, vakiotilavuuspumppu kun on missä ei ole sisäistä puristusta. Tehotarvekin on olematon.

Suosittelisin et pistät kaasuläpän ihan orkkispaikalle tai joka tapauksessa imusarjan lähelle riippuen konstruktiosta, muuten tulee ongelmaa alipaineen kanssa ahtoputkissa. Panostaa ajatusta sitten siihen bypassiin toimi se millä mekanismilla tahansa, koko on oltava sopiva ja toiminta smuuttia Dumppeja ym. ei kannata edes harkita, se ääni on todella rasittava ja ahdin haukkaa turhaan tehoa.

[pope]

Ei toi oikein toimi, bypass jää ihan turhaksi ja koko ahtojärjestelmä vetää hirveät alipaineet = ongelmia.

Kaasuläppä ennen ahdinta eikä mitään muuta, tai kaasuläppä ahtimen jälkeen ja ahtimelle bypass. Bypass aina mahdollisimman lähelle ahdinta, silloin kuormitus on pienin kun ei ole putkiston häviöitä rasittamassa. Roots ei lämmitä ilmaa oikeastaan yhtään kun se pyörii ilman vastapainetta, vakiotilavuuspumppu kun on missä ei ole sisäistä puristusta. Tehotarvekin on olematon.

Suosittelisin et pistät kaasuläpän ihan orkkispaikalle tai joka tapauksessa imusarjan lähelle riippuen konstruktiosta, muuten tulee ongelmaa alipaineen kanssa ahtoputkissa. Panostaa ajatusta sitten siihen bypassiin toimi se millä mekanismilla tahansa, koko on oltava sopiva ja toiminta smuuttia Dumppeja ym. ei kannata edes harkita, se ääni on todella rasittava ja ahdin haukkaa turhaan tehoa.

Ok.Helpoin toteutus onkin se, että kaasuläppä on alkup. paikallaan, joten sen sitten kaiketi kannattaa antaa olla paikallaan ja laittaa bypass tms.

Mulla on lainassa bentley bublishers supercharged! kirja, jossa neuvotaan laittamaan kaasuläppä ennen ahdinta kun käytetään roots tai ruuviahdinta ja lisäksi bypass. Tuohon mun projektiin tuli hommattua ruuviahdin. Se nyt ei jotenkin sovi mun järkeen miten ei kannata laittaa bypassia jos se kaasuläppä on ennen ahdinta. Silloinhan kaasuläpän ja ahtimen väliin syntyy kauhe alipaine kun kaasuläppä on kiinni, koska ahdin pyörii kokoajan, vai onkohan tässä nyt jotain mitä en ole hoksannut? No sitä ei kai tarvitse enää pohtia, jos kaasuläpän voi yhtä hyvin jättää alkup. paikalleen

[Muurahainen]

Ok.Helpoin toteutus onkin se, että kaasuläppä on alkup. paikallaan, joten sen sitten kaiketi kannattaa antaa olla paikallaan ja laittaa bypass tms.

Mulla on lainassa bentley bublishers supercharged! kirja, jossa neuvotaan laittamaan kaasuläppä ennen ahdinta kun käytetään roots tai ruuviahdinta ja lisäksi bypass. Tuohon mun projektiin tuli hommattua ruuviahdin. Se nyt ei jotenkin sovi mun järkeen miten ei kannata laittaa bypassia jos se kaasuläppä on ennen ahdinta. Silloinhan kaasuläpän ja ahtimen väliin syntyy kauhe alipaine kun kaasuläppä on kiinni, koska ahdin pyörii kokoajan, vai onkohan tässä nyt jotain mitä en ole hoksannut? No sitä ei kai tarvitse enää pohtia, jos kaasuläpän voi yhtä hyvin jättää alkup. paikalleen

Meinaatko että vapaastihengittävässä 4-tahti koneessa ei olisi kauhea alipaine ennen kaasuläppää?

[pope]

Meinaatko että vapaastihengittävässä 4-tahti koneessa ei olisi kauhea alipaine ennen kaasuläppää?

En. Miten niin?

Tarkoitin tilannetta, jossa kaasuläppä on ennen ahdinta ja siinä kaasuläpän ja ahtimen väliä. Mieti tilannetta, jossa kaasuläppä on kiinni ja ahdin, joka tuottaa 2.1 litraa ilmaa kierroksella pyörii esim 9000 rpm tai lujempaa ja kaasuläppä on kiinni.

[Muurahainen]

En. Miten niin?

Tarkoitin tilannetta, jossa kaasuläppä on ennen ahdinta ja siinä kaasuläpän ja ahtimen väliä. Mieti tilannetta, jossa kaasuläppä on kiinni ja ahdin, joka tuottaa 2.1 litraa ilmaa kierroksella pyörii esim 9000 rpm tai lujempaa ja kaasuläppä on kiinni.

Kyllä.

Sama juttuhan tapahtuu kun moottorijarrutat esim. 4.0l koneella 5000rpm taulussa. Muodostaa pikkasen imua kaasuläpän taakse kun kone muuttuu isoksi mäntä kompuraksi.

Eli periaatteessa kaasuläpän pitäisi tuo sietää ihan ok.

[pope]

Kyllä.

Sama juttuhan tapahtuu kun moottorijarrutat esim. 4.0l koneella 5000rpm taulussa. Muodostaa pikkasen imua kaasuläpän taakse kun kone muuttuu isoksi mäntä kompuraksi.

Eli periaatteessa kaasuläpän pitäisi tuo sietää ihan ok.

Juuh, mutta mietinkin asiaa ahtimen kannalta. Se kun yritää kauheasti imeä ilmaa, muttei sitä saa koska kaasuläppä on kiinni. Lisäksi esimerkkissäni taitaa ilman tarve olla liki kaksinkertainen verrattuna sinun esimerkkiisi. Näin ainakin nopeasti laskettuna/mietittynä.

[Cell]

No worries, kone imaisee sen 0,75 alipainetta eikä se siitä juuri enää muutu ahtimen toisella puolen. Ilmamäärä vähän laskee takaisinvuodon takia, mutta muuten muuttuu vain pumpattavan ilman tiheys ja ahdin pyöriä rupsuttelee pienemmällä tehotarpeella ihan kiltisti

Tyhjiössähän tuo pyöris vastuksetta.

[Muurahainen]

No worries, kone imaisee sen 0,75 alipainetta eikä se siitä juuri enää muutu ahtimen toisella puolen. Ilmamäärä vähän laskee takaisinvuodon takia, mutta muuten muuttuu vain pumpattavan ilman tiheys ja ahdin pyöriä rupsuttelee pienemmällä tehotarpeella ihan kiltisti

Tyhjiössähän tuo pyöris vastuksetta.

On se hyvä että edes joku osaa pukea sanoiksi mitä ajattelen

[pope]

No worries, kone imaisee sen 0,75 alipainetta eikä se siitä juuri enää muutu ahtimen toisella puolen. Ilmamäärä vähän laskee takaisinvuodon takia, mutta muuten muuttuu vain pumpattavan ilman tiheys ja ahdin pyöriä rupsuttelee pienemmällä tehotarpeella ihan kiltisti

Tyhjiössähän tuo pyöris vastuksetta.

Tuon tajuankin että tyhjiössä pyörisi vastuksetta, mutta sitä en nyt tajua ettei se ota ahtimen päälle kun siellä ei sitä tyhjiötä ole.

On se hyvä että edes joku osaa pukea sanoiksi mitä ajattelen

Vielä ku meikäläinenkin tajuaisi

[Muurahainen]

Tuon tajuankin että tyhjiössä pyörisi vastuksetta, mutta sitä en nyt tajua ettei se ota ahtimen päälle kun siellä ei sitä tyhjiötä ole.



Vielä ku meikäläinenkin tajuaisi

Sinnehän tulee se sama alipaine kuin mitä vapari koneessa moottorijarrutuksessa.

Ahtimen allakin on siis alipainetta kun ei kaasuläpältä virtaa ilmaa ahtimelle.

[ruupanen]

Mikäs olisi sopiva järkihintainen remmiahdin M30B34 moottorille jos haetaan noin 300 hevosvoiman tehoja?

[pope]

Sinnehän tulee se sama alipaine kuin mitä vapari koneessa moottorijarrutuksessa.

Ahtimen allakin on siis alipainetta kun ei kaasuläpältä virtaa ilmaa ahtimelle.

Sitä meikäläisen onkin vaikea käsittää, että miten se kovaa pyörivä ahdin ei siinä välissä muuta tilannetta miksikään. Siis sen alipaineen osalta.

Noh, kai se on vain uskottava

Mikäs olisi sopiva järkihintainen remmiahdin M30B34 moottorille jos haetaan noin 300 hevosvoiman tehoja?

Eaton m112 voisi olla ihan passeli. Jos en nyt ihan väärin muista niin se taisi tuottaa ~1,6 litraa kierroksella. Ebaysta niitä näyttää saavan suht. järkevään hintaan. Keskipako- ja ruuviahtimet ovat sitten melkein poikkeuksetta paljon kalliimpia.

[Suutari]

No worries, kone imaisee sen 0,75 alipainetta eikä se siitä juuri enää muutu ahtimen toisella puolen. Ilmamäärä vähän laskee takaisinvuodon takia, mutta muuten muuttuu vain pumpattavan ilman tiheys ja ahdin pyöriä rupsuttelee pienemmällä tehotarpeella ihan kiltisti

Tyhjiössähän tuo pyöris vastuksetta.

hmm..

Noh, kaikki oem autonvalmistajat ovat kuitenkin sen bypassin sinne laittaneet vaikka roots-ahdin olisi läpän jälkeenkin. Omassa autossa tuo myös löytyy ja löytyi. Tosin mulla käänty nyt painepuolelle läppä. Syyt on kyllä vähän toiset .

Vuotaakos se ilma sitten mistä takaisin jos se kaasuläppä on kiinni? Ilmeisesti tarkoitat roottorien yli..

Aina kun ahtimen yli on paine-eroa niin aivan 100% varmuudella se tekee myös työtä..siirtyköön se ilma sitten suuntaan tai toiseen. Tässä tapauksessa kun ahdin ei pyöri vapaasti vaan pyörimissuunta on määrätty+sidottu kampiakseliin niin voi kuvitella mihin suuntaan se tehopiikki tulee..joka tapauksessa vastaan tapellaan koko ajan..tiheyshän muuttuu vain paineiden+lämmön vaikutuksesta rootsilla eikä minkään sisäisen puristuksen.

Jos vielä "kuvittelee" tuon homman niin että ahdinhan pyrkii siirtämään sen ylimäärätilavuuden suhteessa moottorin tarvitsemaan ilmamäärään koko ajan riippumatta siitä mitä ympärillä tapahtuu...

Eipä voi omaakaan autoa kuvitella ajaneensa ilman tuota by-passia. Kaasuun reagointi aika järkyttävä kun pienellä avautumalla ahdin hörppää läpän läpi heti kun mahdollista sen tarvitsemansa ilmamäärän joka osakaasuilla on isompi ilman by passia. Toki jollain isolla vivuston progressiivisuudella tuota voisi varmaan hallita, mutta onko siinä sitten järkeä.

Eli normaalilla alipainealueella häviöitä tulee, se onko se jonkun mielestä ajettavuuden kannalta merkitsevää vai ei tai taloudellisuuden niin olkoon sitten toinen asia.

Joka tapauksessa kyllä se paremmin pelaa jos se by-pass sieltä löytyy..Monissa malleissa tuo läppä on integroituna jo valmiiksi ahtimeen.

Eli osakaasutilanteissa kun toimitaan alueella 0-1bar absoluuttista niin häviötä tulee jos ei ole bypassia. Moottorijarrutus sitten erikseen. Samoin kaasuun reagointi pienillä avautumilla on "herkkää" ehkä jotkut tykkää..

Kaasuläpän sulkeutuessa äkillisesti tulee alipainepiikki siihen ahtimen ja läpän väliin joka on suurempi kuin moottorin aiheuttama. Moottorijarrutus lisääntyy toki sitä myötä ahtimen hihnan kautta kun tapellaan vastavirtausta vastaan. Samoin ilma siinä lämpenee..ompahan sitten lämmintä ilmaakin syöttää heti kun läppä avautuu.

Läpän yli syntyvä virtaushäviökin tulee sitten kehiin kun paine-ero sen yli kasvaa kun ajellaan osakaasuilla. Imetään sama määrä ilmaa pienemmästä reijästä väkisin. Tällöin ahtimen paine-ero kasvaa eli ahtimen imupuolella on enemmän alipainetta-->tehohävikki kasvaa. (Arvio n. 6hp/0.1bar ahtimen yli olevan paineen muutos).

By-pass hoitaa tuon niin että ahdin on poissa kehistä ennen varsinaista tarvetta eli 1bar abs.-->

Noh, käytännössä by-pass sulkeutuu yleensä jo jossain vähän alle ilmakehän paineen..

Abs. 1bar on siis ilmakehän paine eli vakio "ahtopaine" jokaisella vaparimoottorilla. Ahtimet vaan nostaa tuota "ahtoapainetta"
ylemmäs

Sitten kun vielä alkaa miettimään millä alueella ajellaan normaalisti katuautolla? (Alle ahtopainealueen 80% ajasta vähintään) niin voinee jokainen miettiä kannattaako näillä bensanhinnoilla ottaa ylimääräisiä häviöitä riesakseen + muita käyttömukavuuksia kuten kaasun käytön hallittavuutta.

Esim. rankka moottorijarrutus ja sitten äkisti läppä taas täysille ennen sitä paine-eron tasoittumista siinä ahtimen ja läpän välissä suhteessa imarin paineeseen. (No toki tilavuus läpän-ahtimen välissä on pieni..MUTTA ahtimen esim. eattonin volymetrinen hyötysuhde on liki 97% parhaimmillaan, lisääntyy siis ahtimen kierrosten mukaan!!-->aika vähän sitä ilmaa sieltä roottorin välistä pääsee suhteessa aikaan isoilla ahtimen kierroksilla. voi jopa vähän "huokasta..". samoin ilma ahtimen imupuolella on yleensä "hiukan" kylmempää kuin painepuolella joka lisää virtausmäärää).

Kisakuskit varmana tykkää arvattavista tehovaihteluista+ ECU:t ilmamääräpiikeistä. Ottomoottoria kun nyt kuitenkin hallitaan ilman määrällä ja polttoaine on käyttäjästä riippumaton sekundaarinen suure joka on täysin verrannollinen ilmamäärään..Samoin tämä rasittaa ahtimen lapoja+välityksiä kun tulee paineiskuja.

joten bensa/alkoholi what ever ottomoottorissa ilmamäärä ja sen hallinta = teho/vääntö.

Dieselissä tuo äkillinen ilmamäärän vaihtelu ei haittaa niin kun vääntöä/tehoa hallitaan polttoaineen määrällä ja ilmamäärällä on vaan vaikutusta että sitä on tarpeeksi.

Eli kun diesel-miehet puhuu remmi+turboahtamisesta niin kannattaa muistaa aina se kumpi on master ja kumpi slave (A'la Bitch) polttoaine vai ilmamäärä...

PS: Cell, No flame wars.. . Pitäs kahvitella joku pv? Ehkä kerkeis miittiin tms. nyt ku ei juokse jenkkilöissä koko ajan..