Kesäkuun puoliväissä -97 ilmestyneessä Suomen BMW-kerhon Bemarisri -lehden numerossa 2/-97 kultivoitunut ja lievästi intomielinen harrastaja, lehden päätoimittaja (Hän, jonka nimeä jne) mainitsi lyhyesti sellaisenkin auton kuin E28 M5 olleen olemassa. "Jaaha, enpäs tuota tiennytkään". E28:t kuitenkin minulle olivat hyvinkin tuttuja ja isoilla pojilla tiesin jonkun E34 Mfemman olevan.
Oli kova kiire satokauteen valmistautuessa ja hätäisesti selasin lehteä aina toisinaan ennen nukahtamista sängyssä. Tuli juhannus ja mansikat. Työpäivät vain pitenivät ja yhtenä iltana kämpille ajaessani puhelin soi ja minulle tarjottiin Saksata tulossa olevaa 1985 vuosimallin E28 M5 -autoa.. Ei oikein lämmittänyt, ei ehtinyt keskittyä asiaa miettimän. Kotona kuitenkin vilkaisin Bemaristista oliko se siis sellainen kummajainen kuin lehdessä oli mainittu? Hiukan alkoi kiinnostaa, mutta lähinnä jotta siitä tekniikka E24-koriin, jollaisesta haaveenani oli tehdä ratalelu. Aamulla soitin välittäjälle ja kysyin kauanko voin miettiä asiaa? Vastaus oli neljä tuntia, eli puolenpäivän yli. Mieli teki, mutta ei oikein uskaltanut turhan takia ostaa ja työkiireetkin kaikki niskassa siellä keskellä peltoja. Sitten puuttui tyttöstäväni peliin ja käski vetää peukun pyllystä ja tarttua toimeen kun kerran mieli autoa teki. Siten voitaiisin taas keskittyä työntekoon ja mansikan myymiseen. Tartuin Nokian 8110 banaaniin, liu'tin läpän alas ja ilmoitin ottavani auton. Seuraaavan päivän iltana jo oltiinkin Turun Läsisatamassa ennen kuin edes itsekään olin ehtinyt ymmärtää mitä tuli tehtyä. Kuvissa on päivämäärä 5.7. -97 ja Bemaristi oli tullut muutaman viikon aiemmin. Ei se analoginen maailma aina kauhean hidas ollut. Tai sitten osattiin tehdä päätöksiä eikä kinuttu loputtomiin lisätietoa. Ostin auton puheisiin luottaen ja ilman ensimmäistäkään kuvaa.
Siihen aikaan tax free-tuonnin räjähdettyä vuodesta -95 alkaen oli paljon tarinoita huolintaliikkeiden jannujen räävittömistä autojen polkemisista satama-alueilla. Koska emme olleet asiasta aivan varmoja eikä missään näkynyt lakuviivoja, teimme ne varmuuden vuoksi itse.
Auto ei ollut mikän ruusu, mutta nopealla vilkaisulla ja em. koeajolla mielestäni solid ja mittarilukema 142tkm saattaisi pitää paikkansa. Siellä täällä oli kuitenkin juttuja, joista näki auton olleen jo nuorella kaverilla, joka ei enää pystynyt autosta huolehtmaan. Soitin viimeiselle omistajalle Saksaan ja hän sanoi, ettei olisi missään nimessä luopunut autosta jos uudet heinäkuussa -97 voimaantulleet päästöpohjaiset saasteverot eivät olisi tehneet sen omistamista hänelle mahdottomaksi. Myöhemmin selvisi, että auto oli ostettu talteen yhdennellätoista hetkellä ennen kuin tekniikka alkaa purkautumaan ja sitä parsitaan väärin ja halvalla kasaan. Wunderbaum peilissä ja turkkilaismatot lattioilla
Veturina silloinen käyttis Omega 2.0 GLS -88. Yksi parhaista mulla koskaan olleista autoista hinta/laatu/luotettavuus/käyttäkulut -suhteeltaan.
Koska ei oltu aivan varmoja lähtikö kaikki korppuuntunut pinta pinnotetusta(!) TRX 220/55-390 kumeista siellä satamassa pois, piirreltiin vielä kotiraitilla iltasella hetki. Naapureista oli hauskaa kun Juha ei enää ajanut mopedilla ilman pakoputkea pellonpientareita pitkin tai harjoitellut kortitta kuplallaan kässärikäännöksiä kylätiellä.
Olipa samassa kuvapakassa kuva muusta koneesta, jollaisen kanssa silloin puuhattiin. 2-sylinterinen John Deere 1937. Se oli mulla maskottina ja yleisöviihdyttimenä mansikkamaalla. Joka ilta puksuttelin kerran pellon ympäri. Oikea maalaisromantiikkageneraattori. Jonnikan vieressä sen omistaja naapuritalon nuorempi vesseli Tumppi, jonka kanssa ekalla sivulla kerrotussa tarinassa pikkupoikina hätistettiin Renun mäntä kartanolle. Tumppihan sitten Mfemmaa kokeillessaan nohevana miehenä kajautti kotitaajaman läpi vajaata kahtasataa yllä näkyvällä tiellä. Ei olla sittemmin kumpikaan asuttu Ruskolla 1990-luvun jälkeen.
Tulihan se ulkomaanelävien lehtikin sitten aikoinaan hankittua. Tämän jutun jälkeenhän BMW E28 M5 on ollut klassikkoautolehtien vakiojuttuaineistoa viimeiset 18 vuotta.
Laita kuva 
Leave a comment: