Tämmösessä vanhemmassa commonrailissa tyhjäkäynnillä pyörii jossain 400 baarin päälle ja vedossa parhaimmillaan vähän tonnin päälle.
Uudemmissa taas on vähän kovemmat paineet.
Niin ja tuli mieleen että vakiodiagnostiikan hitaus voinee myös johtua siitä että se on suunniteltu tarkoituksella niin ettei pollaa liian nopeasti.
Riippuen hieman mallista mutta suurimmassa osassa bemareita pääsee diagnostiikkapistokkeesta suoraan sopivaa nastaa pitkin moottorin, laatikon sekä absien ohjaukseen kiinni, tällöin ei ole ongelmaa väylänopeuden kanssa.
Mutta sitten taas kun ollaan kiinni mittariston kautta joko samaisissa ohjainlaitteissa tai jossain koripuolen moduuleissa, rasittaisi se varmasti koriväylää aikalailla jos diagnostiikka pollaisi kokoajan livedataa.
Käsittääkseni esim k-bus on kuitenkin aika hidas väylä ja sen ruuhkautuminen näkyisi heti auton toiminnoissa.
Uudemmissa vehkeissä ei tietysti tätä ongelmaa ole (kuten e60->) kun väylät on nopeampi ja pohjautuu caniin, kuten vanha k-bus on korvattu k-canilla.
Mutta yllä olevat nyt olivat vaan mutua joka tuli mieleen, ei varmaa tietoa aiheuttaisiko liian nopea diagnostiikka k-bussin tai mittariston jumiutumista välissä.
Juu, voi hyvinkin pitää paikkaansa tuo mitä sanoit nopeuksista.
Se mitä olen tässä kanssa tutkinut ja löytänyt, on että esim. Siemensin MS4x purkeista tulee dataa kerralla paljon. EDIABAS lähettää pyynnön yleensä yhden arvon lukuun, mutta vastauksena tulee ei vain yksi vaan 10 muutakin arvoa. Näistä EDIABAS API tallentaa ja näyttää niistä vain yhden, sen mitä haluttiin.
Jos porukka innostuisi ja lataisi ton uusimman softani ja ajaisi sen 'trace'- toiminnon omalle ECU:lle, niin se auttaisi minua tekemään tähän paljon nopeamman loggauksen ja arvojen näytön perustuen sarjaporttiin kirjoittamiseen ja lukuun. Tämä Supan esimerkki todistaa, että sillekin olisi käyttöä.
Esim. MS4x purkeista saisi yhdellä pyynnöllä (100-200ms) toistakymmentä arvoa. MS41 tosin en ole varma kun on senverran vanhempi, mutta MS42:sta kyllä. Samoin muistakin ECU:ista. Tätä ei EDIABAS:lla pysty tekemään.
Tuntuisi että tuo on vähän ollut API:n suunnittelukysymyskin. Esim. MS43:ssa tuleekin jo yhdellä pyynnöllä useampi vastaus myös EDIABAS APi.n kautta, olikohan job:n nimi MW_SELECT_LESEN, tms.
Minulla taitaa olla MS42 tuossa M52TU:ssa ja voisin ajaa siitä tracen jos on tarvetta.
Mutta pitääkö koneen olla netissä vai miten tuo lähetys tapahtuu? Jääkö loki levylle vaikka sammutan koneen välillä ja lähetän sitten kun kone on netissä?
Minulla taitaa olla MS42 tuossa M52TU:ssa ja voisin ajaa siitä tracen jos on tarvetta.
Mutta pitääkö koneen olla netissä vai miten tuo lähetys tapahtuu? Jääkö loki levylle vaikka sammutan koneen välillä ja lähetän sitten kun kone on netissä?
Kiitos! Erittäin tervetullutta.
Sitten kun otat tracea, niin aja vaikka useampi samantien - mitä enemmän sen parempi. Esim. 5 kertaa
Kyllä ne logitiedostot jäävät levylle DebugLogs- nimiseen hakemistoon, ja kun kone on netissä, ne voi lähettää.
TAI
kopsaa esim. usb-tikulle DebugLogs- nimisen hakemiston sisällön, ja lähetät tiedostot meilillä: [email protected]
Ja yleisesti kaikille muillekin, jos vaan viitseliäisyyttä riittää, ottakaa traceja ja lähettäkää niitä mulle
Otetaanpa pätkä TJJ:n logista. Kun EDIABAS kysyy RPM:n tai ilmamassan arvoja se lähettää autolle molemmissa tapauksissa tavut heksana: 12 05 0B 03.
Vastauksena tulee ei vain yksi arvo vaan iso läjä tavuja, joista arviolta n. 20 muun muuttujan arvot! Voidaan puhua jo melkoisesta parannuksesta verrattuna INPA:an.
Näistä sain pari jo selville, RPM on tavut 3 ja 4 (807 -> 0A 03) sekä ilmamassan arvo on tavu 10 (0x4C -> 76 ja kerrotaan 76 * 0.25 = 19) näitä kertoimia näyttäisi löytyvän prg:stä.
En jaksanut koko keskustelua lukea... saisiko lyhyen ohjeen?
siis tool32.lla tracea vai mitenkä?
Itse joskus tutkin töikseni wv:n ja kuorma-autojen can-väylää.
Kannattaa katsella myös niin, että tavut ei olekaan järjestyksessä.
esimerkiksi tavu 4 + tavu 3 = jotain. tätä ainakin Volvo harrasti.
Niin ja tietty jos logia tehdään niin kannattaisi kirjata vähän ylös mitä login aikana on tehty
Nimimerkillä kerran löytyi rekasta outo nouseva arvokenttä... tätä ihmetellessä joku hoksasi, että nostettiinpa teli siinä
samalla---> löytyi rekan akselipaino
En jaksanut koko keskustelua lukea... saisiko lyhyen ohjeen?
siis tool32.lla tracea vai mitenkä?
Itse joskus tutkin töikseni wv:n ja kuorma-autojen can-väylää.
Kannattaa katsella myös niin, että tavut ei olekaan järjestyksessä.
esimerkiksi tavu 4 + tavu 3 = jotain. tätä ainakin Volvo harrasti.
Niin ja tietty jos logia tehdään niin kannattaisi kirjata vähän ylös mitä login aikana on tehty
Nimimerkillä kerran löytyi rekasta outo nouseva arvokenttä... tätä ihmetellessä joku hoksasi, että nostettiinpa teli siinä
samalla---> löytyi rekan akselipaino
Katos, saatiin ammattilainen paikalle ! Apu olisi tervetullutta.
Oman auton tracen saa otettua tuolla mun tekemällä ohjelmalla, ei siis löydy tool32:sta.
Pura jonnekin ja aja: testo.exe. Menusta debug->trace ja valitset oman autosi ecun. Sitten: run trace, vaikka 3-5 kertaa auto käynnissä ja sammutettuna. Logit löytyy: DebugLogs- hakemistosta. Jos kone on netissä ne voi lähettää 'send log files' napista. Tai lähetä spostilla [email protected]
Jotta tämä ohjelma pelaa ediabas/INPA pitää olla toiminnassa ja Visual Studio C++ 10 runtime asennettu.
Tässä lyhyesti mitä tuo tekemäni trace- toiminto tekee:
- se lukee prg:stä ns. job- listan ja ajaa valikoidut läpi (STATUS- alkuiset) + pari muuta. JOB on EDIABAS- API:n käsite ja vastauksena saadaan yksi tai useampia RESULT:teja. RESULT on yksi arvo selväkielisenä tekstinä, esim. itse arvo tai yksikkö (kg/h). Yhdessä .PRG:ssä (vastaa käytännössä yhtä ohjainpurkkia) on useita JOB:eja, esim. RPM on STATUS_DREHZAHL. Nämä JOB:ien nimet luonnollisesti vaihtelevat PRG:n mukaan.
- samalla kun syötetään autolle eri job:eja tallennetaan erillistä trace-tiedostoa. Tähän tallennetaan järjestyksessä: job:n vastauksien selväkielinen arvo, sekä tool32:n tuottama pätkä tracesta, josta nähdään mitä lähetettiin (INPUT) sekä mitä saatiin (OUTPUT). Ja siinä kaikki tieto mitä oikeastaan saadaan irti.
Näitä voi tutkia, kun PRG:n avaa tool32:ssa, sieltä löytyy taulukoita (ikkuna tablellen-info), joista näkee näitä arvoja sekä kertoimia. Ongelma tässä tietysti on, että pitää keksiä mikä kuuluu mihinkin ja millä tavalla ne lasketaan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että yksi arvo on 1 tai kaksi tavua kerrottuna jollain luvulla tai ihan vaan sellaisenaan.
Comment