Oma proggis: graafista live-dataa TestO:lla. *Päivitys 26.06.2017*

[tonnizi]

Lataus linkki ei toimi.
Saakos tätä mistään nyt ladattua

[pheno]

Nyt tuli vähän erikoisongelm. Eli Teston Datalog näkymä tyhjenee heti, kun auto liikkuu.. Livedata pelaa kyllä hienosti ja esim kierrosluku näkyy nätisti näytöllä, mutta kun sen valitsee logattavaksi ja F1 avaa loggausnäkymän, niin heti kun auto liikkuu, niin kaikki logattavat tiedot tyhjenee tosta listalta. Aivan kuin yhteys autoon pätkisi, mut live data toimii kuitenkin taustalla hyvin..

Auto E90 M3 ja käytössä Bimmergeeksin kaapeli.

Hmm.. enpä oo törmännyt :think. Pystykkö tallentamaan pätkän tuosta ongelmasta jollain screen record ohjelmalla, tai vaikka kännykällä ? Voi olla, että jos yhteys pätkii niin saattaa aiheuttaa jotain tuontapaista.

[kmn]

Nyt tuli vähän erikoisongelm. Eli Teston Datalog näkymä tyhjenee heti, kun auto liikkuu.. Livedata pelaa kyllä hienosti ja esim kierrosluku näkyy nätisti näytöllä, mutta kun sen valitsee logattavaksi ja F1 avaa loggausnäkymän, niin heti kun auto liikkuu, niin kaikki logattavat tiedot tyhjenee tosta listalta. Aivan kuin yhteys autoon pätkisi, mut live data toimii kuitenkin taustalla hyvin..

Auto E90 M3 ja käytössä Bimmergeeksin kaapeli.

[tonnizi]

Koita tehdä tollanen 'custom job', jossa voit valita parametrit listalta. Vaatii pientä perehtymistä jos on ihan uusi asia

Mikä ecu sulla on ?

https://www.youtube.com/watch?v=LqTezyV6doQ

En ny muista. Mutta auto on E61 530d -04

[pheno]

Enmä vaa oo löytänyt, katoin testolla

Koita tehdä tollanen 'custom job', jossa voit valita parametrit listalta. Vaatii pientä perehtymistä jos on ihan uusi asia

Mikä ecu sulla on ?

https://www.youtube.com/watch?v=LqTezyV6doQ

[tonnizi]

Se ahtimen heräävyys riippuu ihan ahtimesta, sen koosta, kunnosta, ohjelman vnt-karttojen/hukkaporttien määrityksistä jnejne, ei ole mitään yksiselitteistä vastausta.




Tai sitten vaan luottaa siihen moottorin oman anturin antamaan tarkkaan painetietoon joka siinä nenän edessä on ruudulla?
Ei sitä moottorin toimintaa millään kauhean epätarkoilla antureilla ohjata, joten miksei niiden antamaan tietoon voisi luottaa?

Enmä vaa oo löytänyt, katoin testolla

[Supra^]

Tästä olisi kyllä kiva saada hieman graafeja varmasti toimivasta järjestelmästä tai viritetyistä systeemeistä kuinka nopeasti paineet voi nousta. Voisin itse ottaa nyt kun EGR hieman vuotaa pakosarjan laipasta ja sittenkun saan sen tulpattua kunnolla.

Se ahtimen heräävyys riippuu ihan ahtimesta, sen koosta, kunnosta, ohjelman vnt-karttojen/hukkaporttien määrityksistä jnejne, ei ole mitään yksiselitteistä vastausta.

Kiitoksia. Tuokin varmaa selviäisi paremmin ahto-mittarilla.

Tai sitten vaan luottaa siihen moottorin oman anturin antamaan tarkkaan painetietoon joka siinä nenän edessä on ruudulla?
Ei sitä moottorin toimintaa millään kauhean epätarkoilla antureilla ohjata, joten miksei niiden antamaan tietoon voisi luottaa?

[tonnizi]

Boost target on käsittääkseni se mitä moottorin ohjaus pyytää kaasua painettaessa ja boost pressure on se mitä mitataan imusarjasta. Jos katsot TESTOlla noita kahta arvoa kun lyöt kaasun pohjaan niin näet kuinka target nousee aika nopealla reunalla ylös ja sitten mitattu paine laahaa hieman perässä.

Tästä olisi kyllä kiva saada hieman graafeja varmasti toimivasta järjestelmästä tai viritetyistä systeemeistä kuinka nopeasti paineet voi nousta. Voisin itse ottaa nyt kun EGR hieman vuotaa pakosarjan laipasta ja sittenkun saan sen tulpattua kunnolla.

Huomaa myös että imusarjassa on n 1000mbar painetta vaikka moottori ei ole käynnissä. Sen verran siis on ilmanpaine. 2400 tarkoittanee siis että 1.4 bar ahdetaan.

Korjatkaa kokeneemmat mikäli olen väärässä niin oma käsitykseni asiasta korjaantuisi samalla.

Kiitoksia. Tuokin varmaa selviäisi paremmin ahto-mittarilla.

[ihuhtaka]

Tämäpä auttoi paljon.

Sitten seuraava kyssäri:
Tuossa kun on tuo Boost Pressure ja Boost Pressure Target, niin kertooko se tarkan/suunnilleen paljon ahdot on vai kertooko ees?

Kun katsoin niin näytti että täys kaasulta 2400 mbar vai mitä tuo arvo nyt onkaan

Boost target on käsittääkseni se mitä moottorin ohjaus pyytää kaasua painettaessa ja boost pressure on se mitä mitataan imusarjasta. Jos katsot TESTOlla noita kahta arvoa kun lyöt kaasun pohjaan niin näet kuinka target nousee aika nopealla reunalla ylös ja sitten mitattu paine laahaa hieman perässä.

Tästä olisi kyllä kiva saada hieman graafeja varmasti toimivasta järjestelmästä tai viritetyistä systeemeistä kuinka nopeasti paineet voi nousta. Voisin itse ottaa nyt kun EGR hieman vuotaa pakosarjan laipasta ja sittenkun saan sen tulpattua kunnolla.

Huomaa myös että imusarjassa on n 1000mbar painetta vaikka moottori ei ole käynnissä. Sen verran siis on ilmanpaine. 2400 tarkoittanee siis että 1.4 bar ahdetaan.

Korjatkaa kokeneemmat mikäli olen väärässä niin oma käsitykseni asiasta korjaantuisi samalla.

[tonnizi]

Testosta löytyy se ecun tunnistus, eli ei tarvitse itse arpoa mikä autossa on. Renkaiden pyörimisnopeudet pitää katsoa DSC purkilta.

Tämäpä auttoi paljon.

Sitten seuraava kyssäri:
Tuossa kun on tuo Boost Pressure ja Boost Pressure Target, niin kertooko se tarkan/suunnilleen paljon ahdot on vai kertooko ees?

Kun katsoin niin näytti että täys kaasulta 2400 mbar vai mitä tuo arvo nyt onkaan

[HTK12]

Mulla on e61 530d -04, niin onko DDE 5.0 vai mikä se oikea millä voi mennä katsomaan niitä arvoja?

Ja onko normaalia että DDE 5.0 löytyy 2 ja yksi niistä toimiin.

Kysellen sillä että pitäis löytää oikea paikka, että voi boost pressurea/suuttimia/renkaiden pyörimis nopeutta ja abs seurailla

Testosta löytyy se ecun tunnistus, eli ei tarvitse itse arpoa mikä autossa on. Renkaiden pyörimisnopeudet pitää katsoa DSC purkilta.

[tonnizi]

Mulla on e61 530d -04, niin onko DDE 5.0 vai mikä se oikea millä voi mennä katsomaan niitä arvoja?

Ja onko normaalia että DDE 5.0 löytyy 2 ja yksi niistä toimiin.

Kysellen sillä että pitäis löytää oikea paikka, että voi boost pressurea/suuttimia/renkaiden pyörimis nopeutta ja abs seurailla

[pheno]

Mikäli Wiresharkilla haluaa tutkia kommunikaatiota niin tulee asentaa USBpcap lisäosa. Sopiva suodatin kaiken turhan protokollataukan piilottamiseen on ollut "ftdi-ft.if_a_rx_payload and ftdi-ft.if_a_tx_payload".

Mitä tulee noihin eroihin Teston ja Inpan kyselyissä, niin tuo Teston Custom Job pyytää samalle kertaa myös RPM:n (request ID 0x000C). Olen todennut siis saman käytöksen ja tämän nollan palautuksen käyttäen suoraan mikrokontrollerin avulla toteutettua kommunikaatiota. Useat muut parametrit toimii hienosti, mutta nämä suuttimien korjausarvot palautuvat nollana. Kaikkia parametrejä en toki ole käynyt läpi. Tässä minun cheat-sheet näiden eri kyselyiden muodostukseen.

Olen koittanut MCU:lla myös replikoida tuon INPAn kahden Jobin toiminnan tuloksetta. Joku kohta tässä vielä on huomiotta. Lähdinkin kyselemään että onko muut testailleet TESTOlla näitä suuttimien korjausarvojen lukua onnistuneesti.

Siellä pitää ensin ajaa jobi ennenkuin ecu menee tuohon moodiin, että siltä voi kysellä niitä korjausarvoja. Muistaakseni joku: start_systemcheck_zyl tms.

[ihuhtaka]

Alkuun, eipä ole tullut mieleen tutkia wiresharkilla kommunikaatiota, hienoa!
Itse kysymykseen, Teston ja INPA:n kyselyt eroavat toisistaan. Oletko kokeillut rakentaa oman custom job.n testoon ja katsoa mitä kaikkia suutinparametrejä sieltä on valittavissa. Jos tilanne on se että oletusjobissa sattuisi olemaan väärät kyselyt valittuna (vaikka nimeämisen mukaan oikeat) ja tuloksena ECU vastaa 0?

Mikäli Wiresharkilla haluaa tutkia kommunikaatiota niin tulee asentaa USBpcap lisäosa. Sopiva suodatin kaiken turhan protokollataukan piilottamiseen on ollut "ftdi-ft.if_a_rx_payload and ftdi-ft.if_a_tx_payload".

Mitä tulee noihin eroihin Teston ja Inpan kyselyissä, niin tuo Teston Custom Job pyytää samalle kertaa myös RPM:n (request ID 0x000C). Olen todennut siis saman käytöksen ja tämän nollan palautuksen käyttäen suoraan mikrokontrollerin avulla toteutettua kommunikaatiota. Useat muut parametrit toimii hienosti, mutta nämä suuttimien korjausarvot palautuvat nollana. Kaikkia parametrejä en toki ole käynyt läpi. Tässä minun cheat-sheet näiden eri kyselyiden muodostukseen.

Olen koittanut MCU:lla myös replikoida tuon INPAn kahden Jobin toiminnan tuloksetta. Joku kohta tässä vielä on huomiotta. Lähdinkin kyselemään että onko muut testailleet TESTOlla näitä suuttimien korjausarvojen lukua onnistuneesti.

[Jacques]

Tutkin liikennettä Wiresharkilla. Teston jobin ollessa käynnissä eculle lähtee seuraava telegram viesti:

TX: b812f1102c10000c14341433143214311430142f60

Ecu palauttaa näihin kyselyihin vastineen 7fff jokaiselle suuttimelle. Tämä luku on skaalan puolivälissä ja siitä tulee arvo 0.
....

TX: b812f10a2c10142f14301431143271 (tässä kyselyssä siis on noi 142f, 1430, 1341 ja 1432)
RX: .. vastaus korjausarvoihin poikkeaa arvosta 7fff, kuten myös INPAn näyttämät lukemat poikkeavat nollasta.

Alkuun, eipä ole tullut mieleen tutkia wiresharkilla kommunikaatiota, hienoa!
Itse kysymykseen, Teston ja INPA:n kyselyt eroavat toisistaan. Oletko kokeillut rakentaa oman custom job.n testoon ja katsoa mitä kaikkia suutinparametrejä sieltä on valittavissa. Jos tilanne on se että oletusjobissa sattuisi olemaan väärät kyselyt valittuna (vaikka nimeämisen mukaan oikeat) ja tuloksena ECU vastaa 0?