Ihan mielenkiinnosta kysyn että oliko näistä mikään softattuja?
Muistaakseni pro-turbon sivuilla joku meinasi että näistä menee ainakin rankemmin viritettynä lohkot solmuun. Tiedä sitten asian paikkansa pitävyyttä.
N57 dieseleiden sisuskaluista
Collapse
X
-
Mulla on hajonnut 2 kpl noita N57(TOP) moottoreita tänä vuonna, aikaisemmin ei yhtään, vaikka noita autoja on varmana N57:lla mennyt mun käsien kautta joku 200 kpl...
X5 40d 2011 225 kW, 185 tkm. Auto oli rouvan käytössä ja sen naputti pitempään ihan vähän ennenkuin 5 pytyn laakeri pyörähti...
Olis varmaan säästynyt kampiakselin ostamiselta (1800€, kiitos) jos olis ajoissa tehnyt rempan.
Toinen oli 235 tkm ajettu 2012 535xd, eli uudemmalla 230 kW moottorilla.
Siinä oli edellinen omistaja päästänyt öljynvaihtovälit venymään enimmillään 34 tkm ja siinä leikkas 3 pytyn mäntä kiinni ja kiertokanki siitä poikki. Kone edelleen odottaa tarkempaa purkamista kun hommasin siihen uuden tilalle. Ilmansuodatin oli sellainen että sitä ei oltu aikoihin vaihdettu, oli täynnä kuraa...
Leave a comment:
-
Originally posted by Mauri H. View PostVitosen laakerin korkaaminen voi hyvinkin johtua siitä että ahtimen voiteluöljy on varastettu siitä kanavasta. Ainakin mersun esikammiokutosdieseleissä oli tehty juuri näin.
Päittäisvälyslaakeri ei ainakaan osu tuohon. M57:n verrattuna laakereiden koko on hiukan pienentynyt.
Itse laakeroinnista
Lohkosta:
kammista, nuo näyttää olevan jaoteltu kammen ylä- ja alapään painon mukaan erikseen:
Itse öljykiertokaavio on tälläinen josta ei kuitenkaan selviä miten öljy lohkossa menee:
Vaikka kuinka pöyhi niin en löytänyt mistään samanlaista kaaviota kuin mikä tämä on M57:sta. Tämän perusteella epäilen että turbolle menevä öljy tulee ihan omasta paikasta myös uudemmissa koneissa.
Tässä on N57tu moottoria koskeva dokumentti jos joku haluaa tutustua siihen paremmin: https://f15.bimmerpost.com/forums/at...7&d=1435559444
Voiko tuo 5 sylinteri olla kaikista kuumimmissa olosuhteissa? :think
Leave a comment:
-
Vitosen laakerin korkaaminen voi hyvinkin johtua siitä että ahtimen voiteluöljy on varastettu siitä kanavasta. Ainakin mersun esikammiokutosdieseleissä oli tehty juuri näin.
Leave a comment:
-
Originally posted by MajorDrake View PostHeräsi minullakin samanlainen ajatus... Esim. onko mäntien painossa eroa,
ja myyvätkö edes pelkästään yhtä mäntää vai tuleeko ne aina sarjana?
Jos männät on yhtä painavia niin en itse näe kyllä ongelmaa jos niiden rakenteellinen koostumis on hieman eri eipä ne sylinteritkään tuppaa
autossa ihan tasaisesti kulumaan...
Sivukommenttina että 6-pyttyisen bemarin dieselistä yleensä hajoaa 5 pytyn kiertokangen laakerit ensimmäisenä jostain kymman syystä. Siis jos joku laakeri hajoaa niin usemmiten 5:n...
Bemarin ohje männille on "replacing all pistons", samassa ohjeessa sanotaan myös että kiertokanget on niputettu painon mukaan ja kerralla vaihdetaan sitten koko sarja. Huomiona myös että kannentiiviste valitaan sitten korkeuden puolesta kun on mitattu paljonko mäntä tulee lohkosta yli. :think
https://www.newtis.info/tisv2/a/en/f...th-rings-pins/
Mäntiä N57 koneeseen näyttää olevan myynnissä sellaisena joka sopii sekä N57n (x30d) että N57z (x35d) koneeseen. Näitä saa yksittäin 55e/kpl ja painoa 881g/kpl ja männäntappi sekä mäntä ovat aina yhtä paria. Kiertokanget myydään sitten settinä.
Mikähän on sellainen kone missä esim puristussuhde on kautta mallisarjan sama ja myös samasta koneesta löytyisi kaikki tehoversiot? Muutenhan melkein mäntäkin on oltava erilainen(tai kansi)? ( ellei sitten kannentiivisteessä ole eroa paksuuden osalta). Vai voikohan kysymyksessä olla nämä g-sarjalaiset joita asia koskee enemmänkin?
edit. tarkistin alkuperäisestä tekstistä että kyse on juuri näistä Nxx koneista. Tuossa on mainittu että 30d ja 35d männät ovat erilaiset. Mahtaako tässä nyt olla sitten juuri kyse siitä että varaosanumero on sama vaikka tehtaalta männät ovat samoja? Eli varastoitavien osien määrää on saatu laskemaan merkkaamalla 30d:n paremmat männät varaosiksi kuin mitä ne on alunperin?
Koskeeko tuo 5 sylinterin kiertokangen laakeri myös esim M57 ja N57 koneita? Ajattelin tässä siis vain sitä että koneet eroavat rakenteeltaankin toisistaan jo melko paljon mutta löytyykö silti helpoimmin korkkaava paikka samasta paikasta? Oma veikkaus että mistä moinen johtuu menee sen piikkiin että öljykanavissa on keskenään jotain eroa ja näin myös voitelu eroaa eri sylintereissä.Last edited by fraatti; 08-12-2018, 09:16.
Leave a comment:
-
Originally posted by MajorDrake View PostMielenkiintoista tekstiä...
Tämä ei kyllä Bemarin kohdalla paikkaansa. Siis tehtaalla asennetussa johtosarjassa ei nykyään ole kyllä juurikaan ylimääräisiä karvoja tai turhia liittimiä...
Leave a comment:
-
Jos varaosanumero mätsää osassa, se käy paikkaansa ilman foorumin hyperventilaaliota vallan hyvin. Kilpamoottorit erikseen, eikös juu.
Leave a comment:
-
Originally posted by JaniLap View PostHiuksia halkoen ajatellen vaikkapa varaosina korvattujen mäntien erilainen liikekitka ja lämmönsiirtokyky vaikuttavat siihen, että lämpötilaerot kasvavat aiemmasta ja edelleen esim. lämmönsiirtokerroin kasvaa sylinterien välillä. Toleranssit lienevät matalaviritteisemmissä moottoreissa korkeammat, joten tällä ei liene välitöntä käytännön merkitystä, mutta entäpä vaikka 100 tkm jälkeen? Tämä oli oikeastaan alkuperäinen ääneen ajatteluni innoittaja.
ja myyvätkö edes pelkästään yhtä mäntää vai tuleeko ne aina sarjana?
Jos männät on yhtä painavia niin en itse näe kyllä ongelmaa jos niiden rakenteellinen koostumis on hieman eri eipä ne sylinteritkään tuppaa
autossa ihan tasaisesti kulumaan...
Sivukommenttina että 6-pyttyisen bemarin dieselistä yleensä hajoaa 5 pytyn kiertokangen laakerit ensimmäisenä jostain kymman syystä. Siis jos joku laakeri hajoaa niin usemmiten 5:n...
Leave a comment:
-
Mielenkiintoista tekstiä...
Originally posted by zakspeed View PostSama pätee mm. korinjohtosarjoissa. On vain olemassa sitä maksimi varustetason sarjaa. Karvalakkiin asennettunna niitä ylimääräisiä liittimiä vaan on sitten vähän siellä ja täällä.
Leave a comment:
-
Kiitos rautalangasta, arvostan pyrkimyksiänne ja tarjoamanne esimerkit muihin varaosaluokkiin, kuten johtosarjoihin, ovat tässä kontekstissa loogisia.
Tekstissä on ansiokkaasti käsitelty mäntien valmistukseen liittyviä vaatimuksia moottorin vaatimuksiin ja suorituskykyyn liittyen. Ymmärrän kuvatun menettelyn varaosavalmistuksen ja -logistiikan kannalta, mutta en voi välttyä pohtimasta miten vaikkapa männän valmistusprosessien erot ja käytetyt materiaalit vaikuttavat käytännössä sellaisessa moottorissa, jossa vaikkapa yksi kaksi mäntää on korvattu korkeamman suorituskyvyn omaavilla? Hiuksia halkoen ajatellen vaikkapa varaosina korvattujen mäntien erilainen liikekitka ja lämmönsiirtokyky vaikuttavat siihen, että lämpötilaerot kasvavat aiemmasta ja edelleen esim. lämmönsiirtokerroin kasvaa sylinterien välillä. Toleranssit lienevät matalaviritteisemmissä moottoreissa korkeammat, joten tällä ei liene välitöntä käytännön merkitystä, mutta entäpä vaikka 100 tkm jälkeen? Tämä oli oikeastaan alkuperäinen ääneen ajatteluni innoittaja.
Leave a comment:
-
Sama pätee mm. korinjohtosarjoissa. On vain olemassa sitä maksimi varustetason sarjaa. Karvalakkiin asennettunna niitä ylimääräisiä liittimiä vaan on sitten vähän siellä ja täällä.
Leave a comment:
-
Varaosalogistiikka! Varastoon on järkevämpi tuottaa osia, jotka käyvät useampaan paikkaan, vaikka tuotannon yksikköhinta olisikin korkeampi. Osaluettelon osanumeroiden perusteella ei valitettavasti voi päätellä, ovatko kyseiset osat olleet samoja tehtaalta lähtiessään. Tämä sama näkyy monessa paikassa. Esim. penkin nahkoja saa varaosana vain lämmityksen kanssa, vaikka moni penkki on lähtenyt tehtaalta ilman lämmitystä. Joissakin tasonsäädön antureissa on tehtaalta vain yksi piiri ja varaosana kaikissa on kaksi piiriä, koska samoja osia voi käyttää useamassa paikassa. Näitä riittää loputtomiin.
Leave a comment:
Leave a comment: