Sattui vielä silmiin yksi kuva N47:n uudestä männästä ja tapista. Tuossa pinnoite näyttää olevan ja mukia on käytetty 2005-2011. Mahtaako tuo sitten vaan kulahtaa aikaa myöden ja oikeasti myös tuossa N57:n tapissa on pinnoite vaikka se ei siltä vaikutakaan. Helmassa oleva pinnoite on ainakin aivan syöty verrattuna tuohon M550D:n mäntään.
Ihan mielenkiinnosta kaivoin kuvat vertailuksi myös kansanmallin (N57B30A 245hp) männästä. Myynti-ilmoituksessa luki että mäntä on poistettu toimivasta koneesta. Myös tuossa näyttää olevan tuollaista värimuunnosta tapin juurella. Liekö siten kaikissa käytetyissä?
Kansanmallin männässä ei näytä olevan holkitusta männäntapille sekä myös pinnoitus näyttää uupuvan.
Oli noissa bemarin matskuissa myös mainintaa tuosta pinnoituksesta. Ilmeisesti tuo on ollut käytössä jo e90:ssä N45B20S koneissa männäntapin sijaan kylläkin venttiilikoneistossa ja alkuperä pinnoitteelle löytyy formulamaailmasta. Tuossa 1999cm3 kilpapannussa taisi olla 280 bhp @ 8300 rpm & 245 nm @ 7250 rpm. :think
宝马E90 320si产品信息售后服务培训手册(英文).pdf,Aftersales Training - Product information. E90 320si BMW Service The information contained in the Product Information and the Workbook form an integral part of the training literature of BMW Aftersales Training. Refer to the latest relevant BMW Servi
Pinnoite selittäisi väriä, mutta tapin näkyvän osan oikealla reunalla on tummansininen rantu, joka viittaa lämpenemiseen. Tapin pää näyttää pinnoittamattomalta, mutta mahtaa siinä tapissa olla pinnoitus, kun kiertokangen yläpäässä ei ole puslaa.
Tappi on pinnoitettu ilmeisesti vain päällipuolelta sekä kangen päästä löytyy holkki. En tiedä kumpaan aluperin kiinnitit huomiota sinertymään vai tummaan väriin. Mulla toi sinertymä pisti silmään. Aikasemmin laittamastani uuden tapin kuvasta löytyy myös samoja sateenkaaren värejä.
Kuitenkin tälläinen juttu löytyi tuosta männäntapista.
Pinnoite selittäisi väriä, mutta tapin näkyvän osan oikealla reunalla on tummansininen rantu, joka viittaa lämpenemiseen. Tapin pää näyttää pinnoittamattomalta, mutta mahtaa siinä tapissa olla pinnoitus, kun kiertokangen yläpäässä ei ole puslaa.
Siitä huolimatta näyttää käyneen aika kuumana. Väristä päätellen max lämmöt ovat olleet n. 270-290 C. Tuollaisessa lämmössä pintakarkaistun kappaleen pinta pehmenee pysyvästi.
Tuo väri itselläkin pisti silmään. Männäntapissa lienee DLC-pinnoitus väristä päätellen(diamond like carbon). Lisäksi tappi lienee pintakarkaistu. Mietin itsekin että mahtaako (sinertävä) väri johtua karkaisusta, pinnoituksesta vai jostain muusta. Tässä juttua tuosta pinnoituksesta: https://www.mahle.com/global/media/g...piston_pin.pdf
Siitä huolimatta näyttää käyneen aika kuumana. Väristä päätellen max lämmöt ovat olleet n. 270-290 C. Tuollaisessa lämmössä pintakarkaistun kappaleen pinta pehmenee pysyvästi.
Pinnoituksessa käytettävä tekniikka on suomenkieliseltä nimeltään kaariruisku ja sitä näyttäisi käytetyn jo aiemminkin tehokkaissa moottoreissa:
Click: "This engine is the first from BMW that we know of that features LDS (Lichtbogendrahtspritzen) coated cylinder walls. LDS has already been used for a handful of years by other manufacturers (namely Mercedes Benz’s AMG division) with great success. LDS is also known as a twin wire arc spray process. A twin wire arc spray gun is composed of two consumable electrodes (two iron wires in BMWs case) brought toward a converging point wherein an electric arc is generated. This arc then melts the continuously advancing iron wires. An atomizing gas (inert) flowing through the arc produces a molten droplet spray jet that is directed toward the surface of the part to be coated, in this case the aluminum cylinder wall. It is basically a plasma cutter/welder that has the molten metal blown with the droplets creating a coating. What LDS permits is a thinner/lighter cylinder wall, for the N20 that is initially .4 mm which is honed down to .2mm; minuscule when compared to the typical iron sleeve. The decreased thickness allows for greater thermal transfer and consistency all while allowing extra cooling channels (part of the water jacket) between cylinder bores so the engine can been tuned “hotter” since the cooling properties are greater."
Tuolta löytyy lisää luettavaa, jos tuo alkoi kiinnostamaan: Oerlikon Metco
Ilmailupuolella vastaavia pinnoitteita on käytetty jo pitkään, joten mistään uudesta tekniikasta ei ole kysymys. Pinnoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että lohko on kertakäyttötavaraa, sillä tuon uudelleenpinnoitus ei liene taloudellisesti järkevää. Nämä termiset pinnoitteet vaativat hyvät pohjatyöt, jotta voidaan varmistua kiinnittymisestä perusaineeseen. Pohjatöinä on yleensä kattavat puhdistukset, koneistukset ja viimeisenä vaiheena raepuhallus, jolla varmistetaan pinnoitteen tarttuvuus.
Yleensä pinnoitusprosesseissa itse perusaineen ja pinnoitteen välille ei synny fuusiota (vrt. hitsaus jossa lisä- ja perusaineet sulavat ja sekoittuvat), mutta tässä tapauksessa veikkaan että fuusiota tapahtuu jonkinverran, jos käytettävä lanka on rautapohjainen ja perusaine on alumiinia matalalla sulamispisteellä. Toisaalta pienellä fuusiolla saadaan todennäköisesti parempi tarttuvuus.
Lähitulevaisuudessa on mielenkiintoista nähdä, että lisääntyykö erilaisten pinnoitteiden käyttö autoteollisuudessa. Kun aletaan hakemaan niitä viimeisiä prosentin kymmenyksiä hyötysuhteessa, niin uskoisin että esimerkiksi erilaisten lämpöbarrikadipinnoitteiden käyttö tulee lisääntymään palotilassa ja pakopuolella. https://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_barrier_coating
Linkataas tämä tähän, yksi laakerivikainen, sikäli kun ymmärsin oikein niin oli ajettu kaksoismassaa vasten autobaanaa isoa kovaa. 325d motti josta otettu 370+hv.
Joskus tuumailin että mitenkähän tälläiset "kaikki irti" softatut laitteet ylipäätään kestäisivät tuollaista pidempiaikaista autobaanaa petaali pohjassa ajoa. Veikkaisin että heikosti. Suomessa samanlaiseen rääkkiin autoa ei oikein saa mitenkään kuin mitä se tuolla voi olla.
Kaverilla on myös tuosta omakohtaista kokemusta kun hän kävi hakemassa sieltä "kaikki irti" softatun e46 330d:n. Turbohan siit räjähti sitten autobaanaalla...
Ista ei tunne f koppaisten ohjelmistollisia manipulaatioita. Ainakaan testerin käyttäjän silmiin. Fastatietoihin voi jälki jäädä mikä näkyy saksalaisille diagnoosi istunnon yhteenvedossa.
Poislukien jokunen bensaturbo joissa voi antaa koodin ohjelmisto eroavaisuudesta.
Kyllä se infokoodina näkyy dieseleissäkin. Ei toki enää nykyisillä työkaluilla.
Ei minun tietääkseni kumpikaan ollut softattu. Esim. Ista ei herjannut mistään koodeja lukiessa... Ja DPF:t oli molemmissa paikallaan.
Ista ei tunne f koppaisten ohjelmistollisia manipulaatioita. Ainakaan testerin käyttäjän silmiin. Fastatietoihin voi jälki jäädä mikä näkyy saksalaisille diagnoosi istunnon yhteenvedossa.
Poislukien jokunen bensaturbo joissa voi antaa koodin ohjelmisto eroavaisuudesta.
Leave a comment: