Veropäätösten käsittelytilanne / pohdintaa verotusarvosta ja veroprosentista V

[rizzo]

Paljonko co2 ko. autossa?

https://www.nettiauto.com/bmw/325/bensiini?id_car_type=9&yfrom=2007&yto=2009

Tuosta listasta kun poistat halvimman ja kalleimman ja otat lopuista keskiarvon, ja sitten vielä lopuksi vähennät 1500€ niin pitäisi olla alueella mikä tulee MARVO:sta auton arvoksi.

Co2 on 181 g/km.

Kiinnostaako verottajaa onko kyseessä manuaali vai automaatti? Ei varmaan

[Dualfun]

Ah, rakas tuttu Armi lähetti eilen rakkauskirjeen <3 ja sain siis vastineen oikaisupyyntööni. Vaikka en vaatinut korjaamaan vero-% "oikeaksi" (tai no, vaadin kyllä, mutta olin sitä mieltä että se pitäisi olla 0) niin se oli tehty puolestani. Ilmeisesti haluavat säästää aikaa ja tehdä pyytämättä ne muutokset mitkä kokevat oikeiksi, vaikka verovelvollinen ei niitä erikseen pyytäisi.

Co2 on 181 g/km.

Kiinnostaako verottajaa onko kyseessä manuaali vai automaatti? Ei varmaan

Kiinnostaa, mutta ei ole väliä verotuksen kannalta koska vertailuautoissa se ei vaikuta myyntihintaan. Eli ei väliä onko sinun autosi tai verokkiyksilö manuaali tai automaatti. edit: Mutta vaikuttaa toki päästöihin, eli vero-% kyllä. Ja se taas kiinnostaa enemmänkin sinua

[pyroz]

Co2 on 181 g/km.

Kiinnostaako verottajaa onko kyseessä manuaali vai automaatti? Ei varmaan

Eli se neljän tonnin arvio lienee ihan alueella, mutta koska MARVO, niin varmuuden voi lukea vasta siitä rakkauskirjeestä joka kotiin sitten joskus tulee

[rizzo]

Eli se neljän tonnin arvio lienee ihan alueella, mutta koska MARVO, niin varmuuden voi lukea vasta siitä rakkauskirjeestä joka kotiin sitten joskus tulee

Pitäähän sitä jännitystä olla Täytyy sitten käydä rustailemassa tännekin, jos joku miettii tuoda samanlaista. Onneksi on pelivaraa tilipuolella, mutta kivahan se olisi jos tuohon suunniteltuun 4 donan pintaan sattuisi.

[928 GTS]

Mitähän menee vielä veroa M5 2006-2008? Entä M3 2010-11?

Eikö suunnilleen kaikki nuo vuodet löydy suoraan mahdista?

[nullzwei]

Taas on tullin juristit autovero-oikeudessa.

H-S tänään:

VUOSIKAUSIEN kiista käytettyjen tuontiautojen verotuksesta kytee edelleen ja on menossa taas kerran korkeimpaan oikeuteen.

Vastakkain ovat Suomen valtiolle tuontiveroja keräävä Tulli ja asianajaja Petteri Snell, autoverotukseen erikoistunut lakimies, joka ajaa asiakkaidensa Tullille osoittamia korvausvaatimuksia.

Tulli on maksanut vuosien varrella jo kymmeniä miljoonia euroja veronpalautuksia autoja tuoneille kansalaisille, mutta suurimman osan vaateista se on pystynyt torjumaan vedoten hakemusten vanhenemiseen.

Myös tuoreimmat Helsingin käräjäoikeuden langettamat vahingonkorvaukset Tulli uskoo pystyvänsä taklaamaan korkeimmassa oikeudessa perusteettomina.

KÄRÄJÄOIKEUS päätti tammikuun loppupuolella, että Snellin asiakas Maija-Liisa Norrby on oikeutettu samaan Tullilta vahingonkorvausta lähes 2 600 euroa, ja lisäksi noin 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja.

Kyse on alun pitäen noin 15 vuoden takaisesta asiasta. Norrby toi käytetyn autonsa Belgiasta vuonna 2003, jolloin Tulli päätti periä häneltä autoveron lisäksi autoveron arvonlisäveroa, mainitun 2 600 euron verran.

Verotaiston molemmat osapuolet, Tulli ja Snell, olivat käräjäoikeuden käsittelyssä täysin samaa mieltä perusasiasta. Arvonlisäveron perintä oli laitonta, koska Euroopan unionin EY-tuomioistuin on vuonna 2009 niin päättänyt ja Suomen korkein oikeus vahvistanut 2013.

Tulli torjui korvausvaateen sillä perusteella, että Norrbyn korvausvaade oli tehty liian myöhään, yli kolme vuotta EY-tuomioistuimen päätöksen jälkeen.

Helsingin käräjäoikeus päätti asian Norrbyn hyväksi. Sen mukaan Norrby oli pitänyt vaatimuksen aktiivisena viemällä veropäätöksen purkuhakemuksen aiemmin hallinto-oikeuteen. Korvauskanteen vanheneminen oli näin katkaistu ennen kuin se tuotiin Helsingin käräjäoikeuteen vuoden 2013 loppupuolella.

Snell on saanut äskettäin käräjäoikeudesta toisellekin asiakkaalleen lähes vastaavan päätöksen äskettäin.

PÄÄTÖKSILLÄ voi olla Snellin mielestä isot seuraukset. Ne voivat hänen mukaansa koskea jopa noin 15 000 vastaavaa tapausta, joissa on peritty laitonta arvonlisäveroa.

Jos summa olisi keskimäärin noin 2 000 euroa tapausta kohden, Tullin korvattavaksi yhteissummaksi tulisi noin 30 miljoonaa euroa.

Tulliasiamies Jarmo Nieminen pitää Snellin laskelmaa täysin ylimitoitettuna.

Alun pitäen korvauksiin oikeutettuja oli Niemisen mukaan ehkä Snellin arvioima 15 000. Tästä suurin osa kuitenkin pyyhkiytyi pois korvauskelpoisten joukosta, kun Turun hovioikeus antoi viime vuoden puolivälissä päätöksen vaateiden vanhentuneisuudesta. Myöhemmin korkein oikeus vahvisti päätöksen.

Niemisen mukaan Norrby on tapausten joukossa poikkeus tehtyään veropäätökseen purkuhakemuksen hallinto-oikeuteen. ”Tiedossa ei ole, moniko muu noin 15 000 henkilön joukosta on toiminut samoin. Luultavasti pieni vähemmistö.”

Nieminen on melko vakuuttunut, ettei valtio joudu enää maksamaan korvauksia väärin perityistä veroista, koska hän ei usko käräjäoikeuden uusimman ratkaisun pitävän korkeimmassa oikeudessa.

Snell on luonnollisesti toista mieltä.

”Haluan, että korkein oikeusistuin ratkaisee ja uskon sen tapahtuvan asiakkaitteni hyväksi. Luotan yhä Suomeen oikeusvaltiona.”

VUOSIA kestäneen prosessin loppuvaiheen nopeuttamiseksi osapuolet ovat päättäneet ohittaa käsittelyssä hovioikeusasteen ja viedä asian suoraan korkeimpaan oikeuteen. Se on mahdollista yhteisellä sopimuksella.

Kun tämä ratkaisu aikanaan saadaan – päättyi se kumpaan suuntaan hyvänsä – Snellin ja Tullin välinen sitkeä taisto autontuonnin arvonlisäveroista saa viimein – luultavasti – loppupisteen.

Tulli korostaa mielellään, että vaikka se suojelee valtion varoja, se on aikanaan säädetyn erityislain perusteella palauttanut kansalaisille väärin perittyjä varoja noin 50 miljoonaa euroa.

[-Markus-]

On se hyvä, että jotkut jaksaa vääntää

[nullzwei]

On se hyvä, että jotkut jaksaa vääntää

Ethän vaan tarkoita tuota tullin pöljää :

[harriba]

Tullin mukaan ovat jo palauttaneet 50 miljoonaa euroa keräämiään korruption suojelurahoja.

Todella jäätävä summa.

[Dualfun]

Nieminen on melko vakuuttunut, ettei valtio joudu enää maksamaan korvauksia väärin perityistä veroista, koska hän ei usko käräjäoikeuden uusimman ratkaisun pitävän korkeimmassa oikeudessa.

Näyttääpä hyvälle kun Tulli on vakuuttunut että heidän tekemänsä rikos on "ihan ok"

[nullzwei]

https://www.is.fi/autot/art-2000005548226.html

Vielä erikoisempi on Länsiauto-konsernin toimitusjohtajan, Tommi Köningin aktiivisena jatkuva autoveron puolustelu. Lehtijutussa Köninki intoutuu maalailemaan todellisuudesta irrallaan olevia kieli- ja mielikuvia siitä, että Suomessa autoista maksettava ylellisyysvero, viralliselta nimeltään autovero jotenkin konkretisoituisi kuluttajien omaisuudeksi, ”koska autojen jäännösarvo käytettynä on niin korkea”. Lisäksi Köninki toteaa, että uusien autojen hinnasta puolet maksetaan käytetyllä autolla.

Omien, autoiluhistoriani aikana omistamieni autojen autovero ei ole millään tavalla konkretisoitunut omaisuudeksi. Autosta toiseen, vanhasta vanhaan tai uudemmasta täysin uuteen vaihtaessa nimittäin ainoa merkitsevä asia on ollut väliraha näiden autojen välillä.

Koska autoveron laskennallinen määrä putoaa hyvin jyrkästi käytetyssä autossa, ei autovero voi mitenkään konkretisoitua omaisuudeksi.

Nuori ja kiivaspuheinen toimitusjohtaja ei ymmärrä sitä, että vaikkapa 5 000 euron autossa autoveroa ei ole käytännössä enää lainkaan jäljellä, sen sijaan upouudessa 20 000 euron autossa sitä on useita tuhansia euroja

[928 GTS]

Verottaja hävinnyt taas pari tapausta. Kyllä ne jaksaa vääntää vaikka selkään tulee vasemmalta ja oikealta.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä 20.11.2017
Taltionumero 6007
Diaarinumero 579/2/15
Asia Autoverotusta koskeva valitus
Valittaja A
Päätös, jota valitus koskee Vaasan hallinto-oikeus 10.2.2015 nro 15/0047/1

Asian aikaisempi käsittely

Tulli on 28.8.2012 tekemällään autoverotuspäätöksellä määrännyt A:lle hänen käytettynä maahan tuomastaan Mercedes-Benz C 230 -merkkisestä 31.12.2007 käyttöön otetusta henkilöautosta autoveroa 8 653,99 euroa. Ajoneuvon verotusarvoksi on vahvistettu 22 833,75 euroa. Autoveroprosentti 37,9 on määräytynyt ajoneuvon laskennallisen hiilidioksidipäästön perusteella autoverolain 6 §:n (5/2009) 1 momentin ja verotaulukon (16.12.2011/1316) mukaisesti. A on vaatiessaan autoverotuspäätöksen oikaisemista muun ohella esittänyt, että historiatietojen perusteella autoa oli kolaroitu kaksi eri kertaa. Toinen kerta oli johtanut vakuutusyhtiön lunastukseen. Auton arvon aleneminen oli huomattava. Tulli on 10.10.2012 tekemällään autoverotuksen muutospäätöksellä hylännyt A:n ajoneuvon verotusarvon alentamista koskevan oikaisuvaatimuksen. Päätöksensä perusteluissa Tulli on muun ohella todennut, että Tullihallituksen ohjeen mukaan ajoneuvon arvoa voidaan oikaista, mikäli asiakas on vedonnut vikaan tai puutteeseen veroilmoituksen jättöhetkellä. A ei ole vedonnut ajoneuvon kuntoon ensiverotuksessa. Ajoneuvo on veroilmoituksen mukaan ollut normaalissa kunnossa. Oikaisuvaatimuksessa esitetyllä selvityksellä ei tämän takia ole vaikutusta verotukseen. Tulli on 30.1.2013 tekemällään autoverotuksen muutospäätöksellä hylännyt A:n autoveroprosentin alentamista koskevan oikaisuvaatimuksen. A on valituksissaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatinut, että ajoneuvon verotusarvoa on alennettava ja että autoveroprosentti on määritettävä Viron rekisteriotteen mukaisen hiilidioksidipäästön perusteella tai toissijaisesti siten, että veron osuus ajoneuvon hinnasta on enintään 30 prosenttia. A on valituksena perusteluissa viitannut muun ohella siihen, että auto oli kolaroitu lunastuskuntoon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valitukset. Hallinto-oikeus on selostettuaan soveltamansa autoverolain säännökset perustellut päätöstään seuraavasti:

Verotusarvo

A on 9.8.2012 tulliin saapuneen autoveroilmoituksen ja sen liitteiden mukaan tuonut maahan Virosta Mercedes Benz C 230 -mallisen auton. Ajoneuvon kauppahinta on ollut 12.000 euroa. Auton käyttöönottovuosi on ollut 2007 ja autolla oli ajettu noin 46.000 kilometriä. Tullin 28.8.2012 tekemästä autoverotuspäätöksestä ja sen liitteistä ilmenee, että Tullihallitus on hankkinut selvitystä verotettavan ajoneuvon kanssa samanlaisten käytettyjen, Suomessa jo rekisteröityjen ajoneuvojen yleisistä pyyntihinnoista veropäivänä. Ajoneuvon verotusarvo on määritetty tilastollisella menetelmällä, jossa on huomioitu ajoneuvon merkki, malli, mallintarkennin, vuosimalli ja ajokilometrit. Arvonmäärityksessä on yleiseksi pyyntihinnaksi saatu 24.825 euroa ja tavanomaisten alennusten (1.991,25 euroa) jälkeen yleiseksi myyntihinnaksi ja verotusarvoksi 22.833,75 euroa. Autoverolaki ei ole esteenä sille, että yleistä vähittäismyyntiarvoa määritettäessä käytetään tilastollista arvonmääritysmenetelmää. Tilastollisen arvonmäärityksen tulee kuitenkin johtaa kohtuullisen likimääräisyyden puitteissa oikeaan tulokseen. Arvonmäärityksen tulee myös olla avoin, millä tarkoitetaan sitä, että verovelvollisella tulee olla mahdollisuus saada käyttöönsä tiedot, joihin hänen ajoneuvonsa verotusarvo perustuu. Tullipiirin 10.10.2012 tekemän päätöksen liitteistä ilmenee, että ajoneuvon verotusarvo on määritetty Tullin ylläpitämästä MAHTI-tietokannasta tilastollisella menetelmällä. Muutoksenhakijalle on toimitettu verotuspäätöksen liitteenä tuloste MAHTI-tietokannasta, ja kuva verotusarvon taustalla olevista hintahavainnoista, sekä oikaisupäätöksen liitteenä tilastomallikuvaus. Edellä kuvatulla tavalla määritetty verotusarvo on autoverolain mukainen yleinen vähittäismyyntiarvo, joka täyttää myös KHO:n ratkaisussa numero 2006:95 asetetut, yhteisön ratkaisukäytäntöön perustuvat vaatimukset verotuksen avoimuudesta. Hallinto-oikeus katsoo, että A:lla on ollut mahdollisuus riitauttaa nyt kyseessä olevaan ajoneuvoon sovellettu verotusarvo ja näyttää se virheelliseksi. A on esittänyt näyttönä tulosteet internetistä muutamista Suomessa myynnissä olevista C-mallin Mercedes Benz -merkkisistä autoista helmi- ja maaliskuussa 2013. Hän on myös liittänyt mukaan tulosteet internetistä sellaisista autoista, jotka hän olisi voinut ostaa Suomesta helmija maaliskuussa 2013 Tullin hänen autostaan arvioimalla hinnalla. Ilmoitukset on julkaistu noin 6-7 kuukautta sen jälkeen kuin A on ilmoittanut oman ajoneuvonsa verotettavaksi. Näissä ajoneuvoissa on ollut pienempitehoinen moottori kuin A:n autossa ja niillä on ajettu huomattavasti enemmän kuin A:n autolla. Lisäksi A on liittänyt mukaan otteet Tullin julkaisemista taulukoista Mercedes Benz C-mallien autojen sovelletuista verotusarvoista marraskuussa 2012. Taulukoissa ei ole vastaavia autoja kuin A:n auto ja taulukot näyttävät verotusarvot 3 kuukautta myöhemmin kuin A:n auto on verotettu. A:n ajoneuvon veropäivä on 9.8.2012 ja verotusarvo määritetään veropäivän hintatason perusteella. Se valituksessa esitetty seikka, että Virosta tuodut autot ovat halvempia kuin vastaavat uusina Suomeen tuodut autot, ei sinänsä osoita ajoneuvon verotusarvon olleen liian korkea. Hallinto-oikeus toteaa myös, että ajoneuvosta ulkomailla maksettu hinta ei osoita sen yleistä vähittäismyyntiarvoa Suomessa. Tullin verotusarvon määrittämisessä käyttämää menettelyä on pidettävä asianmukaisena. Tullin soveltaman arvonmäärityksen on katsottava tuottaneen kohtuullisen tarkan arvion ajoneuvon käyvästä vähittäismyyntiarvosta. A ei ole esittänyt sellaista yksilöityä selvitystä auton vähittäismyyntiarvosta veropäivänä 9.8.2012, jonka perusteella Tullin hankkiman aineiston perusteella saatu yleinen pyyntihinta olisi liian korkea. Asiassa ei ole ilmennyt muitakaan seikkoja, jotka osoittaisivat, että Tullin vahvistama verotusarvo olisi liian suuri. Jos veroprosentin määräytymisessä olisi käytetty A:n vaatimaa virolaiseen rekisteriotteeseen merkittyä hiilidioksidipäästölukemaa 233 g/km, olisi veroprosentti ollut 40,3 % nyt verotuksessa sovelletun 37,9 %:n sijaan.

Veron osuus

Tullin 30.1.2013 tekemän päätöksen perusteluista käy ilmi, että kyseessä olevalle ajoneuvolle ei vaatimustenmukaisuustodistuksen mukaan ole mitattu EU-direktiivien mukaista CO2-päästöarvoa. Sen takia verotuksessa on sovellettu veroprosenttia 37,9, joka on määräytynyt auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavien laskennallisten hiilidioksidipäästöjen 217 g/km perusteella autoverolain liitteenä olevan verotaulukon (16.12.2011/1316) mukaisesti. Hallinto-oikeus katsoo, että veroprosentti on oikein määritetty. Muutoksenhakija ei ole osoittanut veron osuutta liian suureksi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Tullin päätökset kumotaan ja autoveroprosentti oikaistaan vastaamaan 28 prosenttia, jolla uusia ajoneuvoja on verotettu silloin kuin A:n maahan tuoma ajoneuvo on otettu ensimmäisen kerran käyttöön. Lisäksi ajoneuvon verotusarvoa on alennettava. Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa: Tulli on käyttänyt ajoneuvon verotusarvoa määrittäessään lähtökohtana autoliikkeen pyyntihintaa 24 825 euroa. Kuitenkin samanlaisen ajoneuvon arvo lähes vastaavilla varusteilla on Suomessa ostettuna alkaen 15 000–18 000 euroa. Lisäksi A:n maahan tuoma ajoneuvo on historiatietojen mukaan kolaroitu lunastuskuntoon. Autoveron määrä on kohtuuton ottaen huomioon ajoneuvon hankintahinta Virossa 12 000 euroa sekä uusien ajoneuvojen autovero. A viittaa muun ohella korkeimman hallinto- oikeuden ratkaisuun KHO 2014:182. Tullin tulliasiamies on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa tulliasiamies on muun ohella todennut seuraavaa: Muutoksenhakijan kuvaamassa verotuksellisessa tilanteessa ajoneuvon yksilöllisten piirteiden ja ominaisuuksien mahdollinen vaikutus verotettavan ajoneuvon arvon määrityksessä arvioidaan veroilmoituksessa ilmoitettujen tietojen perusteella. Verotettavan ajoneuvon keskimääräisestä vastaavasta ajoneuvoyksilöstä mahdollisesti poikkeavaa kuntoa koskeva selvitys tulee esittää veroviranomaiselle veroilmoitusta jätettäessä, jotta mahdolliset vauriot olisivat veroviranomaisen verifioitavissa riittävän niiden olemassaoloa koskevan selvityksen perusteella. Luonnollisesti ainoastaan sellaiset vauriot, jotka ovat olleet ajoneuvossa olemassa veropäivänä, voidaan ottaa huomioon ajoneuvon yleistä vähittäismyyntiarvoa alentavina tekijöinä. Muutoksenhakija on ilmoittanut puheena olevan ajoneuvon verotettavaksi normaalikuntoisena. Ajoneuvon käyttöhistoriaan mahdollisesti liittyneeseen kolaritapahtumaan ei ole vedottu ajoneuvon ensiverotuksen toimittamisen ajankohtana. Puheena olevaan ajoneuvoon on 28.8.2012 vahvistetussa autoveropäätöksessä sovellettu veroprosenttia 37,90. Asiakirjojen mukaan ajoneuvon ensimmäinen käyttöönottopäivä on ollut 31.12.2007. Korkeimman hallinto- oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2014:182 ilmentämien veroperusteiden mukaan Tullin julkaiseman taulukon kohdassa 1169 nyt puheena olevan ajoneuvon veroprosentti on suuruudeltaan 26,50. A:lle on varattu tilaisuus antaa vastaselitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Hallinto oikeuden ja Tullin päätökset kumotaan ja asia palautetaan Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Saadun selvityksen mukaan A on ajoneuvon verotusarvoa koskevan oikaisuvaatimuksen yhteydessä esittänyt AutoCheck-palveluntuottajan raportin ajoneuvonsa historiatiedoista siltä ajalta, jolloin se on ollut rekisteröitynä Yhdysvalloissa. Raportin mukaan ajoneuvo on kolaroitu vuosina 2007 ja 2008. Tulli on oikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä todennut, että A ei ole vedonnut ajoneuvon kuntoon ensiverotuksen yhteydessä ja että A:n antaman autoveroilmoituksen mukaan auto on ollut normaalissa kunnossa. Tämän vuoksi Tulli on katsonut, ettei oikaisuvaatimuksessa esitetyllä kolarihistoriaa koskevalla selvityksellä ole vaikutusta verotukseen. Hallinto-oikeus ei ole lainkaan lausunut kolarihistoriaa koskevan selvityksen merkityksestä, vaikka A on siihen myös hallinto-oikeudessa viitannut. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että laissa ei ole sellaisia säännöksiä, jotka rajoittaisivat verovelvollisen oikeutta esittää ajoneuvon yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvää ajoneuvon verotusarvoon vaikuttavaa selvitystä ensiverotuspäätöstä koskevan oikaisuvaatimusmenettelyn yhteydessä. Näin ollen Tullin olisi tullut ottaa huomioon A:n ajoneuvon kolarihistoriaa koskeva selvitys ja hallinto oikeuden lausua sen merkityksestä. Tapahtuneiden menettelyvirheiden johdosta korkein hallinto-oikeus palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi Verohallinnolle, jolle autoveroasioiden käsittely on Tullilta siirtynyt. Verohallinnon tulee asiaa uudelleen käsitellessään ottaa huomioon autoverolain 8 a § (1481/2015), jonka mukaan Suomessa käytettynä verotettavan ajoneuvon autovero on se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä 11 c ja 11 d §:ssä tarkoitetut seikat huomioon ottaen samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa. Ottaen huomioon, että lain 1481/2015 voimaantulosäännöksessä tarkoitettu oikaisuvaatimuksen määräaika on päättynyt 31.12.2016 asian ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, veron määrä on oikaistava mainitun säännöksen mukaisesti siitä riippumatta, onko A erikseen vaatinut oikaisemista ennen määräajan päättymistä. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

[928 GTS]

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä 20.11.2017
Taltionumero 6008
Diaarinumero 3676/2/15
Asia Autoverotusta koskeva valitus
Valittaja A
Päätös, jota valitus koskee Itä-Suomen hallinto-oikeus 14.10.2015 nro 15/1368/1

Asian aikaisempi käsittely

Tulli on 15.10.2013 tekemällään autoverotuspäätöksellä määrännyt A:lle hänen käytettynä maahan tuomastaan Ferrari Modena 360 -merkkisestä 31.5.2000 käyttöön otetusta henkilöautosta autoveroa 35 324,99 euroa. Ajoneuvon verotusarvoksi on vahvistettu 77 808,35 euroa. Autoveroprosentti 45,4 on määräytynyt ajoneuvon laskennallisen hiilidioksidipäästön perusteella autoverolain 6 §:n (5/2009) 2 momentin ja verotaulukon (16.12.2011/1316) mukaisesti. Tulli on 21.1.2014 tekemällään autoverotuksen muutospäätöksellä oikaissut A:n maahan tuoman ajoneuvon verotusarvon 74 140,40 euroon. Ajoneuvon verotusarvo oli ensiverotuksessa määritetty virheellisen mallitiedon perusteella. A on valituksessaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle muun ohella vaatinut, että verotusarvoa on
alennettava ja liikaa kannettu autovero korkoineen on palautettava.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, hylännyt A:n valituksen. Hallinto-oikeus on soveltamansa autoverolain säännökset ja asiassa saatua selvitystä selostettuaan perustellut päätöstään seuraavasti:

Euroopan unionin oikeus tai autoverolaki eivät ole esteenä sille, että ajoneuvon yleistä vähittäismyyntiarvoa määritettäessä käytetään tilastollisia tai muita vastaavia arvonmääritysmenetelmiä. Käytetyn menetelmän tulee kuitenkin johtaa kohtuullisen likimääräisyyden puitteissa oikeaan lopputulokseen. Näyttövelvollisuus siitä, että Tullin hankkimansa aineiston perusteella ajoneuvolle määrittämä verotusarvo on suurempi kuin sen yleinen vähittäismyyntiarvo, on verovelvollisella. Ajoneuvon verotusarvo määräytyy sen ajankohdan mukaan, jolloin ajoneuvo ilmoitetaan verotettavaksi eli tässä tapauksessa 8.8.2013 vallinneen tilanteen mukaan. Valittaja on esittänyt asiakirjoista tarkemmin ilmeneviä omia laskelmiaan maahan tuomansa ajoneuvon verotusarvon määrittämisestä ja tuonut ilmi seikkoja, jotka tulisi verotusarvoa määritettäessä ottaa huomioon. Lisäksi valittaja on vaatinut ajoneuvosta 5.2.2014 saadun myyntihinnan huomioon ottamista verotusarvoa määritettäessä. Valittaja ei ole kuitenkaan esittänyt konkreettista näyttöä siitä, mikä hänen ajoneuvonsa yleinen vähittäismyyntiarvo veropäivänä 8.8.2013 on ollut. Ajoneuvon yleistä vähittäismyyntiarvoa ei voida määrittää yksinomaan siitä myöhemmin saadun myyntihinnan perusteella. Autoliikkeen ostohinta ei osoita autoverolain 11 b §:n 1 momentissa tarkoitettua ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvoa. Yleinen vähittäismyyntiarvo ei voi myöskään perustua yksinomaan ulkomailla ajoneuvoista pyydettyjen hintojen mukaiseen hintatasoon. Siltä osin kuin oikaisumenettelyn yhteydessä arvonmäärityksessä käytetyt ajoneuvot ovat poikenneet ominaisuuksiltaan valittajan maahan tuomasta ajoneuvosta, ajoneuvojen poikkeavat ominaisuudet on otettu arvonmäärityksessä huomioon Tullin Autoverotuksen lausunnossa 20.1.2014 esitetyllä tavalla. Arvonmäärityksessä käytettyjä hintahavaintoja on pidettävä laajuudeltaan riittävinä. Tullin soveltaman arvonmäärityksen on katsottava tuottaneen kohtuullisen tarkan arvion valittajan maahan tuoman ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta veropäivänä. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, että valittajan maahan tuomasta ajoneuvosta olisi sovelletun verotusarvon osalta kannettu autoveroa samanlaisessa, Suomessa uutena käyttöön otetussa ajoneuvossa jäljellä olevaa autoveron määrää enempää tai että ajoneuvosta kannettu autovero olisi muutoin liian korkea tai Euroopan unionin oikeuden vastainen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Tullin päätökset kumotaan ja hänelle palautetaan liikaa maksettu autovero. Vaatimustensa tueksi A on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Autovero on määritetty Ferrari 360 Modena F1 -mallin yleisen myyntihinnan noin 100 000 euroa perusteella. A:n maahan tuoman Ferrari Modena 360 mallin yleinen myyntihinta on ollut noin 80 000 euroa. Lisäksi oikeuskäsittelyn aikana autoverolakiin on tullut muutos, joka määrittelee autonverotusarvoksi 25 prosenttia auton yleisestä myyntihinnasta. Kohtuullisena autoveron määränä on pidettävä 22 000 euroa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut valituksen johdosta lausunnon. Oikeudenvalvontayksikkö esittää Verohallinnolta pyytämäänsä laskelmaan viitaten valituksen hyväksymistä niin, että korkein hallinto-oikeus vahvistaa autosta suoritettavan autoveron määräksi 21 500,71 euroa. Kun otetaan huomioon ratkaisu KHO 2014:182 ja autoverolain muuttamisesta annetun lain (1481/2015) säännökset, ajoneuvosta on kannettu enemmän autoveroa kuin samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa on jäljellä. A on antanut vastaselityksen, jossa hän on hyväksynyt autosta suoritettavan autoveron määräksi 21 500,71 euroa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Hallinto-oikeuden ja Tullin päätökset kumotaan siltä osin kuin maksuun määrätyn autoveron määrä ylittää 21 500,71 euroa. Verohallinto laskee päätöksen autoverotukseen aiheuttamat muutokset ja oikaisee maksuunpanon.

Perustelut

Autoverolain 8 a §:n (1481/2015) mukaan Suomessa käytettynä verotettavan ajoneuvon autovero on se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä 11 c ja 11 d §:ssä tarkoitetut seikat huomioon ottaen samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa. Autoverolain muuttamisesta annettu laki (1481/2015) on tullut voimaan 1.1.2016. Lain voimaantulosäännöksen mukaan käytettynä ennen tämän lain voimaantuloa maahantuodun ajoneuvon verotus voidaan hakemuksesta oikaista tämän lain mukaiseksi, jos verotus on toimitettu 1 päivänä tammikuuta 2012 tai sen jälkeen. Hakemuksen veron oikaisemiseksi voi tehdä se, joka on verovelvollisena suorittanut ajoneuvosta veron. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kolme vuotta veron määräämistä seuranneen kalenterivuoden alusta, kuitenkin vähintään 31 päivään joulukuuta 2016. Koska autoverolain 8 a § (1481/2015) on tullut voimaan vasta hallintooikeuden päätöksen antamisen jälkeen, hallinto-oikeus ei ole voinut sitä soveltaa. Lain voimaantulosäännöksessä tarkoitettu oikaisuvaatimuksen määräaika on päättynyt 31.12.2016 asian ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Saadun selvityksen mukaan autoveropäätöksellä 15.10.2013 A:lle on määrätty hänen käytettynä maahan tuomastaan Ferrari Modena 360 -merkkisestä 31.5.2000 käyttöön otetusta henkilöautosta autoveroa enemmän kuin mitä samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa on ollut veroa jäljellä. Sen perusteella, mitä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vastineessaan ja A vastaselityksessään ovat esittäneet, veron oikeaa määrää on pidettävä riidattomana. Edellä olevan vuoksi korkein hallinto-oikeus ottaa välittömästi ratkaistavakseen veron määrän oikaisemisen autoverolain 8 a §:n (1481/2015) mukaisesti ja vahvistaa autoveron määräksi 21 500,71 euroa. Koska A on tänne toimittamassaan vastaselityksessä hyväksynyt autoveron määrän, lausuminen hänen valituksestaan enemmälti raukeaa. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

[nullzwei]

Kaunista.

"Ei ole merkitystä mikä on ajoneuvon verotusarvo, eikä merkitystä mikä on veroprosentti kunhan lopputulos on sellainen ettei ajoneuvossa jäljellä olevaa pienintä autoveron määrää yksittäistapauksessakaan ylitetä".

KHO perustelut:

Autoverolain 8 a §:n (1481/2015) mukaan Suomessa käytettynä verotettavan ajoneuvon autovero on se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä 11 c ja 11 d §:ssä tarkoitetut seikat huomioon ottaen samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa.

Eikä noissa kahdessa tuomiossa ole kaikki. Autoverottajan amok jatkuu, myös elvien osalta.

[kama]

Mitähän menee vielä veroa M5 2006-2008? Entä M3 2010-11?

Vaikuttaako tuon M5 veroprosenssiin vielä onko 2007-< vai 2008->
Ja onko vaikutusta tuoko eu:n sisältä vai ulkoa?

Näissä viissiin pykälät muuttuilleet ja ei ole tullut seurattua viimeisimpiä käänteitä.
Ottoautossa näyttäsi olevan prosentit 2006-2007 27,5% ja sitten yksi 2008 38,2% :think