Bemarin kestävin kone?

[jannmann]

Mutta vertaat m3 konetta vakio 328... OT Vertaa vaikka sitten e30 evo 2 konetta e36 m3 koneeseen
Mutta on bemari tehny loistavia 4 sylinterisiä kuin 6 sylinterisiä koneita

Jos olisit lukenut kirjoittamani viestit läpi, olisit huomannut että vertaan vakio S14b23 konetta (215hv versiota) kulutuksen suhteen M52b28 koneeseen jossa imusarja vaihdettu ja mitattu Diesel Häkkisellä todellinen 20hv tehonnousu.
Molemmat kuluttavat samanlaisessa työmatka-ajossa (130km päivässä) käytännössä yhtä paljon. M3 aavistuksen enemmän, mutta siinä osassa mukana on webasto.
Jos ajo siirtyy kaupunkiin, vie vanhus varmasti enemmän. Mutta omassa käytössäni tulos kulutuksien suhteen on tasapeli. e34 540i 6v man vei samassa työmatka-ajossa n. 11,5l ja Nyt lainassa oleva siskon 90vm. 316i vie 7,3-7,8l

Ja tuota konetta (evo 2) jota tarkoitit verrattavaksi e36 M3 3,0 koneeseen..
Menit varmaan sekaisin ja tarkoitit oikeasti evo3 konetta.

Olisi kiva jos joku olisi mitannut sportti autossa vakion 3,0 M3:sen, näin voisin mielenkiinnosta verrata käyriä oman vanhuksen käyriin.

[Tzeimi]

Hemi, eikös kuitenkin noissa TF moottoreissakin ole teräksiset sylinteriputket.

[Irl-Racing]

Jos olisit lukenut kirjoittamani viestit läpi, olisit huomannut että vertaan vakio S14b23 konetta (215hv versiota) kulutuksen suhteen M52b28 koneeseen jossa imusarja vaihdettu ja mitattu Diesel Häkkisellä todellinen 20hv tehonnousu.
Molemmat kuluttavat samanlaisessa työmatka-ajossa (130km päivässä) käytännössä yhtä paljon. M3 aavistuksen enemmän, mutta siinä osassa mukana on webasto.
Jos ajo siirtyy kaupunkiin, vie vanhus varmasti enemmän. Mutta omassa käytössäni tulos kulutuksien suhteen on tasapeli. e34 540i 6v man vei samassa työmatka-ajossa n. 11,5l ja Nyt lainassa oleva siskon 90vm. 316i vie 7,3-7,8l

Ja tuota konetta (evo 2) jota tarkoitit verrattavaksi e36 M3 3,0 koneeseen..
Menit varmaan sekaisin ja tarkoitit oikeasti evo3 konetta.

Olisi kiva jos joku olisi mitannut sportti autossa vakion 3,0 M3:sen, näin voisin mielenkiinnosta verrata käyriä oman vanhuksen käyriin.

joo siin evo3 . Mutta ei kuitenkaan pitäis verrata vakio konetta m3 koneeseen (tehoja tarkoitan) kun M koneet ovat kuitenkin huomattavasti enemmän viritetty.

Kai sportti autossa e36 m3 penkissä on käyny

[BeeMWeee]

[QUOTE=Huolimatta piristetystä moottorista 227hv/305Nm 328i jäi yli 250tkm ajetulle e30 M3:lle(215hv) niin 0-100km/h ja 0-200km/h kiihdytyksissä ja huippunopeudessa. 5 vaihteella 60-120km/h 328i pääsi hivenen karkuun. 80-140km/h Mentiin jo rinnakkain.[/QUOTE]

Hiukan lisää OT mutta:
Mutta eikös nuotten kahden kyseisillä moottoreilla varustettujen autojen vertaaminen ole vähän huono esimerkki. Autoilla on kuiteskin jonkin verran paino eroja (n.100kg):think ? Joten eiköhän kiihtyvyydet ja kulutuksetkin ole kevyemmässä helposti pienemmät.

[jannmann]

Hiukan lisää OT mutta:
Mutta eikös nuotten kahden kyseisillä moottoreilla varustettujen autojen vertaaminen ole vähän huono esimerkki. Autoilla on kuiteskin jonkin verran paino eroja (n.100kg):think ? Joten eiköhän kiihtyvyydet ja kulutuksetkin ole kevyemmässä helposti pienemmät.

Pointtina oli yhden kaverin natina, että vanhan tekniikan koneet on bensa syöppöjä.. Kerroin vain miten asiat on mun omassa ajossa.

[Hemi]

Tutustuppa vaikkapa semmoisten kuin Harmaa ja Nodular (mikä lie suomeksi?) valurautojen eroihin. Molemmat valurautaa mutta...

Tuota, jos minulla on koneistajan koulutus ja aikoinaan vuosikausien kokemus oman moottorilafkan pyörittämisestä, niin eiköhän minulla nyt jonkinlainen käsitys ole harmaavalun ja eri seosvalujen("Nodular"=pallografiittivalu) teknisistä ja käytännön eroista ihan ilman lisätutustumistakin.
Kymmenkunta vuotta noissa kiihdytyskisaympyröissä opettaa kyllä muutenkin varsin konkreettisesti eri valmistajien, valmistustapojen, valuseoksien ja jopa valuseosten eri valupäivistä niiden konkreettisista sietokyvyistä melko paljon.
Sinällänhän tällainen väittely on aivan absurdi, koska jos joku uskoo tosissaan joulupukkiin ja menninkäisiin, niin siihen on aika vaikea mennä todistelemaan järkisyillä enään yhtään mitään.
Kannataa varmasti levittää tyhmille uutta ilosanomaa valuraudan huippuominaisuuksista esim.seuraaviin Alastaron Nitronatikoiden varikoille tai/ja Kuoreveden Hallin lentokoneenrakentajille kun tyhmyyksissään rakentavat koneita alumiinista eikä valuraudasta.

Tzeimi: Kyllä, mm.TF moottorit ovat putkikoneita, mutta putket eivät ole valurautaa, vaan erittäin korkealaatuista työkaluterästä.

[Hemi]

Tuota tuota, samanlainen valu mutta nyt kestää alumiinisena moninkertaisesti? Eiköhän kuitenkin ole jonkinlaista design-muutostakin ollut ilmassa jossain vaiheessa. Tai sitten se käytetty materiaali on ollut todellakin paskaa. Tai ilmiselvästi onkin, saksalainen ja japanilainen kun onnistuu tuosta "huonosta" materiaalista tekemään värisevän kutosen suuremmilla tehoilla. En tiedä jenkeistä mitään mutta mille tahansa materiaalille on sitten todella paskat lukemat.

Tähän vielä erikseen, eli otin nimenomaan sellaisen esimerkin(350cid ja Hemi) joka on suoraan verrannollinen konstruktiivisesti, käytännössä vain materiaalitekniikan muuttuessa. Toki yksikään osa ei noissa 50-luvun konstruktioissa ole vaihtokelpoinen tämän päivän racekaman kanssa, mutta itse konstruktio ja päämitoitukset mm.lohkon suhteen ovat säännöin rajatut alkuperäiseen. Tämä siis selkeästi keroo sen mihin 50-luvulla päästiin "valuraudalla" ja mihin samalla konstruktiolla päästää nykyisin materiaalitekniikoin. Toki myös rautavalut ovat kehittyneet paljon ja vastaavista aftermarket "rautalohkoista" otetaan huomattavasti enemmän kuin noilla 50-luvun valuilla, mutta ei lähellekkään sitä mitä vastaavilla huippukovilla+sitkeillä alumiinikonstruktioilla.
Nykyiset alumiinit ovat jo vertailukelpoisia jopa työkaluterästen ominaisuuksiin niin, että niitä voidaan käyttää jo perinteisesti huipputerästen dominoivissa käyttöolosuhteissa. Eli nykyään mm.kaikki maailman tarkimmat aseet rakennetaan alumiinikonstruktion ympärille, eikä siis teräksen....valuraudasta nyt puhumattakaan. Eli siis silloin kun vaaditaan maksimaalisia lujuusominaisuuksia:





Ok, näillä ei suoranaisesti ole vastinetta siviilihenkilöautopuolelle, mutta kertoo hyvin paljon siitä mihin eri alumiinin materiaali/valmistustekniikoiden suhteen on viimeisen 15-20-vuoden aikana päästy.
Valuteräkset ,ilman taontaa ja eri seoksista riippumatta, ovat AINA hauraaksi lueteltavia materiaaleja, eivätkä siis ole milloinkaan parhaimmillaan kestämään iskumasia vetorasituksia. Materiaalivahvuuksia kasvattamalla toki kaikki valuraudankin haasteet on voitettavissa, mutta pointti olikin siinä että vastaavaa alumassaa käyttämällä saadaan rakenteesta AINA lujempi.

[Cell]

Tuota, jos minulla on koneistajan koulutus ja aikoinaan vuosikausien kokemus oman moottorilafkan pyörittämisestä, niin eiköhän minulla nyt jonkinlainen käsitys ole harmaavalun ja eri seosvalujen("Nodular"=pallografiittivalu) teknisistä ja käytännön eroista ihan ilman lisätutustumistakin.
Kymmenkunta vuotta noissa kiihdytyskisaympyröissä opettaa kyllä muutenkin varsin konkreettisesti eri valmistajien, valmistustapojen, valuseoksien ja jopa valuseosten eri valupäivistä niiden konkreettisista sietokyvyistä melko paljon.
Sinällänhän tällainen väittely on aivan absurdi, koska jos joku uskoo tosissaan joulupukkiin ja menninkäisiin, niin siihen on aika vaikea mennä todistelemaan järkisyillä enään yhtään mitään.
Kannataa varmasti levittää tyhmille uutta ilosanomaa valuraudan huippuominaisuuksista esim.seuraaviin Alastaron Nitronatikoiden varikoille tai/ja Kuoreveden Hallin lentokoneenrakentajille kun tyhmyyksissään rakentavat koneita alumiinista eikä valuraudasta.

Minä menen sinne heti kun sinä menet baijeriin kertomaan insseille että ne vatipäät ei oo huomannu kopioida alumiinilohkoa 535d:hen Voin vaikka kertoa joulupukistakin, kaikki käy. Motorsport osaston ne onneksi jo päivittivät uudelle aikakaudelle muutama vuosi sitten.

Puhut nyt täysin erillisestä yhdestä sovellutuksesta joka on ERITTÄIN kaukana arkielämän käytännöstä ja omaa täysin erilaiset vaatimukset. Ei ole mitenkään typerää rakentaa alumiinista koneita, mutta ei se nyt joka paikkaan käy ja kaikkea korvaa. Niinkuin usein itsekin sanot, ei ole ilmaisia aterioita. Alumiiniin siirtyminen ei ole sama kuin viisastenkiven löytäminen eikä se tapahdu sillä että muottiin kaadetaan jotain uutta tavaraa ja hups maailma pelastui. Samalla materiaalivahvuudella ja muodolla alumiinista ei saa yhtä vahvaa kuin oikein valitusta valuraudasta. Jos jenkit ei saa valurautalohkoa kestämään yli 300hp ni se on heidän häpeänsä. Jenkkien sarjavalmistekoneet on muutenkin mitä on. Kuten eräs JC totesi uuden Viperin tehoista, "We can get that much out of a pencil sharpener these days". Hyvällä suunnitteltulla alumiinikin saadaan kestämään ja siten saavutetaan painosäästöjä.

Siellä sorvin takana ja vehkeitä rustatessa varmasti selviää viimeistään kantapään kautta mikä kestää ja mikä ei, mutta ei välttämättä koskaan miksi ja miksi ei. Siksi "olen tehnyt näitä ainaski 100" tyylillä ei pidä olettaa saavansa jumalan asemaa, eikä pidä yllättyä jos yleispäteväksi perusteluksi ei kelpuuteta että kestää se tossakin niin miksei kaikissa muissakin paikoissa.

Käytetäänkö niitä sylinteriputkia TF-koneissa siksi että muuten sylinterit menevät soikeaksi? Pintakovuutta saadaan alumiinillakin.

Miksi käännät keskustelun koko ajan dragstereihin kun puhe oli M52 lohkosta joka on M50 vastaavaa löysempi ja siksi syö nopeammin runkolaakereita?

[Cell]

Se, että alumiinia tuodaan mukaan on optimointia. Jos ei tarvita muuta niin pistetään alsaa, kuitenkin alumiinilukot ovat aika harvinaisia, ja viimeistään iskurit. Siis aseissa. Korroosiokestävyyskin on ihan kiva plussa. Piipun nyt voisi tehdä alumiinista, mutta taitaa olla aika harvassa?

Kirjat ainakin lukevat pallografiitin sitkeiden materiaalien joukkoon. Tätä tukevat mittaukset. Alumiinilla on parempi lujuus/painosuhde, mutta se ei tarkoita sitä ettäkö samankokoisella alumiiniköntillä olisi paremmat ominaisuudet. Ja tiedän kyllä että alsa on mennyt eteenpäin.

[Erich]

Kukaan kiihkossaan tullut ajatelleeksi, että samaa materiaalia voidaan käyttää eri kohteissa eri syistä?

Sellaiseen asiaan, kuin alakerran materiaan valintaan, ei ehkä kuitenkaan ole olemassa yhtä absoluuttista totuutta. On reunaehtoja, joiden valossa alumiini on parempaa kuin valurauta ja päinvastoin. Eli ei täällä kukaan varsinaisesti väärässä ole?

Reunaehdot ovat vain vähän erilaiset vaikkapa kauppakinnerin pienen bensanelosen miljoonan vuosivolyymilla ja nitroputken alakerralla...

[Cell]

Sellaiseen asiaan, kuin alakerran materiaan valintaan, ei ehkä kuitenkaan ole olemassa yhtä absoluuttista totuutta. On reunaehtoja, joiden valossa alumiini on parempaa kuin valurauta ja päinvastoin.

Juuri näin

[Hemi]

.... Käytetäänkö niitä sylinteriputkia TF-koneissa siksi että muuten sylinterit menevät soikeaksi? Pintakovuutta saadaan alumiinillakin.
?

Niillä sylinteripaineilla mitä tuollainen n.10000hv TF Nitromoottori parhaimmillaan tuottaa räjähdysainetta käyttämällä, ei mikään alu tai valuseos sitä kestä, vaan toki silloin tulee kysymykseen vain huippulujasta/taotusta nuorrutusteräsaihiosta esiinkaivettu rakenne(vrt.esim.aseen piippu).

[NHB]

Aika turhaa verrata 50-luvun patarautavaluja joihin moderneihin aluvaluhin tai jopa billet-osastoon. Modernit valuraudat (esim. GJV-450) kestää kyllä siviipuolen paineet sylintereissä aika helposti. Esim. Audilla käyttävät valurautaa koneissa joissa palopaineet ovat suurimmat.

[Hemi]

Aika turhaa verrata 50-luvun patarautavaluja joihin moderneihin aluvaluhin tai jopa billet-osastoon. Modernit valuraudat (esim. GJV-450) kestää kyllä siviipuolen paineet sylintereissä aika helposti. Esim. Audilla käyttävät valurautaa koneissa joissa palopaineet ovat suurimmat.

Pointtihan onkin juuri siinä miten 50-lukujen "patarautavalu" on kehittynyt periaatteessa samoissa tuotteissa moderniksi alumiinivaluksi ja jopa billet-osastolle.

ps. Mistä ihmeestä me puhumme jos ei kerran lujuus/painosuhteesta????

[mortimer]

ps. Mistä ihmeestä me puhumme jos ei kerran lujuus/painosuhteesta????

BMW:n kestävimmästä koneesta, muistaakseni.