Originally posted by Hemi
View Post
Siis niin uskomattomalta se voi kuulostaakkin, usein on niin että paras korjaus tämän kaltaisiin rakenteisiin on se että ei poisteta lainkaan sitä ”ruostekohdan” ruskeaa pintaa, vaan kitataan/maalataan suoraan yli.
Kyse EI ole perinteisestä ruostumisesta vaan tästä sinkkipinnan värjäytymisestä ja itse asiassa se ruskea värjäytynyt pinta on paras mahdollinen ruosteenesto itsessään
Eli näin toteaa Corrosion Suomi:
Tässä nyt vain on se ongelma, että amatööri ei oikein tunnista minkälaisesta vauriosta on kyse. Eli onko punaruskeaa värjäytymistä=sinkin reagointia tapahtunut sen vuoksi että pinta on vaurion vuoksi menettänyt suojaavan maali/PU-pinnoitteen ja sinkki tämän vuoksi reagoinut hapen kanssa värjäytymällä....vai, onko kyse jostakin sisäsyntyisestä ongelmasta(=vaikkapa siitä tehtaalla maalipinnan alle jääneestä sormenjäljestä, johon sinkki sitten reagoi?).
Isoin tunnistettava asia on kuitenkin se mihin vaurio on syntynyt, jolloin ymmärretään mistä on kyse, eli miksi sinkki on alkanut luopumaan?
Eli konepeiton ulkopuolisesta etureunasta tiedämme että kyse on kiveniskemästä ja juuri tästä ”ulkosyntyisestä” vammasta johon sinkki reagoi vaurioalueella sulkemalla sen alleen ”ruvella”, estäen näin hapen pääsyn vaurioalueelle ja näin pysäyttäen/hidastaen vauriokulkua.
Jos kyse on liitosalueesta, eli esim.tuosta oven pokatusta puristesaumasta, ongelma on näkymättömissä pokkauksen sisällä.
Tällöin ainoa keino pysäyttää sinkin reagointi epäpuhtauksiin(valmistuksessa pokkaukseen maalin ja sauma-aineen alle jääneet pesuaineet/”suolat”.
Mikään ”sulkeminen” ei tällöin poista ongelmaa, vaan itse asiassa kiihdyttää sitä(mm.ovien sisäpuolinen ”massaaminen”/kotelosuojaus).
Kaivamalla vaurioalue esiin maalin alta, me näemme onko vaurio ”hyvän vai pahanlaatuinen”, eli nyrkkisääntönä se paljonko ja kuinka syvään pistemäistä syöpymää alueella on.
Silloin jos alueella on koko pellin lävistäviä pienen pieniä ”pistoja”, peli on sinkin osalta pelattu. Eli sitä ei ole enään niin paljoa että sitä tarvitsisi enään suoraan vaurioalueen ”ytimessä” suojella.
Tällöin lähdetään aina kemiallisesti/=ruosteensyöjällä pohjilta(tuossa myös käyttöohje):
Tämän jälkeen normaalit pohjamaali+hiontaväri+(ohut kitti jos tarvetta)+pinnat.
Eli mekaanista hiomista pyritään välttämään siksi että vaurion ympärillä oleva sinkki suojaa kuitenkin jonkin verran vielä säköisesti/galvaaanisesti myös vauriolauetta ja mitä lähempänä vauriolauetta sinkkiä on, saadaan sinkin suojausvaikuts maksimoitua.
Samaa ruosteensyöjää pitäisi saada paineilmaa hyväksikäyttäen myös niihin hieman avattuihin ovien/luukkujen puristesaumoihin.
mm.Lasipuhallus ihan ok, mutta ongelma tulee siitä että silloin saumat pitäisi saada täysin puhtaiksi, koska muuten saumat lämmönvaihtelun vuoksi liikkuessaan, hiertää välissä oleva hiekka/lasi aina pintaa auki ja sinkki jossain kohtaa alkaa seagoimaan ja sauma taas puristuu auki.
Tuota ruosteensyöjää voit kyllä periaatteessa käyttää kaikilla sinkkikorin vaurioiden pohjilla, mutta vauriosta nyt riippuen, mitään todellista hyötyä siitä ei ole silloin kun kyseessä on puhdas värjäytyminen(pellissä ruskealla alueella ei pistemäistä syvää syöpymää, vaan pelti vielä kohtuullisen sileää, mutta ”ruosteista”).
Kaikki hilsemäinen/irtoava tavara toki aina pois, mutta nytpitää ymmärtää se tosiasia että jos kyse vain värjäytymisestä, ei ole olemassakaan mitään ”ruostetta” joka uudelleen ylimaalattuna lähtisi reagoimaan, vaan itse asiassa alue on paremmassa suojassa kuin tehtaalta lähtiessään.
Tämä ruskea rautasinkkiseos nimittäin suojaa vaurioaluetta huomattavasti paremmin kuin pelkkä sinnki ja sinkittömäksi hiotusta alueesta nyt puhumattakaan.
Kyse EI ole perinteisestä ruostumisesta vaan tästä sinkkipinnan värjäytymisestä ja itse asiassa se ruskea värjäytynyt pinta on paras mahdollinen ruosteenesto itsessään
Eli näin toteaa Corrosion Suomi:
Tässä nyt vain on se ongelma, että amatööri ei oikein tunnista minkälaisesta vauriosta on kyse. Eli onko punaruskeaa värjäytymistä=sinkin reagointia tapahtunut sen vuoksi että pinta on vaurion vuoksi menettänyt suojaavan maali/PU-pinnoitteen ja sinkki tämän vuoksi reagoinut hapen kanssa värjäytymällä....vai, onko kyse jostakin sisäsyntyisestä ongelmasta(=vaikkapa siitä tehtaalla maalipinnan alle jääneestä sormenjäljestä, johon sinkki sitten reagoi?).
Isoin tunnistettava asia on kuitenkin se mihin vaurio on syntynyt, jolloin ymmärretään mistä on kyse, eli miksi sinkki on alkanut luopumaan?
Eli konepeiton ulkopuolisesta etureunasta tiedämme että kyse on kiveniskemästä ja juuri tästä ”ulkosyntyisestä” vammasta johon sinkki reagoi vaurioalueella sulkemalla sen alleen ”ruvella”, estäen näin hapen pääsyn vaurioalueelle ja näin pysäyttäen/hidastaen vauriokulkua.
Jos kyse on liitosalueesta, eli esim.tuosta oven pokatusta puristesaumasta, ongelma on näkymättömissä pokkauksen sisällä.
Tällöin ainoa keino pysäyttää sinkin reagointi epäpuhtauksiin(valmistuksessa pokkaukseen maalin ja sauma-aineen alle jääneet pesuaineet/”suolat”.
Mikään ”sulkeminen” ei tällöin poista ongelmaa, vaan itse asiassa kiihdyttää sitä(mm.ovien sisäpuolinen ”massaaminen”/kotelosuojaus).
Kaivamalla vaurioalue esiin maalin alta, me näemme onko vaurio ”hyvän vai pahanlaatuinen”, eli nyrkkisääntönä se paljonko ja kuinka syvään pistemäistä syöpymää alueella on.
Silloin jos alueella on koko pellin lävistäviä pienen pieniä ”pistoja”, peli on sinkin osalta pelattu. Eli sitä ei ole enään niin paljoa että sitä tarvitsisi enään suoraan vaurioalueen ”ytimessä” suojella.
Tällöin lähdetään aina kemiallisesti/=ruosteensyöjällä pohjilta(tuossa myös käyttöohje):
Tämän jälkeen normaalit pohjamaali+hiontaväri+(ohut kitti jos tarvetta)+pinnat.
Eli mekaanista hiomista pyritään välttämään siksi että vaurion ympärillä oleva sinkki suojaa kuitenkin jonkin verran vielä säköisesti/galvaaanisesti myös vauriolauetta ja mitä lähempänä vauriolauetta sinkkiä on, saadaan sinkin suojausvaikuts maksimoitua.
Samaa ruosteensyöjää pitäisi saada paineilmaa hyväksikäyttäen myös niihin hieman avattuihin ovien/luukkujen puristesaumoihin.
mm.Lasipuhallus ihan ok, mutta ongelma tulee siitä että silloin saumat pitäisi saada täysin puhtaiksi, koska muuten saumat lämmönvaihtelun vuoksi liikkuessaan, hiertää välissä oleva hiekka/lasi aina pintaa auki ja sinkki jossain kohtaa alkaa seagoimaan ja sauma taas puristuu auki.
Tuota ruosteensyöjää voit kyllä periaatteessa käyttää kaikilla sinkkikorin vaurioiden pohjilla, mutta vauriosta nyt riippuen, mitään todellista hyötyä siitä ei ole silloin kun kyseessä on puhdas värjäytyminen(pellissä ruskealla alueella ei pistemäistä syvää syöpymää, vaan pelti vielä kohtuullisen sileää, mutta ”ruosteista”).
Kaikki hilsemäinen/irtoava tavara toki aina pois, mutta nytpitää ymmärtää se tosiasia että jos kyse vain värjäytymisestä, ei ole olemassakaan mitään ”ruostetta” joka uudelleen ylimaalattuna lähtisi reagoimaan, vaan itse asiassa alue on paremmassa suojassa kuin tehtaalta lähtiessään.
Tämä ruskea rautasinkkiseos nimittäin suojaa vaurioaluetta huomattavasti paremmin kuin pelkkä sinnki ja sinkittömäksi hiotusta alueesta nyt puhumattakaan.

Comment