M52B28 Viritys ym Haaveilutopic

[naukkis]

Olisin valmis veikkaamaan että kokeilemalla erilaisia kombinaatioita löytyy just omalle setupille ja käyttötarkoitukselle paras pituus.

Toki, mutta siis empiirisesti havaiten imuputken pituuden lisääminen lisää aina keskialueen vääntöä ja leikkaa hiukan huipputehoa. Eli jos haluaa pelkästään mahdollisimman suuren huipputehon em. kombinaatiolla aina paras tulos tulee lyhyillä putkilla normaaleissa tapauksissa.

Mutta kun räpeltää moottoria kasaan niin keskialueen vääntö rokkaa. Jopa siinä määrin että toimiva moottori pitkin imuputkin voi käyttää kireämpää nokka-akselia kuin lyhytputkinen ja lopputuloksena on kone jossa on enemmän sekä keskialueen vääntöä että huipputehoa.

Itse en ole vielä nähnyt moottoria jossa imuputkien lyhentäminen olisi lopputulosta parantanut - poisluettuna tietysti muuttuvat imuputkien pituudet joissa voidaan hyödyntää lyhyitä putkia huippukierroksilla ilman keskialueen huononemista.

[petrolhead]

BMW:n S-koneissa on lyhyet imutorvet mutta moottori on rakennettu niille, eli siis hirmuinen virtaus ja todella lyhyet venttiilien aukioloajat. Normi virikoneeseen jota ei säädetä ja muokata satoja tunteja paljon parempi lähestymiskohta on pitkät imutorvet ja venttiilien aukioloajat. Melkein aina paras imutorvien pituus virikoneessa on just niin pitkät kun suorana saa konehuoneeseen mahtumaan.

Olisin valmis veikkaamaan että kokeilemalla erilaisia kombinaatioita löytyy just omalle setupille ja käyttötarkoitukselle paras pituus.

Eli karkeesti ottaen pelkillä läppärungoilla huipputeho olis paras (jos sisään menevä ilma olisi saman lämpöistä kun konehuoneen ulkopuolelta otettu) ?

Mahdoton sanoa kokeilematta mutta tuskin. Tuon aiemmin mainitun resonoinnin ohella sillä ilmalla on myöskin massaa ja siten hitaus. Pitkällä putkella sulla on pitkä pylväs sitä ilmamassaa menossa imuventtiilin läpi. Virtaus ei pysähdy välttämättä siinä kohtaa kun muki on alakuolohdassaan vaan tulee vielä hetken sillä inertiallaan. Taikakonsti olisi napsauttaa imuvena just sillä mikrosekuntilla kiinni kun virtaus pysähtyy ja alkais tulla takaisinpäin. Ja se hetki on tietenkin jokaiselle kuormalle ja kierrosluvulle eri. Tulipas väännettyä rautalangasta 101-juttuja. No ehkä toi oli jollekulle uus juttu.

[meteor]

3.2 imutorven kokonaispituus keskilinjasta mitattuna 17.5cm, 3.0 torvet on koneessa kiinni ei pääse mittaamaan.

[Skarpa]

Onkos joku katellut rinnakkain noita 3,0 ja 3,2 imutorvia, että minkä verran niillä on eroa? Valokuvissa näyttävät suhteellisen samanlaisilta ja plenum on sama. Mulla on tiettävästi 3,2 imutorvet (en oo tarkistanut) ja epäilen, että 3,0:t vois olla omaan kokoonpanoon sopivammat.

[Juho_]

Kauheesti ei kannata ottaa mallia S sarjan koneista, jos ei tarvitse päästöjä huomioida.

Autovalmistajat mitoittaa monesti 3:lle aallolle imukanavan pituuden, jotkut jopa toiselle joka on voimakkaampi. Ensimmäistä ei käytetä, koska tällöin imukanavan pituus menee jo tosi pitkäksi, sekä vääntökäyrässä alkaa olemaan reilumpaa hyppyä.

"OK, got some Dynomation data, but also camera probs, so no pix tonight.
However, to summarize:
PipeMax's 1st harmonic (29") gives a weird double-hump torque and power curve with steam engine-like torque of 632 ft-lb. @ 4750, and a second peak of 593 @ 7200; peak power is 716 @ 6,500.

2nd harmonic (16.5") is also a double hump torque curve, but less extreme, with 608 @ 6000, 593 @ 7,200 and a power peak of 819 @ 7250.

3rd (11.5") gives a nice smooth torque curve peaking at 555 @ 7400 and power of 855 @ 9000.

4th (9") is virtually the same: 555 @ 7400 and 852 @ 8750.

5th (7.4") is smooth but lower through all of the curve, with 543 @ 7400 and 847 @ 8700.

6th (6.2") is lower still through most of the curve at 531 @ 7400 but still 847 at a peak of 9000.

7th (5.4") is 523 @ 7400 and again reaches 847 HP, but at 9350 RPM.

When I get the camera sorted, I'll show the intake pressure curves etc. also, but the results do raise a few questions, for instance why do the first and second harmonics not boost power at the expected RPM ranges. Do the valve event require adjustment? Does DM more accurately model the required runner lengths, due to its greater input data or is this a case of "The man with a watch knows the time. The man with two is never quite sure."?

If I can stir myself to the effort, perhaps I'll attempt to optimize the power over a narrower band, say 1000 RPM, by adjusting lengths at various harmonics and then see if valve event changes are required to take best advantage of same. I will also standardize port taper at some mid range, perhaps 2°

More when I can..." -MadBill @ Speedtalk (vaatii kirjautumisen, jotta pääsee tuolle alueelle)

Linkki: http://speedtalk.com/forum/viewtopic...ae21770e675de3

Toiselle aallolle itse lähtisin mitoittamaan imukanavan pituutta, jos:
- tilaa löytyy
- tavoitteena hakea mahdollisimman paljon voimaa

Toki tässä tulee sitten vastaan se, että menee hukkaan yhden asian (imukanavan pituuden säätö) jos ei muita osa-alueita tee tietylle kierrosluvulle ja tehotavoitteelle / volymetriselle hyötysuhteelle.
Mut siitäkin huolimatta on ihan hyvä edes sinne päin mitoittaa imukanavan pituuden säätökin..

Erillisillä läppärungoilla sit ehdottomasti iso imukotelo, eikä jotai sukkaputsareita.. ja kotelon sisään iso paneelisuodatin.
Ns. sukkaputsarit nimittäin rajoittaa ilmansaantia yllättävän paljon.

[naukkis]

BMW:n S-koneissa on lyhyet imutorvet mutta moottori on rakennettu niille, eli siis hirmuinen virtaus ja todella lyhyet venttiilien aukioloajat. Normi virikoneeseen jota ei säädetä ja muokata satoja tunteja paljon parempi lähestymiskohta on pitkät imutorvet ja venttiilien aukioloajat. Melkein aina paras imutorvien pituus virikoneessa on just niin pitkät kun suorana saa konehuoneeseen mahtumaan.

[jannmann]

Kuten monessa muussakin asiassa polttomoottorissa.

Jep. Millään yksittäisellä ei mennä kuuhun.

[jr66]

Ja kyseessä on aina kompromissi.

Kuten monessa muussakin asiassa polttomoottorissa.

[jannmann]

Periatteessa torvien viritys toimii tietyllä kohtaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja muualla huonommin. Huippukohta liikkuu torvien pituutta muuttamalla. Näin periaatteessa

Ja kyseessä on aina kompromissi.

[Urpo_rotta]

Kyllä kyllä mutta eikös näillä muutoksilla haeta sitä tehoalueen siirtoa tai sen alueen lyhentämistä/pidentämistä ?

Alue siirtyy joo. Alueen pituuteen vaikuttanee enemmän sitten muutkin tekijät.

Periatteessa torvien viritys toimii tietyllä kohtaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja muualla huonommin. Huippukohta liikkuu torvien pituutta muuttamalla. Näin periaatteessa

[mige95]

Ei. Torvien pituus vaikuttaa ilmavirran resonointiin. Siitä johtuu pituuden vaikutus. Teoriassa torvet pitää olla sopivat ko. Moottoriin. Lyhyellä torvella resonointikohta nousee ylemmäs kuin pitkällä. Kyse on eräänlaisesta ahtamisesta. Myös torven reunan muodolla on merkitystä.
Kannattaa lukea aiheesta ihan perusjutut.
Antakaa anteeksi jos muistan jonkun asian väärin

Kyllä kyllä mutta eikös näillä muutoksilla haeta sitä tehoalueen siirtoa tai sen alueen lyhentämistä/pidentämistä ?

[Urpo_rotta]

Adapterillahan ne läppikset mulla on, eli vois äkkii kuvitella että imukanavan pituus plenumiin on tällähetkellä pidempi mitä s-moottoreissa on.

Noista pituuksista tuntuu olevan montaa juttua, joku ulkomaalaisessa projekti topicissa yks kaveri laitto sen hiilikuitu plenumin missä on kiinteet torvet (jotka ovat vakiota jonkuverran lyhyemmät) sanoi ettei kone vedä lopussa enää niin hyvin mutta keskelle tuli vääntöä lisää, laittoi ilmeisesti vakio plenumin takas ja testaili eri mittasia torvia kunnes sai halutun laisen. Onko näin että vääntö/teho aluetta noilla torvilla haetaan mieleiseksi? Eli karkeesti ottaen pelkillä läppärungoilla huipputeho olis paras (jos sisään menevä ilma olisi saman lämpöistä kun konehuoneen ulkopuolelta otettu) ?

Ei. Torvien pituus vaikuttaa ilmavirran resonointiin. Siitä johtuu pituuden vaikutus. Teoriassa torvet pitää olla sopivat ko. Moottoriin. Lyhyellä torvella resonointikohta nousee ylemmäs kuin pitkällä. Kyse on eräänlaisesta ahtamisesta. Myös torven reunan muodolla on merkitystä.
Kannattaa lukea aiheesta ihan perusjutut.
Antakaa anteeksi jos muistan jonkun asian väärin

[mige95]

Adapterillahan ne läppikset mulla on, eli vois äkkii kuvitella että imukanavan pituus plenumiin on tällähetkellä pidempi mitä s-moottoreissa on.

Noista pituuksista tuntuu olevan montaa juttua, joku ulkomaalaisessa projekti topicissa yks kaveri laitto sen hiilikuitu plenumin missä on kiinteet torvet (jotka ovat vakiota jonkuverran lyhyemmät) sanoi ettei kone vedä lopussa enää niin hyvin mutta keskelle tuli vääntöä lisää, laittoi ilmeisesti vakio plenumin takas ja testaili eri mittasia torvia kunnes sai halutun laisen. Onko näin että vääntö/teho aluetta noilla torvilla haetaan mieleiseksi? Eli karkeesti ottaen pelkillä läppärungoilla huipputeho olis paras (jos sisään menevä ilma olisi saman lämpöistä kun konehuoneen ulkopuolelta otettu) ?

[petrolhead]

Tuli mieleen kun tutkiskelin läppärunkojen imutorvien pituuksia että kuinkaha metässä s50b30 imutorvien pituus on m52 kannessa, kun se mitta otetaan venttiilin lautaselta torvenpäähän, eli jos ja kun imukanavissa on pituus eroja s50 vs m52 niin vaikuttaa niitten torvienki tehtävään. Oliskohan kellään tietoa paljonko on pituus eroja näillä kanavilla :think. B30 torvet on aika pitkät, mitotettu varmaa riittämään just 7k rpm, b32 koneissa lyhyemmät torvet ja huipputeho 7400rpm (tottakai siinä koneessa on muitakin eroja mutta kuitenkin)

En ole itse kokeillut mutta.. olen nähnyt tapauksen jossa imutorven jatkamisella vääntöalue leveni koko ajan, vaikka oli paljon kiertävä tosi rajulla nokalla oleva kone, lopputuloksena että torvet oli aivan jumalattoman mittaiset. Pointtina mulla on että Bellin kirjasta löytyvä kaava ei välttämättä olekkaam optimi.

[Skarpa]

Tuli mieleen kun tutkiskelin läppärunkojen imutorvien pituuksia että kuinkaha metässä s50b30 imutorvien pituus on m52 kannessa, kun se mitta otetaan venttiilin lautaselta torvenpäähän, eli jos ja kun imukanavissa on pituus eroja s50 vs m52 niin vaikuttaa niitten torvienki tehtävään. Oliskohan kellään tietoa paljonko on pituus eroja näillä kanavilla :think. B30 torvet on aika pitkät, mitotettu varmaa riittämään just 7k rpm, b32 koneissa lyhyemmät torvet ja huipputeho 7400rpm (tottakai siinä koneessa on muitakin eroja mutta kuitenkin)

Imutorvien pituutta kun miettii, niin tarvii tietty ottaa vielä huomioon, vaihtaako läppärunkoihin laipat, vai käyttääkö adapteria. Adapterilla imutorveen/imukanavaan tulee 40-50mm lisää pituutta.