Mitä mieltä olet sähköautoista?

[touring39]

Tottakai ne kuukausimaksut (Sekä energian, että siirron) pitää laskea mukaan per kulutettu kwh. Kulutus kun kasvaa auton lataamisen myötä niin kuukausimaksujen vaikutus per kwh toki pienenee, mutta aina se siellä mukana on.

Kk-maksu on sama, lataako autoa vai ei. Harva ottanee sähköliittymää pelkästään autoa varten. Jos ottaa, silloin kk-maksut pitää laskea mukaan.

Tuolla logiikalla asuminen halpenee vastaavasti, jos kk-maksua jyvitetään autolle...

[GameOver]

Tottakai ne kuukausimaksut (Sekä energian, että siirron) pitää laskea mukaan per kulutettu kwh. Kulutus kun kasvaa auton lataamisen myötä niin kuukausimaksujen vaikutus per kwh toki pienenee, mutta aina se siellä mukana on.

Tässäpä se meidän ero tuleekin.
Haluan olla siinä määrin yksinkertainen että lasken perusmaksut erikseen ja kulutetun sähkön erikseen mitä tulee auton lataamiseen ja siitä aiheutuviin "polttoainekustannuksiin". Juuri siksi että sen auton lataamisen osalta kulutettu sähkö on ainoa mihin sillä lataamisella tai lataamattomuudella voin vaikuttaa.

Jos arvioin koko kiinteistöä vaikkapa vuositasolla niin tottakai silloin onkin järkevää ottaa huomioon. Voi olla että aloin puhumaan jälleen omenoista kun sinä puhuit appelsiineista

15-20ke maksava järjestelmä on luokkaa 12.5-16.6 ks.
Tuotto luokkaa 13000kwh-17000kwh, riippuen tietysti lappeen suunnasta, mutta parhaimmillaan noin.
Kaikenlaisia myyjiä on, niinkuin myös paneeleita.
Nyrkkisääntönä voidaan ajatella 1.2€/ watti.
Asennuksineen veroineen inverttereineen ja telleineen sun velleineen.
Tärkeä pointti paneelia valittaessa on, että se diodiohjattu, näin ei koko paneeli pimene, jos lintu sattuu......
On paljon muutakin mitä pitää ottaa huomioon, mm.rakeensieto, tuulitestit, hotspottien mahdollisuus ym.

Tuommoisella tuottohaarukalla asiassa olisikin mun mielestä järkeä. Takaisinmaksu jossain 10-15 vuoden välissä.
Se talon sijainti ja lappeiden suunta ymmärtääkseni omalla kohdalla tekee nimenomaan sen ongelman.
Isohkot lappeet kyllä (itä-länsisuunnassa. Harja kulkee etelästä pohjoiseen) mutta esteetöntä taivaalta katsottuna on lähinnä länteen ja pohjoiseen.
Itään ja etelään päin tilannetta hankaloittaa itälappeen takana oleva korkea kallio puustoineen ja etelän suuntaan taas ilmeisesti puusto (ja osittain myös se kallio) on ollut se kynnys.

[TFV]

Ei vaan pelkkä kulutus. En ole tullut laskeneeksi kuukausimaksua mukaan koska sen joudun maksamaan vaikken kuluttaisi sähköä yhtään. Tästä asiasta meitä taitaa olla eri koulukuntia

Carunan kuukausimaksu on jo farssi itsessään

Aurinkosähköön liittyen:
Mulle on koitettu tarjota aurinkopaneeleita katolle jo useammankin firman toimesta. Kiinnostaisi kyllä jos tuo torppa olisi paremmalla sijainnilla. Tällä hetkellä arvioitu vuosituotto jollain 15-20K€ maksavalla järjestelmällä liikkuisi 500kWh:n luokissa. Ei tarvittu pitkää matikkaa...

15-20ke maksava järjestelmä on luokkaa 12.5-16.6 ks.
Tuotto luokkaa 13000kwh-17000kwh, riippuen tietysti lappeen suunnasta, mutta parhaimmillaan noin.
Kaikenlaisia myyjiä on, niinkuin myös paneeleita.
Nyrkkisääntönä voidaan ajatella 1.2€/ watti.
Asennuksineen veroineen inverttereineen ja telleineen sun velleineen.
Tärkeä pointti paneelia valittaessa on, että se diodiohjattu, näin ei koko paneeli pimene, jos lintu sattuu......
On paljon muutakin mitä pitää ottaa huomioon, mm.rakeensieto, tuulitestit, hotspottien mahdollisuus ym.

[pyroz]

Ei vaan pelkkä kulutus. En ole tullut laskeneeksi kuukausimaksua mukaan koska sen joudun maksamaan vaikken kuluttaisi sähköä yhtään. Tästä asiasta meitä taitaa olla eri koulukuntia

Carunan kuukausimaksu on jo farssi itsessään

Aurinkosähköön liittyen:
Mulle on koitettu tarjota aurinkopaneeleita katolle jo useammankin firman toimesta. Kiinnostaisi kyllä jos tuo torppa olisi paremmalla sijainnilla. Tällä hetkellä arvioitu vuosituotto jollain 15-20K€ maksavalla järjestelmällä liikkuisi 500kWh:n luokissa. Ei tarvittu pitkää matikkaa...

Tottakai ne kuukausimaksut (Sekä energian, että siirron) pitää laskea mukaan per kulutettu kwh. Kulutus kun kasvaa auton lataamisen myötä niin kuukausimaksujen vaikutus per kwh toki pienenee, mutta aina se siellä mukana on.

[GameOver]

Sisältäen kuukausimaksut? Lähelle toki 10c pääsee. Itsellä n. 15k vuosikulutuksella pääsen lähelle 11c tällä hetkellä. Ja kehu se olikin. Hyvän sopparin on saanut

Ei vaan pelkkä kulutus. En ole tullut laskeneeksi kuukausimaksua mukaan koska sen joudun maksamaan vaikken kuluttaisi sähköä yhtään. Tästä asiasta meitä taitaa olla eri koulukuntia

Carunan kuukausimaksu on jo farssi itsessään

Aurinkosähköön liittyen:
Mulle on koitettu tarjota aurinkopaneeleita katolle jo useammankin firman toimesta. Kiinnostaisi kyllä jos tuo torppa olisi paremmalla sijainnilla. Tällä hetkellä arvioitu vuosituotto jollain 15-20K€ maksavalla järjestelmällä liikkuisi 500kWh:n luokissa. Ei tarvittu pitkää matikkaa...

[L.H]

Sähkön kulutuksesta ja hinnasta puheen ollen, se tamperelainen Pelle Peloton kertoi, että aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin puolessatoista vuodessa. Mitään lukuja ei tietenkään voinut kertoa, mutta meille saa tulla asentamaan paneelit vaikka jo tänään noin hyvällä diilillä.

Halvimmillaan noita pieniä 2000kWh tuottavia järjestelmiä näyttää saavan viidestä tonnista ylöspäin ja karkeasti laskettuna niillä menee ~20vuotta.

Ainakin vielä alkuvuodesta myös FinSolarin laskelmien mukaan tilanne oli se, että "järjestelmä maksaa itsensä takaisin 18–25 vuodessa".

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/604189-kannattaako-aurinkopaneelien-osto-nain-kauan-menee-etta-investointi-maksaa-itsensa

[pyroz]

Tietämättömyys, tai asiaan perehtymättömyys on hedelmällinen perusta mutuilulle ja fiilistelylle.

Itse olen todella tarkoittanut nimenomaan sähkömoottorin hyötysuhdetta vertailtaessa polttomoottoriin. Pysyy asiat yksinkertaisina.
Lataamisessakin on jo erilaisia variaatioita. Uskoisin että pikalataamisessa (oikeassa +50kW DC-pikalataamisessa siis) häviöt ovat ehkä suurimmat sillä se lämmittää akustoakin jo jonkin verran.

Samoin kuin nollapäästöasia. Kaikki sen pystyvät järjellä ajattelemaan että niin sähköntuotannosta, kuin polttoaineentuotannosta syntyy päästöjä. Kuitenkin testisyklit luodaan mittaamaan ajon aikaisia päästöjä joten esimerkiksi WLTP on se tapa jolla nämä saadaan keskenään samalle viivalle. Varmaankin ihan vertailukelpoisuuden vuoksi. Voimaloita, pumppaamoja ja prosesseja on niin paljon erilaisia.



Meillä taitaa niin ikään olla jossain 10c/kWh luokassa. Sähkö ja siirto yhdessä.

Sisältäen kuukausimaksut? Lähelle toki 10c pääsee. Itsellä n. 15k vuosikulutuksella pääsen lähelle 11c tällä hetkellä. Ja kehu se olikin. Hyvän sopparin on saanut

[205/65-15H]

Milläköhän teholla tuo sähköauton kulutus on laskettu?
Rouvan V60 D6 hybrid vie sähköllä ajettaessa keskimmäärin 29 km työmatkalla n. 6.5 kwh josta regenerointi tuottaa 0.3-0.5 takaisin. Nettokeskikulutus pelkällä sähköllä ajettaessa näin syys keleillä jossain 22 kwh:n luokassa / 100km.

Sähkölaskussa tuo tarkoittaa n. 29 kwhn laskutusta kun hävikit huomioi.
Lisäksi kun otetaan sähkön siirto huomioon niin hyvä hihavakio on 30 kwh.
18 tkm vuosiajomäärällä minä saan 648 GWh:n määrän 120000 autolle enkä 350 GWh joten eikö niillä sähköautoilla ajeta keskimäärin kuin 10 tkm/vuosi?

Ps. ts. sähköllä ajaminen em. autolla maskaa n. 2,90€/100 tkm...

Meillä rouvan Leaf vie kesällä n. 14kwh, syksyllä kun lämppärit käytössä 18kwh ja kovimmilla pakkasilla 25kwh. Leaf on huonoimmasta päästä täys-sähköjen energiataloudellisuudessa, esim. Hyundai Ioniq EV menee monta kwh:ta pienemmillä luvuilla kaikissa em. tilanteissa.

[GameOver]

Minä en ymmärrä miksi pitää tarkoituksella tai tietämättömyytensä takia vääristellä asiaa, osa puhuu että sähköauton hyötysuhde on 100%. Todellinen on kuitenkin lähempänä 50% kuin 100%.

Tietämättömyys, tai asiaan perehtymättömyys on hedelmällinen perusta mutuilulle ja fiilistelylle.

Itse olen todella tarkoittanut nimenomaan sähkömoottorin hyötysuhdetta vertailtaessa polttomoottoriin. Pysyy asiat yksinkertaisina.
Lataamisessakin on jo erilaisia variaatioita. Uskoisin että pikalataamisessa (oikeassa +50kW DC-pikalataamisessa siis) häviöt ovat ehkä suurimmat sillä se lämmittää akustoakin jo jonkin verran.

Samoin kuin nollapäästöasia. Kaikki sen pystyvät järjellä ajattelemaan että niin sähköntuotannosta, kuin polttoaineentuotannosta syntyy päästöjä. Kuitenkin testisyklit luodaan mittaamaan ajon aikaisia päästöjä joten esimerkiksi WLTP on se tapa jolla nämä saadaan keskenään samalle viivalle. Varmaankin ihan vertailukelpoisuuden vuoksi. Voimaloita, pumppaamoja ja prosesseja on niin paljon erilaisia.

Ps. Major sulla on aika kova sähkösoppari jos kuluineen jää alle 10c/kwh hintaa

Meillä taitaa niin ikään olla jossain 10c/kWh luokassa. Sähkö ja siirto yhdessä.

[nullzwei]

aika kova sähkösoppari jos kuluineen jää alle 10c/kwh hintaa

Into piukkana tässä pohditaan variaatiota missä liikkumiseen tarvittava sähkö tulee katolta... VIELÄ halvemmalla?

Tässä mielenkiintoinen, ajastaan edellä ollut kirjoitus. Energialähteen ekologisuuden tunnistaa jos on hyvää tahtoa.

[pyroz]

Sitten kun vielä hybrideillä ajavat laskisivat sen sähköenergiankin hinnan mukaan. Eikä "meni 200km matkalle 2L/100km kun olin ladannu ensin akut täyteen. Ai mistä? No sähköhän tulee seinästä!"

Paljonko se euroissa kuluttaa se hybridi per 100km? Jos 5L/100km kuluttaja disukka on verrokkina ja hintana hihasta heitetty 1,38€/L niin ollaan 6,90€/100km tasolla.

Ps. Major sulla on aika kova sähkösoppari jos kuluineen jää alle 10c/kwh hintaa

[MajorDrake]

Raakaöljystä häipyy n. 5-10 % ennen tankkia. Käytännössä tämä on kevyitä nestekaasuluokan jakeita joista ei ole polttoaineiksi.

Hyötysuhteet ovat luokkaa:

Bensiini = ~30 % (kemiallinen energia mekaaniseksi)
Diesel = ~40 % (kemiallinen energia mekaaniseksi)
Hyvä kombivoimalaitos (jossa polttaa voi polttaa öljyä ja kaasua) = ~60 % (kemiallinen energia sähköksi)
Sähköauto = +90 % (sähkö mekaaniseksi)

Eli tuon pohjalta kaikki öljy kannattaisi polttaa voimalassa ja tehdä sähköä. Ratkaiseva juttu kyllä on akkujen valmistukseen tarvittavat resurssit. Tällä hetkellä niihin kuluu todella paljon energiaa.

Hyötysuhteet mistä mitattuna?

Jos mitataan huoltoasemalta autoon vs. sähkö seinästä sähkömoottorille ero kaventuu merkittävästi. Mitä siitä sähkömoottorin hyötysuhteen ilmoittamisesta on hyötyä jos et vetä suoraa piuhaa seinästä sinne sähkömoottorille? Pistorasiasta saadusta sähköstä n. 75% päätyy moottorille jonka hyötysuhde on siellä 90% pinnassa...

Ts. jos edellisessä tilanteessa poltetaan kombivoimalaitoksessa sitä energiaa ja siirretään se auton akun ja latureiden kautta sähkömoottorille saadaan hyötysuhteeksi n. 43%. Hyvällä dieselillä päästään jo paremiinkin lukemiin, tietysti pitää ottaa huomioon että ei se bensa sinne huoltsikalle itestään valu. Hyötysuhde polttoaineen siirron osalta lienee huoltoasemalle hivenen huonompi kuin keskitetysti johonkin voimalaitokseen...

Minä en ymmärrä miksi pitää tarkoituksella tai tietämättömyytensä takia vääristellä asiaa, osa puhuu että sähköauton hyötysuhde on 100%. Todellinen on kuitenkin lähempänä 50% kuin 100%. Unohdetaan latauksen ja siirron aiheuttamat hävikit kokonaan vaikka ne on itseasiassa yllättävän isot:

"Sähkön siirtohäviöt ovat noin 4 prosenttia, voimalasta käyttökohteeseen.

Akkujen latausta varten tarvitaan AC/DC -muunnos, sekä jännitemuunnos (hakkurilla), sen hyötysuhde on noin 92 prosenttia.

Li-Ion -akkujen lataus/purkuhyötysuhde on hyvä, noin 98 prosenttia.

Akuista saatava sähkö tarvitsee vaihtosuunata ja jännitetasot sovittaa (taajuusmuuttaja), sen hyötysuhde on noin 88 prosenttia,

Sähkö muutetaan liikkeeksi sähkömoottorilla, sen hyötysuhde on noin 90 prosenttia."

Joten seinästä sähkömoottorille saatava hyötysuhde on 75% ja tästä vielä sähkömoottorin hyötysuhde 90-95% niin ollaan 70%:ssa.

[MajorDrake]

"Kansalliseen energia-ja ilmastostrategiaan kuuluvan perusskenaarion eli WEM-skenaarion (With Existing Measures) mukaan vuonna 2030 sähköautoja olisi Suomessa liikenteessä 120 000 kappaletta
sähköautokanta vaatisi vuonna 2030 vuositasolla 350 GWh sähköenergiaa,"

Milläköhän teholla tuo sähköauton kulutus on laskettu?
Rouvan V60 D6 hybrid vie sähköllä ajettaessa keskimmäärin 29 km työmatkalla n. 6.5 kwh josta regenerointi tuottaa 0.3-0.5 takaisin. Nettokeskikulutus pelkällä sähköllä ajettaessa näin syys keleillä jossain 22 kwh:n luokassa / 100km.

Sähkölaskussa tuo tarkoittaa n. 29 kwhn laskutusta kun hävikit huomioi.
Lisäksi kun otetaan sähkön siirto huomioon niin hyvä hihavakio on 30 kwh.
18 tkm vuosiajomäärällä minä saan 648 GWh:n määrän 120000 autolle enkä 350 GWh joten eikö niillä sähköautoilla ajeta keskimäärin kuin 10 tkm/vuosi?

Ps. ts. sähköllä ajaminen em. autolla maskaa n. 2,90€/100 tkm...

[Joma]

Raakaöljystä häipyy n. 5-10 % ennen tankkia. Käytännössä tämä on kevyitä nestekaasuluokan jakeita joista ei ole polttoaineiksi.

Hyötysuhteet ovat luokkaa:

Bensiini = ~30 % (kemiallinen energia mekaaniseksi)
Diesel = ~40 % (kemiallinen energia mekaaniseksi)
Hyvä kombivoimalaitos (jossa polttaa voi polttaa öljyä ja kaasua) = ~60 % (kemiallinen energia sähköksi)
Sähköauto = +90 % (sähkö mekaaniseksi)

Eli tuon pohjalta kaikki öljy kannattaisi polttaa voimalassa ja tehdä sähköä. Ratkaiseva juttu kyllä on akkujen valmistukseen tarvittavat resurssit. Tällä hetkellä niihin kuluu todella paljon energiaa.

Tämä riippuu taas miltä kantilta katsoo, mihin kaikkeen raakaöljy hyödynnetään?

[jani]

"Kansalliseen energia-ja ilmastostrategiaan kuuluvan perusskenaarion eli WEM-skenaarion (With Existing Measures) mukaan vuonna 2030 sähköautoja olisi Suomessa liikenteessä 120 000 kappaletta mikä vastaisi noin 4 % osuutta koko maan silloisesta henkilöautokannasta. Saman skenaarion mukaan sähköautoja olisi vuonna 2050 liikenteessä 593 000 kappaletta, mikä vastaisi reilua 17 % silloisesta autokannasta. Tällaisen sähköautojen määrän kehityksen seurauksena sähköautokanta vaatisi vuonna 2030 vuositasolla 350 GWh sähköenergiaa, ja vastaavasti vuonna 2050 1330 GWh. tarkastelussa on siis oletettu sähköautojen energiatehokkuuden kasvavan melko merkittävästi kyseisellä tarkasteluvälillä. (TEM 2016, 21)."

Jos oletetaan, että nykyinen 90 %:n hyötysuhde pätee vuonna 2030, niin paljonko se on vuonna 2050?

2050 mennessä verottaja on pitänyt huolen ettei täällä ole kenelläkään enää varaa ajaa autolla.