Mielenkiintoinen ajatus. Saattaa mennä vielä muutama tovi ennen kuin akuston koko mahdollistaisi helpon stop-change-go-ratkaisun, liekö koskaan onnistukaan vai tulisiko jonkinmoinen yhteinen standardi?
Tästäkin puhuttu aiemmin ja videonkin laitoin, teslaan akun vaihtaa parissa minuutissa.
Ajaisin mielellään sähköautolla jos se lataushommeli saadaan järjestettyä järkevästi ja range on sen 500 km matka-ajossa. Allle tunnissa kun saadaan se vajaa 500 km lisää toimintamatkaa niin kelpaa myös mulle.
Tällä hetkellä tuo ei onnistuisi muuten kuin akuston vaihdolla valmiiksi ladattuun,
miksiköhän tällainen vaihtoehto ei ole yleistynyt? Vai onko vain kyse siitä että ala on niin nuori ja asiaa ei ole saatu standardisoitua?
Mielenkiintoinen ajatus. Saattaa mennä vielä muutama tovi ennen kuin akuston koko mahdollistaisi helpon stop-change-go-ratkaisun, liekö koskaan onnistukaan vai tulisiko jonkinmoinen yhteinen standardi?
Last edited by nullzwei; 25-11-2018, 11:41.
Reason: jumalattoman kokoinen kuva tuli, huh
Oleellistahan tässä sähköauto vs. joku muu voimanlähde on se että luvut joita käytetään olisivat edes vähän sinnepäin. Itseäni kyllä raivostuttaa kun jotku ecohipit puhuvat sähköautosta joko täysin tai liki päästöttömänä mikä on suoranaista valehtelua tai törkeää tietämättömyyttä...
Ajaisin mielellään sähköautolla jos se lataushommeli saadaan järjestettyä järkevästi ja range on sen 500 km matka-ajossa. Allle tunnissa kun saadaan se vajaa 500 km lisää toimintamatkaa niin kelpaa myös mulle.
Tällä hetkellä tuo ei onnistuisi muuten kuin akuston vaihdolla valmiiksi ladattuun,
miksiköhän tällainen vaihtoehto ei ole yleistynyt? Vai onko vain kyse siitä että ala on niin nuori ja asiaa ei ole saatu standardisoitua?
578€/kk, varmaan enemmän tippuu uuden auton arvo kolmessa vuodessa jos vaan 15000km tulee ajoa vuodessa.
No juuri tuo liisari on kyseessä. Sen saa vielä tänään ALD:n sivuilta ja minulla on pari tarjousta Laakkosen kautta jotka ovat ensi viikon voimassa.
Tuo on siis aika karvalakki ja sisältää paljon puhutut lättänäpenkit. Laakkoselta kuulin että ALD ei jäännösarvossa arvota lisävarusteita ollenkaan joten niiden lisääminen liisariin on tosi kallista kun ne siis joutuu täysimääräisenä maksamaan 3v aikana.
Miten tuo on laskettu? Kai se Käskain rakentaminenkin jotakin päästöjä tuottaa? Kysyn ihan vaan koska en tiedä, ja monesti kuulee tuon saman laulun, että sähköauton tekeminen saastuttaa niin ja niin paljon, mutta ns. tavallisen auton tekemisen päästöihin ei kukaan osaa vastata / antaa vertailupohjaa.
No samanlainen pelti/muovi laatikkohan se sähköauto on kuten käskaikin niin veikkaisin että päästöt on varmaan aika tasoissa niiltä osin. Akkuhan se on mikä päästöjä aiheuttaa. Yhden sähköauton päästöillä valmistetaan kaksi polttomoottori autoa. Minun pikku kiialla varmaan ajaa sen 15 vuotta samoilla päästöillä kuin sen ison akun valmistamiseen menee, niin missä iskussa se akku sit on 15 vuoden päästä:think Ei se kiiakaan varmaan kovin hyvässä iskussa taida olla 15 vuoden päästä=)
Käskailla ajaa 150000 km samoilla päästöillä kuin teslan akun valmistamisessa tulee mutta erohan on siinä että akun valmistamisen päästöt "jäävät" sinne erämaahan mistä se litium louhitaan...
Miten tuo on laskettu? Kai se Käskain rakentaminenkin jotakin päästöjä tuottaa? Kysyn ihan vaan koska en tiedä, ja monesti kuulee tuon saman laulun, että sähköauton tekeminen saastuttaa niin ja niin paljon, mutta ns. tavallisen auton tekemisen päästöihin ei kukaan osaa vastata / antaa vertailupohjaa.
Eikö polttoaineen valmistus enää vertaudukaan sähkön valmistukseen?
En tiedä miten on tai tulisi olla, mutta oma logiikkani sanoo että jos toisessa vaihtoehdossa energian varastointi vaatii yhden kuolleen dinosauruksen verran eforttia, ja toisessa sadantuhannen, niin kai se jotenkin merkityksellinen osa yhtälöä on. :think
Mielenkiintoinen laskelma. En väitä että tekisi lopputulemaan merkitsevää eroa auton (tai paremminkin akuston) koko elinkaaren ajaksi jyvitettynä, mutta jos polttoaineen jalostuksen hiilidioksipäästö huomioidaan, tulisi mielestäni huomioida myös akuston valmistukseen liittyvät päästöt.
Käskailla ajaa 150000 km samoilla päästöillä kuin teslan akun valmistamisessa tulee mutta erohan on siinä että akun valmistamisen päästöt "jäävät" sinne erämaahan mistä se litium louhitaan...
Eikö polttoaineen valmistus enää vertaudukaan sähkön valmistukseen?
Tuossa YouTube-video missä tuota sähköauton valmistus vs polttisauton valmistus päästöasiaa on avattu. Engineering Explained -kanava joten ei mikään erityisen tieteellinen mutta ihan asiallinen tapa ajatella ja havainnollistaa.
Mielenkiintoinen laskelma. En väitä että tekisi lopputulemaan merkitsevää eroa auton (tai paremminkin akuston) koko elinkaaren ajaksi jyvitettynä, mutta jos polttoaineen jalostuksen hiilidioksipäästö huomioidaan, tulisi mielestäni huomioida myös akuston valmistukseen liittyvät päästöt.
Hyötysuhteista prosessin missäkin vaiheessa voi saivarrella loputtomiin. Asiaa voi myös myös lähestyä ihan käytännön esimerkin kautta. Minulla oli ennen nykyistä 40 kWh Leafia -17 mallinen 1.2 DIG-T Qashqai CVT-automaatilla. Se kulutti omassa ajossa keskimäärin 7,5 l / 100 km. Kun yksi bensalitra sisältää n. 8,6 kWh energiaa, tarvittiin sadan kilometrin suorittamiseen 64,5 kWh energiaa. Leafilla talvirengaskauden keskikulutus on ollut 16,5 kWh. Sama kuski, samat ajot, hyvin vastaava auto.
Lokauun sähköntuotannon keskimääräinen CO2-päästö Suomessa oli 97 g / kWh. Leafin sata kilometriä tuottaa siis keskimäärin n. 1,6 kg hiilidioksidia. Bensalitran polttaminen tuottaa n. 2,35 kg CO2-päästöjä ja jalostusprosessi n. 25 g / km. Qashqain sata kilometriä tuottaa siis hiilidioksidia n. 20 kg.
Hyötysuhteita on spekuloitu täällä jo useampaan otteeseen,
sähköauton kohdalla mennään jossain 65% hyötysuhteessa voimalaitokselta tiehen välittyvässä voimassa jos se sähkö olisi tuotettu 100% hyötysuhteella. Toyota on juuri väittänyt keksineensä 40% hyötysuhteella toimivan bensamoottorin, vanhemmat toimii 20-30% hyötysuhteella.
Dieselit toimivat bensaa paremmalla hyötysuhteella...
Hyötysuhdetta voi toki pohdiskella vaikka miltä kannalta. Yleisesti ottaen loogista on, että polttomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan silloin kun se toimii maksimikuormituksella parhaan väännön alueella. Ja huonoimmillaan silloin kun moottori käy ja auto ei liiku. Melkoinen variaatio eri ajotilanteita mahtuu tähän väliin.
Valitettavasti sähköauauton hyötysuhde ei ole se millä sen saa siirrettyä sähkölaitokselta verkon ja auto akun kautta tiehen vaan merkittävä osa sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja se pudottaa sen sähköauton kokonaishyötysuhteen reilusti alle 50%:n.
Todellisen hyötysuhteen laskeminen vaatisi kyllä aika mittavaa perehtymistä niin sähkölaitoksenkin (ja kaikkein niiden erityyppisten) kuin polttoaineen jalostus- ja toimitusketjun eri vaiheisiin. Käytännössä sen tarkka laskeminen on mahdottomuus kun pitäisi tietää vaikkapa ydinvoimalan rakennuksen elinkaaripäästöt, sen polttoaineen jalostamisesta ja jälkikäsittelystä aiheutuvat päästöt ja ennustaa vielä sen voimalan kokonaistuotto elinkaaren aikana...
Sama tietysti koskee myös fossiilisen polttoaineen jalostus- ja toimitusketjua.
Maalaisjärjellä ajeteltuna järkevintä on verrata sähkön hyötysuhdetta voimalasta tiehen välittyvään voimaan ja polttomoottorisen auton kohdalla öljynjalostamolta tiehen välittyvään voimaan.
Ehkäpä juuri tästä syystä yleisesti ottaen on helpompaa vertailla keskenään vertailukelpoisia arvoja. Eli polttomoottorin hyötysuhdetta ja sähkömoottorin hyötysuhdetta. Näin yhtälössä on vähemmän muuttujia.
Muutoin pitäisi alkaa laskemaan vaikka kuinka monen skenaarion mukaan koska miksi tyytyä laskemaan pelkästään voimala->auto vs jalostamo->auto?
Sähköauton kohdalla pitäisi alkaa pohtimaan energiamixiä eri voimanlähteiden saannista/louhinnasta (tuuli, aurinko, vesi, uraani, hiili, biomassa, turve) alkaen.
Polttomoottorin kanssa taas eri skenaariot biopolttoaineiden tuotannon hyötysuhteista (kulutettu energia vs saatu energia) aina siihen skenaarioon asti missä se öljy porataan Kuwaitista ylös, tuodaan niillä paljon puhutuilla saastelaivoilla jalostamolle jossa sitä sen kivihiilisähkön avulla jalostetaan jne.
Menee yllättävän monimutkaiseksi ja muuttujien määrän ollessa noinkin suuret, jää erinäisille saivarteluille ja arvailuille enemmän sijaa.
Sähkön kohdalla monesti unohdetaan se totuus että sähköäkin tuotetaan merkittävästi mm. co2 päästöjä tuottavalla tavalla. Ja yleensä kaikki lisäkulutus tehdään sillä kaikkein saastuttavimmalla ja energiantuotannon lisääminen ympäristöystävällisillä tavoilla tulee pahasti jälkijunassa.
2016 Suomessa hiilidioksidineutraalisti tuotettiin 78% sähköstä mutta väittäisin tuonkin olevan vain kaunisteltu luku, mikään energiantuotanto ei ole 100% hiilidioksidineutraalia. Tietysti onko sitten infran rakentamisen ja ylläpidon aihettamat päätöt tässä merkittäviä on hankala hahmottaa.
Tuossa olen eri mieltä. Aiemmassa työssäni autonvalmistajan edustajana sähkön tuotannon ympäristövaikutusta nimenomaan ei unohdettu. Useimmiten vain luullaan että tuotannon co2 vaikutukset on unohdettu.
Mainitsemasi lisäkulutus / säätövoima tehdään Nord Pool -alueella yleisimmin vedellä. Ja toisekseen yleisin aika ladata sähköautoa on yöllä jolloin sähköntuotantoa riittää suhteessa kulutukseen.
Carboncounterin laskurista voi laskea eri skenaarioita eri päästömixien mukaan:
Find out how a car compares to climate targets — and to other cars — based on its emissions and costs.
Asettaa sinne sähköntuotannon pästöiksi vaikka sen 180g/kWh. Saa siellä kikkailtua muutenkin.
Mutta ajatuksena: Energiateollisuuden mukaan Suomen sähköntuotannon co2-päästöt vaihtelevat 40-180g/kWh.
Jos Nissan Leafin tai vaikka Hyundai Ioniqin keskikulutus on 15kWh/100km niin päästöt sisältäen tuotannon vaihtelevat silloin välillä 6-27g/km.
Vaikka laskettaisiin Saksan mallin mukaan, jossa ylivoimainen osa tuotetaan ruskohiilellä (489g/kWh) saadaan Leafin/Ioniqin päästöiksi 73,35g/km.
Teknologiateollisuus arvioi polttonesteiden tuotannon päästöiksi 24g/km. Ja tässä kohtaa sillä kyseisellä polttomoottoriautolla ei ole ajettu vielä metriäkään.
Mutta kuten moneen kertaan on todettu: On pelkästään hyvä asia että on enemmän vaihtoehtoja. Jokaiselle löytyy bensiinin, dieselin, biopolttoaineiden, hybridien, kaasuautojen, vetyautojen ja sähköautojen joukosta se joka sopii itselle parhaiten.
Ja toistaiseksi ei ole pakko ostaa mitään
[QUOTE=MajorDrake;4066961]Hyötysuhteita on spekuloitu täällä jo useampaan otteeseen,
sähköauton kohdalla mennään jossain 65% hyötysuhteessa voimalaitokselta tiehen välittyvässä voimassa jos se sähkö olisi tuotettu 100% hyötysuhteella.
Toyota on juuri väittänyt keksineensä 40% hyötysuhteella toimivan bensamoottorin, vanhemmat toimii 20-30% hyötysuhteella.
Dieselit toimivat bensaa paremmalla hyötysuhteella...
Valitettavasti sähköauauton hyötysuhde ei ole se millä sen saa siirrettyä sähkölaitokselta verkon ja auto akun kautta tiehen vaan merkittävä osa sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja se pudottaa sen sähköauton kokonaishyötysuhteen reilusti alle 50%:n.
Todellisen hyötysuhteen laskeminen vaatisi kyllä aika mittavaa perehtymistä niin sähkölaitoksenkin (ja kaikkein niiden erityyppisten) kuin polttoaineen jalostus- ja toimitusketjun eri vaiheisiin. Käytännössä sen tarkka laskeminen on mahdottomuus kun pitäisi tietää vaikkapa ydinvoimalan rakennuksen elinkaaripäästöt, sen polttoaineen jalostamisesta ja jälkikäsittelystä aiheutuvat päästöt ja ennustaa vielä sen voimalan kokonaistuotto elinkaaren aikana...
Sama tietysti koskee myös fossiilisen polttoaineen jalostus- ja toimitusketjua.
Maalaisjärjellä ajeteltuna järkevintä on verrata sähkön hyötysuhdetta voimalasta tiehen välittyvään voimaan ja polttomoottorisen auton kohdalla öljynjalostamolta tiehen välittyvään voimaan.
Sähkön kohdalla monesti unohdetaan se totuus että sähköäkin tuotetaan merkittävästi mm. co2 päästöjä tuottavalla tavalla. Ja yleensä kaikki lisäkulutus tehdään sillä kaikkein saastuttavimmalla ja energiantuotannon lisääminen ympäristöystävällisillä tavoilla tulee pahasti jälkijunassa.
2016 Suomessa hiilidioksidineutraalisti tuotettiin 78% sähköstä mutta väittäisin tuonkin olevan vain kaunisteltu luku, mikään energiantuotanto ei ole 100% hiilidioksidineutraalia. Tietysti onko sitten infran rakentamisen ja ylläpidon aihettamat päätöt tässä merkittäviä on hankala hahmottaa.
Tuo hyötysuhde jalostamolta vaikkapa auton tankkiin on hyvä kysymys. Onko siihen jollain jotain annettavaa? Juskus yritin googletella asiasta mutta ei löytynyt mitään järkevää tietoa asiasta.[/QUOTE
Leave a comment: