Maalaustopic 3

[Gemmi]

Oma e38 maalauksessa ja nyt tuliki yhtäkkiä mieli saada siitä musta :think
mikäs on paras värikoodi mustana? Maanantaina lähtee maalit tilaukseen?

121 on hyvä värikoodi joka paikkaan��.

[pilll3]

Oma e38 maalauksessa ja nyt tuliki yhtäkkiä mieli saada siitä musta :think
mikäs on paras värikoodi mustana? Maanantaina lähtee maalit tilaukseen?

[Hemi]

Eiks noi sinkityt pellit ookkaan ikuisia jotka ei ruostu millään, merenpohjassakaan? Ei tästä oo montaa vuotta kun noitten ruostumattomuutta foormuilla jankutettiin.

Ei, ei ruostu merenpohjassakaan, kunhan pinnoitteet on kunnossa.
Nykyistä koritekniikkaa kun nostetaan merestä parinkymmenenkin vuoden meressä olon jälkeen, on korit edelleen ehjät.
Vanhan korotekniikan sinkkaamattomat ja PU-pinnoittamaton kun makaa meren pohjassa pari vuotta, se on aivan pitsiä.

Sinkki on siellä rakenteessa sen vuoksi että se antaa aikaa aikaa aivan toisessa sfäärissä tehdä suojapinnoitteet puhkaisseiden vaurioiden korjauksia kuin jos koritekniikka edelleen olisi 70-80-lukulaista.
Tämän vuoksi on helppo antaa erittäin pitkiä koritakuita, mutta sen edellytyksenä on nimenomaan rakenteen säännöllinen tarkastus ja vaurioiden korjaus.
Mikään rakenne tässä maailmassa ei ilman huoltoa ole ikuinen...PISTE.
Jos sinkattu vaurioalue on sellainen että se pääsee välillä myös kuivumaan, kuten esim. konepeiton etureuna, tuo ”sinkkikukkanen” sulkee vaurion alleen ja syöpyminen/reagointi pysähtyy kokonaan.
Ennen vanhaan sinkkamattomassa korirakenteessa tällä kohtaa oli peukalon mentävä läpireikä vuodessa. Puhtaassa teräsrakenteessa ruostuminen on kuin syöpä joka leviää itsekseen, sinkatussa rakenteessa tarvitaan jatkuva ”hapettaminen” jotta vaurio etenee(tällöinkin sinkki luopuu ensin).

Tämä sinkkiasia koritekniikassa halutaan nyt vain minulle ”hassun hauskasti” vittuillakseen ymmärtää täysin väärin ja samalla tehdään todellinen karhunpalvelus sille että näitä vaurioita korjaillaan kuin ”ruostetta”.
BTCF:n virallinen linjakin näyttää olevan tämä kun modejakin lapsettaa, mutta toivotaan nyt että joku aiheesta oikeasti kiinnostunut ymmärtäisi mitä ajan tällä ”ruostumisella” ja ruostumisella suhteessa eri koritekniikoiden korjauksiin takaa.
Eli että pikku hiljaa joku muukin ymmärtäisi nykykorirakenteen ja vanhan koritekniikan ”ruostumisten” erot ja miten näihin sitä kautta pitää suhtautua.

Sain 10-vuotta sitten ennätysmäärän paskaa niskaan kun kertoilin että näihin PU-pinnoitettuihin nykykoritekniikoihin ei enään pidä käyttää näitä maaöljypohjaisia alustamassoja lainkaan ja onneksi tämä nyt sentään näyttää pikkuhiljaa poistuvan näiden ”automiesten” työkaluvalikoimista...niiden jäte ja teräketuöljyjen räpellysten lisäksi, mutta edelleen tämä sinkatun koritekniikan luonne tuntuu olevan vielä nykypäivänäkin monelle mysteeri.

Ja niin...SINKATTU KORIRAKENNE ON KUIN ONKIN RUOSTUMATON....mikäli toimitaan tehtaan huoltosuositusten mukaisesti eikä laiminlyödä tarkastuksia eikä korjauksia.
Sinkki antaa varsin kauan aikaa puuttua vaurioon ja siis KAUAN ennen kuin todellista ruostumista alkaa missään vaiheessa
tapahtumaan.

Eli vielä tähän aikoinaan heittämääni ”meri ja sinkki” pointtiini, se kun tuntuu niin askarruttavan edelleenkin mitä sillä tarkoitin.
Eli uuden tekniikan sinkattuun koritekniikkaan ei siis merikään pysty juuri mitenkään ja vaikka kaikki muu häipyy ympäriltä, itse kori pysyy kasvuston alla kiiltävässä maalissa.
Kuvasta tarkkasilmäinen näkee että 7-8-vuotta meren pohjalla ei ole pystynyt edes nyt väkisin avatun/taittuneen oven pokattuun puristesaumaan mitenkään, eli oven saumatkin vielä aivan tervettä+kovaa:


Kun taas sinkkaamaton vanha koritekniikka alkaa jo 10-vuodessa olemaan pitsiä koko koppa ja vähän pidemmässä jo lähes ”maatunut”, samalla kun uuren koritekniikan koreissa vielä virheetön maalipinta. Eli nämä ovat vain enään ohut pitsikuori joka ei kestä enään edes oman massansa nostamista...ja NYT on kyse ruosteesta:

[petrolhead]

Eiks noi sinkityt pellit ookkaan ikuisia jotka ei ruostu millään, merenpohjassakaan? Ei tästä oo montaa vuotta kun noitten ruostumattomuutta foormuilla jankutettiin.

Oletko HEMI kokeillut Fertan nimistä ruosteenmuunto ainetta?
Itse olen tuota alkanut käyttämään kaverini suositeltua sitä, ja hyväksi on osoittautunut. Se on ohutta nestettä ja voi ohentaa vedellä ja voi tarvittaessa vaikka ruiskuttaa koteloruiskulla paikkoihin mihin ei millään ylety.

Ohessa linkki tuotteesta.
https://www.youtube.com/watch?v=F0RfTCyGYYA

Jos sä joudut koteloihin jotain ruosteensyöjää tai muuta snake oilia ruiskuttamaan.. niin siellä kotelossa on jo tapahtunut se mikä on tapahtuakseen. Ruosteet saa kuntoon korjaamalla.

[Hemi]

Oletko HEMI kokeillut Fertan nimistä ruosteenmuunto ainetta?
Itse olen tuota alkanut käyttämään kaverini suositeltua sitä, ja hyväksi on osoittautunut. Se on ohutta nestettä ja voi ohentaa vedellä ja voi tarvittaessa vaikka ruiskuttaa koteloruiskulla paikkoihin mihin ei millään ylety.

Ohessa linkki tuotteesta.
https://www.youtube.com/watch?v=F0RfTCyGYYA

Ei ole aineena tuttu, mutta lieneekö samaa tavaraa kuin vaikkapa tuo aiemmin linkittämäni Mastonin tavara?

[Jawa68]

Oletko HEMI kokeillut Fertan nimistä ruosteenmuunto ainetta?
Itse olen tuota alkanut käyttämään kaverini suositeltua sitä, ja hyväksi on osoittautunut. Se on ohutta nestettä ja voi ohentaa vedellä ja voi tarvittaessa vaikka ruiskuttaa koteloruiskulla paikkoihin mihin ei millään ylety.

Ohessa linkki tuotteesta.

https://www.youtube.com/watch?v=F0RfTCyGYYA

[Hemi]

Todella kattavasti selitetty kiitokset. Takapuskurin saumas ja alta löytyi pahimmat nämä luultavasti sitä tasoa että vaativat tuon ruosteen pysäyttäjän tiedä saako sekään noin huonoa enää kuntoon. Helmoissa on luultavasti tuota hyvälaatuista ruskeaa pintaa ja nämäjääkööt alle tuollaisinaa.

Kännykällä kirjoteltuna en viitsi pitempää alkaa tarinoimaan. Mut iso kiitos vihjeistä ja jatketaan eteenpäin.

Siis jos tuo kuvan tapaus on vielä kuitenkin ehjä, eikä pelkkää pitsiä, niin ruosteensyöjällä tuon saa vielä pysäytettyä.
Tämä on siis aika tyypillinen alue jossa sinkin vaikutus/”voimat” ovat loppuneet ja sen säästämistä ei enään kannata ajatella.
Eli tässä olisi nyt se lasi tai hiekkapuhalluskin jo paikallaan ja mikäli läpimennyttä pistettä ei ole, niin ruosteensyöjä niskaan.
Vähän vaikea hahmottaa näkemättä onko ongelma tulossa sisäpuolelta ulospäin vai onko sisäpinta vielä pohjamaalissa+sinkissä.
Jos on niin jokin tässä on päässyt muhimaan jo pitkään ulkoapäin hyökäten, tai sitten ko.alue on jo kerran aiemmin korjattu...väärin?
Nämä aina kuvissa näyttää hieman pahemmalta kuin puhtaaksi puhallettuna, mutta se on fakta että sinkki on jo tässä elämnsä ehtoopuolella(takapuolen sinkki estää vielä puhkiruostumisen ja jos ainevahvuutta vielä on, niin ruosteensyöjä kyllä pysäyttää tämänkin).

Voi toki olla uuden pellinkin paikka, mutta älä laita siihen tavallista korjauspeltiä vaan leikkaa käyttämäsi pala jostakin kunnolla sinkitystä käytetystä auto pellistä.
Ihan parasta korjauspeltiä löytyy 80/90 lukujen vaihteen pösöistä ja audeista joissa mm.sinkkivahvuudet olivat aivan omaa luokkaansa.
Eli se uusittu pala pitäisi olla myös sinkattu ja mielummin sellainen jossa takapuolella on se harmaa hitsattava epoksipohjamaali.

[lassiv]

Todella kattavasti selitetty kiitokset. Takapuskurin saumas ja alta löytyi pahimmat nämä luultavasti sitä tasoa että vaativat tuon ruosteen pysäyttäjän tiedä saako sekään noin huonoa enää kuntoon. Helmoissa on luultavasti tuota hyvälaatuista ruskeaa pintaa ja nämäjääkööt alle tuollaisinaa.

Kännykällä kirjoteltuna en viitsi pitempää alkaa tarinoimaan. Mut iso kiitos vihjeistä ja jatketaan eteenpäin.

[Hemi]

"Vasso kuu"...hyvä jos kelpaa, tässä kun on jo vuosia kuitenkin tottunut että ko.aiheesta kertoessaan saa pelkkään vittuilua ja kuraa enemmän kuin tarpeeksi(+tietenkin ”kylähullun maineen tästäkin), joten positiivien ylläri että joku ymmärtää myös luetun.
Eli oikeasti aihe ei kuitenkaan ole lainkaan niin yksiselitteinen kuin mitä nämä pikku Besserwisserit minulle tästäkin henkilöön kohdistuvaan vittuillessaan kuvittelevat.


Uppasin muuten tuohon edelliseen tuon jostain syystä puuttuneen Corrosion Suomen linkin punaruskeasta sinkatun rakenteen tyypillisestä värjäytymisestä(joka EI ole ruostetta).

[Jawa68]

Siis niin uskomattomalta se voi kuulostaakkin, usein on niin että paras korjaus tämän kaltaisiin rakenteisiin on se että ei poisteta lainkaan sitä ”ruostekohdan” ruskeaa pintaa, vaan kitataan/maalataan suoraan yli.
Kyse EI ole perinteisestä ruostumisesta vaan tästä sinkkipinnan värjäytymisestä ja itse asiassa se ruskea värjäytynyt pinta on paras mahdollinen ruosteenesto itsessään
Eli näin toteaa Corrosion Suomi:



Tässä nyt vain on se ongelma, että amatööri ei oikein tunnista minkälaisesta vauriosta on kyse. Eli onko punaruskeaa värjäytymistä=sinkin reagointia tapahtunut sen vuoksi että pinta on vaurion vuoksi menettänyt suojaavan maali/PU-pinnoitteen ja sinkki tämän vuoksi reagoinut hapen kanssa värjäytymällä....vai, onko kyse jostakin sisäsyntyisestä ongelmasta(=vaikkapa siitä tehtaalla maalipinnan alle jääneestä sormenjäljestä, johon sinkki sitten reagoi?).

Isoin tunnistettava asia on kuitenkin se mihin vaurio on syntynyt, jolloin ymmärretään mistä on kyse, eli miksi sinkki on alkanut luopumaan?
Eli konepeiton ulkopuolisesta etureunasta tiedämme että kyse on kiveniskemästä ja juuri tästä ”ulkosyntyisestä” vammasta johon sinkki reagoi vaurioalueella sulkemalla sen alleen ”ruvella”, estäen näin hapen pääsyn vaurioalueelle ja näin pysäyttäen/hidastaen vauriokulkua.
Jos kyse on liitosalueesta, eli esim.tuosta oven pokatusta puristesaumasta, ongelma on näkymättömissä pokkauksen sisällä.
Tällöin ainoa keino pysäyttää sinkin reagointi epäpuhtauksiin(valmistuksessa pokkaukseen maalin ja sauma-aineen alle jääneet pesuaineet/”suolat”.
Mikään ”sulkeminen” ei tällöin poista ongelmaa, vaan itse asiassa kiihdyttää sitä(mm.ovien sisäpuolinen ”massaaminen”/kotelosuojaus).

Kaivamalla vaurioalue esiin maalin alta, me näemme onko vaurio ”hyvän vai pahanlaatuinen”, eli nyrkkisääntönä se paljonko ja kuinka syvään pistemäistä syöpymää alueella on.
Silloin jos alueella on koko pellin lävistäviä pienen pieniä ”pistoja”, peli on sinkin osalta pelattu. Eli sitä ei ole enään niin paljoa että sitä tarvitsisi enään suoraan vaurioalueen ”ytimessä” suojella.
Tällöin lähdetään aina kemiallisesti/=ruosteensyöjällä pohjilta(tuossa myös käyttöohje):

http://www.hongkong.fi/fi/tyokalut-ja-nikkarointi/autotarvikkeet/maalit-ja-pakkelit/ruosteenesto-ja-puhdistaminen/maston-200-ml-rost-stop-ruosteenpysayttaja/p/123561/

Tämän jälkeen normaalit pohjamaali+hiontaväri+(ohut kitti jos tarvetta)+pinnat.
Eli mekaanista hiomista pyritään välttämään siksi että vaurion ympärillä oleva sinkki suojaa kuitenkin jonkin verran vielä säköisesti/galvaaanisesti myös vauriolauetta ja mitä lähempänä vauriolauetta sinkkiä on, saadaan sinkin suojausvaikuts maksimoitua.
Samaa ruosteensyöjää pitäisi saada paineilmaa hyväksikäyttäen myös niihin hieman avattuihin ovien/luukkujen puristesaumoihin.
mm.Lasipuhallus ihan ok, mutta ongelma tulee siitä että silloin saumat pitäisi saada täysin puhtaiksi, koska muuten saumat lämmönvaihtelun vuoksi liikkuessaan, hiertää välissä oleva hiekka/lasi aina pintaa auki ja sinkki jossain kohtaa alkaa seagoimaan ja sauma taas puristuu auki.

Tuota ruosteensyöjää voit kyllä periaatteessa käyttää kaikilla sinkkikorin vaurioiden pohjilla, mutta vauriosta nyt riippuen, mitään todellista hyötyä siitä ei ole silloin kun kyseessä on puhdas värjäytyminen(pellissä ruskealla alueella ei pistemäistä syvää syöpymää, vaan pelti vielä kohtuullisen sileää, mutta ”ruosteista”).

Kaikki hilsemäinen/irtoava tavara toki aina pois, mutta nytpitää ymmärtää se tosiasia että jos kyse vain värjäytymisestä, ei ole olemassakaan mitään ”ruostetta” joka uudelleen ylimaalattuna lähtisi reagoimaan, vaan itse asiassa alue on paremmassa suojassa kuin tehtaalta lähtiessään.
Tämä ruskea rautasinkkiseos nimittäin suojaa vaurioaluetta huomattavasti paremmin kuin pelkkä sinnki ja sinkittömäksi hiotusta alueesta nyt puhumattakaan.

Hyvä Kirjoitus Hemiltä. Taas oppi uutta.

[Hemi]

Hyvä tietää että kannattaa varmaan yrittää kohtuu hellästi nuo kuprut hajottaa ja katsoa missä kunnossa pelti on siellä alla. Jos pelti on terveen näköistä alla niin onko järkevintä putsata aine vaan jollain liouottimella ja tämän jälkeen vetää maali ja lakka päälle.

Siis niin uskomattomalta se voi kuulostaakkin, usein on niin että paras korjaus tämän kaltaisiin rakenteisiin on se että ei poisteta lainkaan sitä ”ruostekohdan” ruskeaa pintaa, vaan kitataan/maalataan suoraan yli.
Kyse EI ole perinteisestä ruostumisesta vaan tästä sinkkipinnan värjäytymisestä ja itse asiassa se ruskea värjäytynyt pinta on paras mahdollinen ruosteenesto itsessään
Eli näin toteaa Corrosion Suomi:

Punaruskea värjäytyminen
Piillä tiivistetyt teräkset, joissa rautasinkkifaasin osuus sinkkikerroksessa on korkea, voivat jonkin aikaa altistuneena oltuaan saada punaruskean värisävyn,joka syvenee ajan myötä. Rautasinkkifaasi korrodoituu, missä yhteydessä siitä vapautuu rautaa, joka muodostaa ruostetta ilman tai sadeveden kosteuden vaikutuksesta. Ruosteella on voimakas värjäävä vaikutus, ja jopa pienet määrät saattavat saada aikaan merkittävää värjäytymistä (kuva 2).

Voimakasta värjäytymistä pidetään helposti merkkinä ruostesuojauskyvyn heikentymisestä tai katoamisesta.

Tämä pitää harvoin paikkansa.

Rautasinkkiseos suojaa terästä paremmin kuin puhdas sinkki – jopa
30 % parannuksia on havaittu.
Värjäytynyt pinta voidaan hyvin maalata, jos niin on ulkonäkösyistä
tarpeen. Eräällä värjäytyneellä valopylväällä, joka oli ollut käytössä yli 30 vuotta, oli mittauksissa todettu
olevan n. 70 mikrometrin sinkkikerros jäljellä, mikä pidentää sen käyttöikää noin 50 vuodella.

Tässä nyt vain on se ongelma, että amatööri ei oikein tunnista minkälaisesta vauriosta on kyse. Eli onko punaruskeaa värjäytymistä=sinkin reagointia tapahtunut sen vuoksi että pinta on vaurion vuoksi menettänyt suojaavan maali/PU-pinnoitteen ja sinkki tämän vuoksi reagoinut hapen kanssa värjäytymällä....vai, onko kyse jostakin sisäsyntyisestä ongelmasta(=vaikkapa siitä tehtaalla maalipinnan alle jääneestä sormenjäljestä, johon sinkki sitten reagoi?).

Isoin tunnistettava asia on kuitenkin se mihin vaurio on syntynyt, jolloin ymmärretään mistä on kyse, eli miksi sinkki on alkanut luopumaan?
Eli konepeiton ulkopuolisesta etureunasta tiedämme että kyse on kiveniskemästä ja juuri tästä ”ulkosyntyisestä” vammasta johon sinkki reagoi vaurioalueella sulkemalla sen alleen ”ruvella”, estäen näin hapen pääsyn vaurioalueelle ja näin pysäyttäen/hidastaen vauriokulkua.
Jos kyse on liitosalueesta, eli esim.tuosta oven pokatusta puristesaumasta, ongelma on näkymättömissä pokkauksen sisällä.
Tällöin ainoa keino pysäyttää sinkin reagointi epäpuhtauksiin(valmistuksessa pokkaukseen maalin ja sauma-aineen alle jääneet pesuaineet/”suolat”.
Mikään ”sulkeminen” ei tällöin poista ongelmaa, vaan itse asiassa kiihdyttää sitä(mm.ovien sisäpuolinen ”massaaminen”/kotelosuojaus).

Kaivamalla vaurioalue esiin maalin alta, me näemme onko vaurio ”hyvän vai pahanlaatuinen”, eli nyrkkisääntönä se paljonko ja kuinka syvään pistemäistä syöpymää alueella on.
Silloin jos alueella on koko pellin lävistäviä pienen pieniä ”pistoja”, peli on sinkin osalta pelattu. Eli sitä ei ole enään niin paljoa että sitä tarvitsisi enään suoraan vaurioalueen ”ytimessä” suojella.
Tällöin lähdetään aina kemiallisesti/=ruosteensyöjällä pohjilta(tuossa myös käyttöohje):

http://www.hongkong.fi/fi/tyokalut-ja-nikkarointi/autotarvikkeet/maalit-ja-pakkelit/ruosteenesto-ja-puhdistaminen/maston-200-ml-rost-stop-ruosteenpysayttaja/p/123561/

Tämän jälkeen normaalit pohjamaali+hiontaväri+(ohut kitti jos tarvetta)+pinnat.
Eli mekaanista hiomista pyritään välttämään siksi että vaurion ympärillä oleva sinkki suojaa kuitenkin jonkin verran vielä säköisesti/galvaaanisesti myös vauriolauetta ja mitä lähempänä vauriolauetta sinkkiä on, saadaan sinkin suojausvaikuts maksimoitua.
Samaa ruosteensyöjää pitäisi saada paineilmaa hyväksikäyttäen myös niihin hieman avattuihin ovien/luukkujen puristesaumoihin.
mm.Lasipuhallus ihan ok, mutta ongelma tulee siitä että silloin saumat pitäisi saada täysin puhtaiksi, koska muuten saumat lämmönvaihtelun vuoksi liikkuessaan, hiertää välissä oleva hiekka/lasi aina pintaa auki ja sinkki jossain kohtaa alkaa seagoimaan ja sauma taas puristuu auki.

Tuota ruosteensyöjää voit kyllä periaatteessa käyttää kaikilla sinkkikorin vaurioiden pohjilla, mutta vauriosta nyt riippuen, mitään todellista hyötyä siitä ei ole silloin kun kyseessä on puhdas värjäytyminen(pellissä ruskealla alueella ei pistemäistä syvää syöpymää, vaan pelti vielä kohtuullisen sileää, mutta ”ruosteista”).

Kaikki hilsemäinen/irtoava tavara toki aina pois, mutta nytpitää ymmärtää se tosiasia että jos kyse vain värjäytymisestä, ei ole olemassakaan mitään ”ruostetta” joka uudelleen ylimaalattuna lähtisi reagoimaan, vaan itse asiassa alue on paremmassa suojassa kuin tehtaalta lähtiessään.
Tämä ruskea rautasinkkiseos nimittäin suojaa vaurioaluetta huomattavasti paremmin kuin pelkkä sinnki ja sinkittömäksi hiotusta alueesta nyt puhumattakaan.

[MS74]

Sitä massaa ei hiota enää yhtään, oli metalli tai ei, siis ennen lakkausta. Hinkkavärin hiot viimesenä, sitten massat ja lakat ruiskutellen. Jos valuu niin korjaat kun on kuivunu, tai kohdasta riippuen voi lakkaa niin paljo et koko alue valahtaa alas. esim helmasta. Helpompi sitten hioo kun lakkaa on reilusti mitä hioa, eikä sellasii juovii useampi.
Hemi varmaan osaa muotoilla niin et ymmärtää

[lassiv]

Kiitoksia asiantuntevista vinkeistä, eipä tosiaan ole "uudempien" autojen maalipintojen/"ruosteen" kanssa tullut juuri painittua.

Esim helmassa on juuri sellaisia kohtia että siitä on vaan maalilohjennut pois pieninä pikku rillin kynnen kokosina palasina, näihin aattelin että pelkkä hyvä putsaus ja sitten vaan maali päälle ja lakka. Tiedetään metallimaalien vaikeus pienissä paikkauksissa mutta ei siitä rumempi tule kun tuo nykyinen tilkkutäkki ja jos tulee niin miettii sitten koko helman maalausta uudestaan.

Muutamat paikat eli takakontin kansi sisältä ja saranan juuresta oven takaa, ovat sellaisi paikkoja että pääasia että saa nuo isot "kuprut" sieltä pois ja maalin takaisin päälle.

Hyvä tietää että kannattaa varmaan yrittää kohtuu hellästi nuo kuprut hajottaa ja katsoa missä kunnossa pelti on siellä alla. Jos pelti on terveen näköistä alla niin onko järkevintä putsata aine vaan jollain liouottimella ja tämän jälkeen vetää maali ja lakka päälle. Tekstiä selaillen ymmärsin ja sinunkin kirjottelusta ett pienikin lika siellä voi kuplia tuon uudestaan esiin nopeastikkin, mutta siinä tapauksessa toki helppo tehdä sama operaatio uusiksi yrittäen saada aluetta vielä puhtaammaksi ennen maalausta.

Takakontin alla olevassa lipassa näkyvä iso kupru on ainoa mikä on oikeastaan näkyvällä paikalla autossa ja siinä mietinkin koko "lipan" maalausta seuraaviin "saumoihin" niin peittyisi tuo paikkamaalaus luultavasti kohtuullisesti, riippuen toki pintavärin osumisesta ja maaliruiskun paineista yms mitkä määrittelee taas metallinhohdon asettumisen ja määrän alueelle.

Etulokareissa on hyvin pientä alkavaa kupsua tuntuvissa alhaalla helman ja etulokarin juuressa, mutta ei näy vielä ulospäin jos ei kyykistele katsomaan sormella koittaessa tuntee. Näitä nyt pitää sitten miettiä tekeekö niille mitään isompaa. Ehdotuksia saa toki antaa. Jos joskus ihan mahdottomiksi menevät niin uusi lokari ei tälläiseen toki hirveitä maksa.

Mutta lähdetään siitä että yritetään olla vaurioittamatta peltiä ja putsata se erittäin hyvin -> laittaa pintaväri ja lakka siihen päälle. Näin ei ainakaan tuota sinkkausta vaurioitettaisiin, toki eri asia jos jostain noiden alta löytyy sellaisia löydöksiä että pellistä on jo menty läpi siinä vaiheessa toki vaaditaan jo uutta peltiä, mutta tuskimpa nuo niin pitkälle ovat edenneet.

Isot kiitokset vielä Hemi:lle ohjeista ja vinkistä asian suhteen.

[Hemi]

Loistavia topiceja, täytyy jatkaa vielä näitten kaikkien kolmen maalaustopicin lukua lävitse.

Tähän väliin kuitenkin jotain kysymyksiä. Car Systemsin tuotteita sain kaverilta pienen nipun kun ei enää tarvinnut.

Nyt olisi tarvetta alkaa korjailemaan pieniä ruostekukkia sieltä täältä tuosta avosta. (metallinhohto musta). Ainakin perus takakontin alla oleva lista ruosteessa, oven saranan vieressä, etulokarin alakulmassa ja nokkapellin alla pientä alkavaa.

Näitä olis ainakin tarkoitus korjailla. Pistehiekkapuhallin, epäkesko 125mm ja vinku/porakone ja teräsharja laikkoja käytössä.

Onko mitään erityistä vinkkejä lähinnä mietityttää tuo nykyisten kemikaalien järjestys ja käyttö, miten saadaan paras tulos ettei ruoste sieltä ensi vuonna taas tule läpi. Pohjat on toki tärkeimmät ja siksi tuolla pistehiekkapuhaltimella yritetään saada viimeisetkin sieltä pohjilta pois.

Onko kuitenkin jotain hyvää pohjamaalia mitä suosittelette vetämään mikä hillitsisi hieman ruosteen tuloa jos sinne joku hiukkanen jäisi? (liitteenä kuva mitä aineita tällä hetkellä löytyy).

Liekkö tämän jälkeen sitten pakkeli jos niin isoja ongelmia on paljastunut että pitää silotella, isossa osassa varmaan pohjavärin päälle riittää tuo 2k filleri sitä voinee hioa sileeksi. Itsellä ei kuitenkaan mitään tietoa onko tuo 2k filleri hyvää tavaraa heti paljaalle pellille?

Tuon jälkeenhän se nyt on aika selkeetä, toki vinkkejä saa antaa. Filleri hioen sileeksi entisen maalipinnan hiominen ns yhteen uuden kohdan kanssa. Sen jälkeen pääväri pintaan varmaan hieman huntua jättäen vanhankin maalin päälle. Sitten kuivumisen odottelu ja mahdollisesti vesihiomalla hieman uuden ja vanhan maalin yhdistystä hioen ja sen jälkeen lakka päälle. Sitten myllytys 1kk päästä tms?

Onko hyviä vinkkejä tuohon jos ei koko osaa maalata niin miten saisi parhaiten häviämään tuon rajan uuden maalauksen ja vanhan väliltä? Toki jos priimaa tehdään niin vedetään koko osa kerralla uudella maalilla, mutta muutamat kohdat on niin minimaalisia ja hyvin piilossa muutenkin että pääasia olis vaan kunnolla tehdä pohjat ja maali päälle että pääsee ruosteista eroon kun ovat vielä kohtuullisen helpon näköisiä projekteja.

No, se ensimmäinen ongelma tässä on tuo ”ruoste” ja varsinkin juuri vielä silloin kun ne ovat vielä ”kohtuullisen helpon näköisiä projekteja”?

Ongelma on sinkatussa rakenteessa siinä että kyse ei välttämättä ole ”ruosteesta” lainkaan sanan perinteisessä merkityksessä, vaikka toki maallikolle kaikki pintaan tuleva ”kuppa” sitä varmasti onkin.
Lukemalla ajatuksella tämän sivun tarjoaman informaation, ymmärtää hieman paremmin tuon sinkatun rakenteen erot suhteessa tavalliseen teräspeltiin(tästä erityisesti se mitä tämä ”punaruskeavärjäytyminen” tarkoittaa=EI ole ruostumista):

http://www.nordicgalvanizers.com/foretag/Corrosionsuomi.htm

Eli kuten tästä käy ilmi, se mikä Pentti Perusautoilija näkee autossaan ”ruosteena” ja ryhtyy korjaustoimiin perinteistä ruostumista vastaan, voi itse asiassa nopeuttaa huomattavastikkin todellisten läpi menevien/rakennetta syövien vaurioiden syntymistä.

Sinkityssä rakenteessa korjaustavat ovat kuitenkin varsin erilaisia jos lopputuloksesta oikeasti halutaan sellainen että muutaman vuoden kuluttua ei kukkaa puskee vähän joka puolelta(ja sen jälkeen kyse on oikeasti ruostumisesta ja korjaukset vaatii jo uutta peltiä).
Oikeissa sinkkirakenteen korjauksessa käytetään mahdollisimman vähän hiovia työstöjä ja alueen uudelleen reagointi katkaistaan kemiallisesti(kyse siis sinkin reagoinnista vaurioalueella/”rakentaa” itselleen suojaavan ruven=se mikä nähdään ”ruosteena”).
Korjausmenetelmät riippuu lisäksi paljon siitä kuinka pitkään sinkki on vaurioalueella joutunut puolustautumaan, eli onko rakenteessa oikeasti vaurioita vai onko vaurio pelkästään pinnallinen.
Eli hiekkapuhallus ei välttämättä poista perusongelmaa kokonaan ja samalla sulkee mikroskooppiset kraaterit rakenteessa, jolloin niiden alle jää kuitenkin vielä sinkin kanssa ajan myötä reagoivaa materiaalia.
Pelkkä sormenjälki puhtaalla sinkatulla peltipinnalla ylimaalattuna, aikaansaa sen että sinkki ajan myötä reagoi sormenjäljen suoloihin ja aikaansaa ”kukan” ko.alueelle.
Sinkki ei siis suinkaan estä ”kukkasten” ilmestymistä, vaan itse asiassa niitä ilmestyy sinkattuun rakenteeseen helpommin kuin puhtaaseen teräspeltirakenteeseen.
Näin siksi koska sinkki reagoi varsin nopeasti ja voimakkaasti ilman hapen kanssa silloin kun perusvaurio ulottuu suojalerroksista peltiin asti.
Korroosia kuitenkin pysähtyy tähän(vaurio laajenee todella hitaasti itsekseen), toisin kuin teräspellissä jossa ”kuppa” leviää itsekseen ja nopeasti, sekä myös syvyyssuunnassa, toisin kuin sinkatussa rakenteessa.

Tämä nyt vain ihan huomioksi, koska näitä sinkattujen korien amatöörikorjauksia kun tässä on jo vuosia tullut nähtyä, niin noin pääsääntöisesti aiheutetaan enemmän vahinkoa kuin todellisia pysyviä hyötyjä pidemmässä juoksussa.
Näin siksi että korjausmenetelmät ovat siltä ajalta kun autot vielä oikeasti ruostuivat, eli siis niin että sen sinkin luonnetta ko.rakenteessa ei huomioida.

Se metallimustan paikkamaalaus pieninä alueina, siististi, onkin sitten ihan oma juttunsa.

[lassiv]

Loistavia topiceja, täytyy jatkaa vielä näitten kaikkien kolmen maalaustopicin lukua lävitse.

Tähän väliin kuitenkin jotain kysymyksiä. Car Systemsin tuotteita sain kaverilta pienen nipun kun ei enää tarvinnut.

Nyt olisi tarvetta alkaa korjailemaan pieniä ruostekukkia sieltä täältä tuosta avosta. (metallinhohto musta). Ainakin perus takakontin alla oleva lista ruosteessa, oven saranan vieressä, etulokarin alakulmassa ja nokkapellin alla pientä alkavaa.

Näitä olis ainakin tarkoitus korjailla. Pistehiekkapuhallin, epäkesko 125mm ja vinku/porakone ja teräsharja laikkoja käytössä.

Onko mitään erityistä vinkkejä lähinnä mietityttää tuo nykyisten kemikaalien järjestys ja käyttö, miten saadaan paras tulos ettei ruoste sieltä ensi vuonna taas tule läpi. Pohjat on toki tärkeimmät ja siksi tuolla pistehiekkapuhaltimella yritetään saada viimeisetkin sieltä pohjilta pois.

Onko kuitenkin jotain hyvää pohjamaalia mitä suosittelette vetämään mikä hillitsisi hieman ruosteen tuloa jos sinne joku hiukkanen jäisi? (liitteenä kuva mitä aineita tällä hetkellä löytyy).

Liekkö tämän jälkeen sitten pakkeli jos niin isoja ongelmia on paljastunut että pitää silotella, isossa osassa varmaan pohjavärin päälle riittää tuo 2k filleri sitä voinee hioa sileeksi. Itsellä ei kuitenkaan mitään tietoa onko tuo 2k filleri hyvää tavaraa heti paljaalle pellille?

Tuon jälkeenhän se nyt on aika selkeetä, toki vinkkejä saa antaa. Filleri hioen sileeksi entisen maalipinnan hiominen ns yhteen uuden kohdan kanssa. Sen jälkeen pääväri pintaan varmaan hieman huntua jättäen vanhankin maalin päälle. Sitten kuivumisen odottelu ja mahdollisesti vesihiomalla hieman uuden ja vanhan maalin yhdistystä hioen ja sen jälkeen lakka päälle. Sitten myllytys 1kk päästä tms?

Onko hyviä vinkkejä tuohon jos ei koko osaa maalata niin miten saisi parhaiten häviämään tuon rajan uuden maalauksen ja vanhan väliltä? Toki jos priimaa tehdään niin vedetään koko osa kerralla uudella maalilla, mutta muutamat kohdat on niin minimaalisia ja hyvin piilossa muutenkin että pääasia olis vaan kunnolla tehdä pohjat ja maali päälle että pääsee ruosteista eroon kun ovat vielä kohtuullisen helpon näköisiä projekteja.