Maalaustopic

[dumppi]

viis tuntia meni ja kittihommat alkais olemaan tehty huomenna käydä vielä viimestelemässä ja suojata hinkkaväriä varten

edit: jaa juttua hinkkaväreistä..

myö käytettään ppg:n DP3000:sta

18 tuntia ja lantikka irto-osineen maalattuna.. nyt väsyttää onneks keskiviikkona alkaa loput kesälomasta

[afafaf]

wurt sinkkikilikoli+2k maalaus päälle

eli alan suihkimaan autoon hinkkavärin päälle,mutta viimekesänä hioin auton ja suojasin paikat missä puhdas pelti tuli näkyviin(mm.ovenpielissä) tuolla sinkkimaalilla.. pitääkö nuo sinkit hioa pois kokonaan vai kestääkö maalata päälle epoxi,ja heti sen jälkeen koko autoon hinkkaväri..maalit mitä käytän on troton tuotteita..sinkkipurkissa lukee että voidaan päälle maalata akrylaattipohjaisella pintamaalilla..

[Rockford]

...henk.koht. käytän nykyään ainoastaan Debeerin hinkkaväriä ja tätä löytyykin aina kaikki sävyt, joita voin sitten keskenään miksata tarpeen mukaan. "Jokusen" kerran tullut sitä vedeltyä ja miehessä vika, jos kyseisessä kamassa on jotain "vikaa" ja homma ei onnistu.

[Hemi]

Babitzin, itseä kiinnostaisi, että miksi se Glasuritin ja Spies Heckerin hiontaväri on parempaa?

Tämä kiinnostaisi minuakin. Eli mikä ominaisuus näissä on oikeasti parempaa kuin Debeerissä, paitsi hinta, minä kun en keksi?

[dumppi]

Otan osaa

viis tuntia meni ja kittihommat alkais olemaan tehty huomenna käydä vielä viimestelemässä ja suojata hinkkaväriä varten

edit: jaa juttua hinkkaväreistä..

myö käytettään ppg:n DP3000:sta

[Hynde]

Babitzin, itseä kiinnostaisi, että miksi se Glasuritin ja Spies Heckerin hiontaväri on parempaa?

[Hemi]

Höpö höpö ja huomenna lissee, kuten mummoni tapaa aina sanoa.

Ei, en kittaa paljaalle pellille, en väittänytkään. Eikä sille ole juurikaan tarvetta.
Mutta luuletko sinä, että jokaikinen ihminen käyttää juuri niitä samoja tuotteita kun sinä? Kahdesti olen itse tuota debeerin hinkkaväriä kokeillut ja kolmatta kertaa en siihen koske.
Miten pitkään sulla kuivaa hiontaväri ennen hiontaa/maalausta?
Ja edellämainitsemani oli vain yksi ainoa mielipide, tapojahan on monia, yhtä monta kun tekijää. Sinun mielestä sinun on oikea, pidä se, mutta saa kai olla eri mieltä?
Jos kitin ja hiontavärin välissä on eriste, esim epoksi, ei pitäisi tulla ne naarmut läpi.
Paha sanoa, harvoin meillä maalattu auto tulee vuoden päästä "maalin-alta-näkyviin-naarmujen-tarkastukseen". Mersut on poikkeus, niissä näkee ne naarmut heti, jos on sanomallasi tavalla "oiottu" pohjissa.
Tästä pitää ihan töissä tehdä testikappale..

Miksi ihmeessä siitä pitää tehdä testikappale, jos kerran on varmaa tietoa siitä että kitin alle kitatut 80-hiomanaarmut tulee myöhemmin näkyviin?
Nimittäin se pelkkä Debeerin hinkkaväri jo riittää ko.hiomanaarmut sulkemaan alleen jos siitä kerrosvahvuutta on vähänkään jäljellä ja koko alue läpikuultamaton.
Olet muuten ensimmäinen jonka kuulen dissaavan Debeerin hiontavärin ja tästä nyt voi muutkin laittaa omaa kokemustaan ko.väristä mitä mieltä he Debeeristä ovat? Mistä syystä sinä sen yhden kokeilun jälkeen hylkäsit?
Ymmärrän nimittäin hyvinkin tuo kammosi hiontanaarmujen esiintulosta jos=kun käytössäsi on jokin muu "laatuhinkkaväri"?
Kuten sanoit, kukin tekee nämä hommat niin kuin parhaaksi näkee, mutta älä myöskään sinä siinä tapauksessa väitä että tuolla minun tekemälläni menetelmällä/aineilla minkäänlaista jälkipainumista tapahtuisi(minä nyt kuitenkin näen tekemiäni autoja ja näin tehtyjä/maalattuja ja erittäin raskaassa käytössä olevia komposiittirakenteita vuosienkin kuluttua).
Sekin nyt hieman kummastuttaa, että mikäli 80-karkeuden paperijälki on kitinkin alla se jälkipainuva kummitus ja 120-karkeuden ei enään lainkaan, aika rimaa hipoen mennään...vai(siis huom.se 80-jälki minunkin metodissa kuitenkin kitataan kertaalleen yli, ennen 120+240-karkeuksin viimeisteltyä pintaa hiontavärille= eli tässä nyt pitää painua se kitti ja ja vielä hiontaväri??)?
No, oikeasti kaikki muut jotka tekee näin, LUPAAN että mitään hiomanaarmuja esiin tuomaa jälkipainumista ei tapahdu...nimim:10000-kertaa testattu.

[Babitzin]

Höpö höpö.
Kittaatko itse vain ja ainoastaan puhtaalle hiotulle pellille, joka ei siis ole maalipinnan päällä lainkaan?????
Se ohut viimeistelykittaus on Debeerin hiontavärin kanssa varmistamassa että hiomanaarmut EIVÄT missään olosuhteissa nouse pintaan, kuumissakaan käyttöolosuhteissa.
Luuletko että minä oikeasti teen pohjia jotka painuvat ja josta tulee hiontanaarmut hetken kuluttua näkyviin?
Se oli aikaa +25-vuotta ja tuhansia tehtyjä kittauksia sitten kun viimeksi on vuoden kuluttua hiomanaarmut puskeneet pintaan.

Höpö höpö ja huomenna lissee, kuten mummoni tapaa aina sanoa.

Ei, en kittaa paljaalle pellille, en väittänytkään. Eikä sille ole juurikaan tarvetta.
Mutta luuletko sinä, että jokaikinen ihminen käyttää juuri niitä samoja tuotteita kun sinä? Kahdesti olen itse tuota debeerin hinkkaväriä kokeillut ja kolmatta kertaa en siihen koske.
Miten pitkään sulla kuivaa hiontaväri ennen hiontaa/maalausta?
Ja edellämainitsemani oli vain yksi ainoa mielipide, tapojahan on monia, yhtä monta kun tekijää. Sinun mielestä sinun on oikea, pidä se, mutta saa kai olla eri mieltä?
Jos kitin ja hiontavärin välissä on eriste, esim epoksi, ei pitäisi tulla ne naarmut läpi.
Paha sanoa, harvoin meillä maalattu auto tulee vuoden päästä "maalin-alta-näkyviin-naarmujen-tarkastukseen". Mersut on poikkeus, niissä näkee ne naarmut heti, jos on sanomallasi tavalla "oiottu" pohjissa.
Tästä pitää ihan töissä tehdä testikappale..

[Hemi]

Tämä hyppäs omaan silmään tuolta joukosta. Itse en kyllä lähtisi 80:sellä, lossilla hiotun kitin päälle levittämään kittiä yhtään. Koska siinä kitatun alueen vieressä on yleensä maalipinta, joka on eri kovuusasteinen kun kitti, pehmeämpi. Nyt kun kitataan ne naarmut piiloon, samalla kitataan ne maalissa olevat naarmut. Kitin liuotteet menevät maalipinnassa oleviin hiontanaarmuihin, turvottaen ne(sama efekti kun maalissa oleva liuotin kiehuttaa maalirajat maalatessa) ja aiheuttaen lopputuloksessa saletisti näkyvät hiontanaarmut. Vaikkakin laittaa sen hiontavärin. Automaalaamo olosuhteissa ei ole aikaa antaa hiontavärin painua viikkoja, joilla voisi ehkä välttää ko efektin. Joten ainakin itse pyrin välttämään kuin ruttoa, juuri tätä Hemin mainitsemaa välikittausta, koska mikään ei ole niin ruma kun hiontanaarmu maalin alla.
Hankalasti selitetty, mutta luulisin että joku tästä ajatuksesta saa kiinni.

Höpö höpö.
Kittaatko itse vain ja ainoastaan puhtaalle hiotulle pellille, joka ei siis ole maalipinnan päällä lainkaan?????
Se ohut viimeistelykittaus on Debeerin hiontavärin kanssa varmistamassa että hiomanaarmut EIVÄT missään olosuhteissa nouse pintaan, kuumissakaan käyttöolosuhteissa.
Luuletko että minä oikeasti teen pohjia jotka painuvat ja josta tulee hiontanaarmut hetken kuluttua näkyviin?
Se oli aikaa +25-vuotta ja tuhansia tehtyjä kittauksia sitten kun viimeksi on vuoden kuluttua hiomanaarmut puskeneet pintaan.

[Babitzin]

Korostan että ko.hionnan jälkeen pintaan joka tapauksessa tulee vielä yksi ohut tiivis kittikerros joka peittää kaikki hiontanaarmut joka tapauksessa vielä alleen.

Tämä hyppäs omaan silmään tuolta joukosta. Itse en kyllä lähtisi 80:sellä, lossilla hiotun kitin päälle levittämään kittiä yhtään. Koska siinä kitatun alueen vieressä on yleensä maalipinta, joka on eri kovuusasteinen kun kitti, pehmeämpi. Nyt kun kitataan ne naarmut piiloon, samalla kitataan ne maalissa olevat naarmut. Kitin liuotteet menevät maalipinnassa oleviin hiontanaarmuihin, turvottaen ne(sama efekti kun maalissa oleva liuotin kiehuttaa maalirajat maalatessa) ja aiheuttaen lopputuloksessa saletisti näkyvät hiontanaarmut. Vaikkakin laittaa sen hiontavärin. Automaalaamo olosuhteissa ei ole aikaa antaa hiontavärin painua viikkoja, joilla voisi ehkä välttää ko efektin. Joten ainakin itse pyrin välttämään kuin ruttoa, juuri tätä Hemin mainitsemaa välikittausta, koska mikään ei ole niin ruma kun hiontanaarmu maalin alla.
Hankalasti selitetty, mutta luulisin että joku tästä ajatuksesta saa kiinni.

[dumppi]

tänään meinasin että kokeilen tuota hemin tyyliä kun piti vetästä kitti eräästä ovesta kokonaan yli vaan eipä tuota pahemmin veistellä tarvinnut kun muotohan tulee kuin itsestään jo levittäessä kun mennään kokonaan kitin kanssa yli .. karhennuksen toki aloitan noin isossa itekkin 80:llä..

pitää kokeilla viikonloppuna tuota veistelyä paremmin tuon ympäri pyöritellyn lantikan kanssa:think

[Nikoh]

Joo tapauskohtaista. Mutta eiköhän se nyt ole tärkeintä että huolehditaan juuriki siitä että muistetaan hioa lopuksi hienolla alueet läpi ja pidetään huoli ettei huokosia jää kittiin. Tietenki aina parempi mitä vähemmän kittiä pitää pistää, noin kestävyyden kannalta.

[Hemi]

Ei, en sanonu että pitäisi. Jokainen tekee tyylillään, tapoja on niin monta ku on tekijääki. Itse olen vain todennut että pienissä kittauksissa ei ole ollut tarvetta noin karkealle paperille. Minun puolesta hiokoot vaikka rälläkällä jos siltä tuntuu.

Minä taasen en puhunutkaan "pienistä kittauksista", vaan nimenomaan isompien alueiden ensimmäisestä karkeasta oikaisuhionnasta.
Tässä kuitenkin karkeampi paperi leikkaa tehokkaammin joka taas on ehdoton edellytys sille että pinta saadaan kunnolla oikaistua(tylsä höyläkään ei ole puuhommissakaan se tehokkain oikaisija).
Korostan että ko.hionnan jälkeen pintaan joka tapauksessa tulee vielä yksi ohut tiivis kittikerros joka peittää kaikki hiontanaarmut joka tapauksessa vielä alleen.
Itse aloitan vasta tästä kerroksesta 120+240 karkeuden hionnan, kun kyse on enään huokosten/naarmujen peitekittaus, ei oikaisu.
Pienet, alle kämmenen kokoiset alueet joissa tuki/oikaisu tulee kitatun alueen ympäriltä, hion toki itsekkin 120:llä.
Eli silloin kun kyse on vain tasaan hiomisesta, ei oikaisusta.
Tuon tätä nyt esille lähinnä siksi, että harrastelijat lähes pääsääntöisesti hiovat aivan liian hienoilla paperikarkeuksilla, jolloin jälki on aina automaattisesti lainetta ja pattia.
Eli rohkeasti aloitus aina riittävän karkealla paperilla hiomarukea käyttäen ja lopputulos on automaattisesti hieman parempi(kun muistetaan se hionnan jälkeinen yksi ohut voimakkaasti pintaan metallilastalla painettu kittikerros, joka se voidaan hioa hienommallakin tavaralla kun kyse ei enään ole oikaisusta).
Tämäkin toki sillä ehdoin että siinä vaiheessa kun hiomapaperiin ensimmäisen kerran tartutaan, on kitatulla alueella niin paljon kerrosvahvuutta että se varmasti riittää ilman uudelleen kittauksia lopuun asti.
Mikäli kontrolliväri kuitenkin näyttää että vaikka peltiä alkaa jo paikoin paljastumaan ja monttua vieläkin on, niin heti uutta kittiä KOKO alueen yli ja palataan pisteeseen a.
ko.hionnan kun vielä aloittaa heti kun kitti on sen verran kuivunut että se ei enään tuki paperia, saadaan iso osa perusoikaisusta tehtyä nopeasti ja kevyesti(ja edelleenkään niillä syntyvillä hiomanaarmuilla pehmeään kittiin EI ole merkitystä, koska hiottu alue kitataan ohuesti vielä kerran yli joka tapauksessa=kyse tässä kohtaa on vain tehokkaasta oikaisusta).

[Nikoh]

näinhän se on
mulla oottelee viikonloppu puhteiksi puoltoista kertaa katolleen pyöritelty landroveri työpaikalla

onneks peltiseppä on käyttäny siihen oikeasti aikaa ja se on ihan suht fiksuksi sen saanut vaikka lunastukseen se olis kyllä mielestäni kuulunut
noh sittempä sen näkee miten karkealla se pitää alottaa

Otan osaa

Miksi raaka oikaisuhionta pitäisi tehdä hienommalla kuin 80:llä?
Eli mitä tällä saavutetaan lopputuloksessa, laadussa tai/ja työn nopeudessa?

Ei, en sanonu että pitäisi. Jokainen tekee tyylillään, tapoja on niin monta ku on tekijääki. Itse olen vain todennut että pienissä kittauksissa ei ole ollut tarvetta noin karkealle paperille. Minun puolesta hiokoot vaikka rälläkällä jos siltä tuntuu.

[Hemi]

Miksi raaka oikaisuhionta pitäisi tehdä hienommalla kuin 80:llä?
Eli mitä tällä saavutetaan lopputuloksessa, laadussa tai/ja työn nopeudessa?