TYP188 Lukkoperän kasausta ja ihmettelyä.

[Miku]

No, ihan ajokokemuksien perusteella vanhoista BMWistä.. tuntuu ettei niihin oo tyystin hiljasta murikkaa keksittykkään. Korostamani kohta kertoo mielestäni eniten. Jos se ääni ei ylly ku mennään maantienopeuteen ni antasin olla.Sielä voi olla hiekanjyvä X välissä Y.

Stefojen uusimisesta tuli sen verran mieleen, että niitä vaihtaessa kannattaa ainakin huomioida ettei jousirenkula lennä huitsinvittuun sieltä huulen sisäpuolelta. Sellanen ainakin voi äänen tehdä jos pyörii itekseen laippa-akselin päällä.

Mun käsittääkseni kardaanilalaipan vaihtaminen tolla lailla on ihan OK. Periaatteessa pitäs varmistaa että kiristäessä saavutetaan min 185Nm momentti, ilman että se pinjoniakselin pyöritysmomentti kasvaa liian suureksi. Siitähän se on kiinni miten kerran käytetty krymppi sielä sisällä käyttäytyy.

Varmaan saa kesän ajan olla jos ei tuosta pahene mutta kyllä se kuitenkin häiritsevästi esim jossain 50-70km/h nopeuksissa erottuu vaikkei hiljaisin tuo auto olekaan. Se unohtui mainita aiemmin että ei väliä onko veto päällä vai moottorijarru vai vapaalla valuttaa.

Mulla ei oikein oo tiedossa mitä tuo krymppi siellä tekee ja mihin tuo kardaanilaipan mutterin kiristys vaikuttaa mutta tuolla tavalla sen tosiaan kirin niin jospa se sen puolesta oisi ok.

[petrolhead]

Mulla ei oikein oo tiedossa mitä tuo krymppi siellä tekee ja mihin tuo kardaanilaipan mutterin kiristys vaikuttaa mutta tuolla tavalla sen tosiaan kirin niin jospa se sen puolesta oisi ok.

Kun kiristät kardaanilaipan mutteria, laippa painaa ("prässää") pinjoniakselin etummaista laakeria kohti tasauspyörästöä. Mitä pitemmälle sisäkooli painuu sitä enemmän on laakerien esijännitys. Krymppirengas ei periaatteessa tee sielä välissä mitään. Litistyy vaan kirratessa etulaakerin sisäkoolin ja akselin olakkeen väliin. Kai sen krympin on vaan tarkotus estää ettei laakeri pääse liukumaan akselilla omia aikojaan sisemmäs. (?) Kardaanilaipan mutterin jos kirraa liian tiukalle niin laakerit pitäs painaa ulommas ja vaihtaa krymppi ennen uutta kiristystä. Teoriassa.

[naukkis]

Kun kiristät kardaanilaipan mutteria, laippa painaa ("prässää") pinjoniakselin etummaista laakeria kohti tasauspyörästöä. Mitä pitemmälle sisäkooli painuu sitä enemmän on laakerien esijännitys. Krymppirengas ei periaatteessa tee sielä välissä mitään. Litistyy vaan kirratessa etulaakerin sisäkoolin ja akselin olakkeen väliin. Kai sen krympin on vaan tarkotus estää ettei laakeri pääse liukumaan akselilla omia aikojaan sisemmäs. (?) Kardaanilaipan mutterin jos kirraa liian tiukalle niin laakerit pitäs painaa ulommas ja vaihtaa krymppi ennen uutta kiristystä. Teoriassa.

Siis sillä krympillä tehdään jännitys akselille jotta pinjonin mutteri pysyy kiinni. Tuollaisen kartiolaakeripakan kiristysmomentti ilman krymppiä olis luokkaa pari kiloa eikä sillä momentilla vielä olis toivoakaan että paketti pysyis kasassa, sopiva krymppi nostaa kiristysmomentin luokkaan parikymmentä kiloa ja mutteri alkaa pysymään kiinni. Myös laakerin mahdollinen eläminen akseliin nähden on sitä pienempi mitä kovempaan momenttiin kehät saat puristettua.

Ja krymppi on vain nopeuttamassa kasaamista, joka perästä saa kestävämmän kun heivaa krympin mäkeen ja shimmaa laakerit kovalla holkilla ja vetää mutterin kiinni sillä momentilla millä em. kokoluokan mutterin voi. Moottorijarrutuksesta tuleva voimahan kohdistuu tuohon mutteriin ja iskut pyrkivät avaamaan liian hentoisesti kiinni olevaa mutteria. Ja sitten kun paketti on auki pinjoni joko murtaa lautaspyörän hampaat tai alkaa osumaan tasauspyörästön runkoon, joidenkin perien kohdalla ylivoimaisesti yleisin hajoamissyy.

Mitä tulee siihen mutterin merkkaamiseen ja kiristämiseen uudestaan samaan kohtaan niin eikö se koko idea ole ihan kuollut syntyessään, perän shimmaukset eivät siitä kiristämisestä mihinkään muutu ja laakerien kulumisen myötä sitä voi aina kiristää joten vanhoilla osillakin kasatessa takaisin momenttiin, ei sillä perällä muuten ole mitään toivoa selvitä hengissä kovemmissa moottorijarrutuksissa.

[petrolhead]

Siis sillä krympillä tehdään jännitys akselille jotta pinjonin mutteri pysyy kiinni. Tuollaisen kartiolaakeripakan kiristysmomentti ilman krymppiä olis luokkaa pari kiloa eikä sillä momentilla vielä olis toivoakaan että paketti pysyis kasassa, sopiva krymppi nostaa kiristysmomentin luokkaan parikymmentä kiloa ja mutteri alkaa pysymään kiinni. Myös laakerin mahdollinen eläminen akseliin nähden on sitä pienempi mitä kovempaan momenttiin kehät saat puristettua.

Ja krymppi on vain nopeuttamassa kasaamista, joka perästä saa kestävämmän kun heivaa krympin mäkeen ja shimmaa laakerit kovalla holkilla ja vetää mutterin kiinni sillä momentilla millä em. kokoluokan mutterin voi. Moottorijarrutuksesta tuleva voimahan kohdistuu tuohon mutteriin ja iskut pyrkivät avaamaan liian hentoisesti kiinni olevaa mutteria. Ja sitten kun paketti on auki pinjoni joko murtaa lautaspyörän hampaat tai alkaa osumaan tasauspyörästön runkoon, joidenkin perien kohdalla ylivoimaisesti yleisin hajoamissyy.

Mitä tulee siihen mutterin merkkaamiseen jaq kiristämiseen uudestaan samaan kohtaan niin eikö se koko idea ole ihan kuollut syntyessään, perän shimmaukset eivät siitä kiristämisestä mihinkään muutu ja laakerien kulumisen myötä sitä voi aina kiristää joten vanhoilla osillakin kasatessa takaisin momenttiin, ei sillä perällä muuten ole mitään toivoa selvitä hengissä kovemmissa moottorijarrutuksissa.

Enpähän tullu tota ajatelleeksikaan. Uusi laakeri uudelle akselille oli sen verran perkeleennahkea menemään että ei tullu tuo mieleenkään. Mut oikeassa oot.

[naukkis]

Niin joo jäi tietysti mainitsematta että onhan sillä krympin käytöllä yksi etu kiinteästi holkitettuun perään nähden, kiinteällä holkilla pinjonin laakerien kiristämiseksi tarvii purkaa koko perä, krympillä kasatulla riittää että kiristää pinjonin mutteria ja lukitsee uudestaan.

Tuo pinjonin kiristäminenhän on vähän tabu, no totta toki että jos laakerit on paskana niin pinjonia kiristämällä se hajoaa sitten samantien mutta jos 300tkm ajettu perä ujeltaa vähän ja ääni muuttuu moottorijarrutuksessa niin todennäköisesti pinjonin laakereissa on vain aavistus väljää ja kirimällä kaikki sivuäänet häviää.

[Miku]

Eli tällä tavalla tehtynä ei tullut mokattua mitään mikä äänen voisi aiheuttaa?

-mutterin merkkaus ja aukaisu
-laippa irti,stefa ja pölysuoja vaihtoon laippa takas
-mutteria kirin eka momenttiavaimella 150nm johon loppui asteikko. Sen jälkeen joutui kiristämään vielä jonkin verran että oli merkit kohdalleen, että väittäisin vahvasti että on ainakin sen 175 vai oliko ne 185nm momentissa.

Laippa pyöri homman jälkeen käsituntumalla yhtä kevyesti kuin ennen hommaa.

Onko ne sitten laakerit vai välitys vai mikä mistä tuommoinen ääni johtuu?

Tänään kuuntelin tarkemmin niin:
-noin 30km/h vauhdissa se alkaa kuulua
-Siitä se sitten hippusen kovenee ja korviin kuuluu 50-70km/h välillä selkein "kuiva" kahina vähän kuin jarru laahaisi
-70km jälkeen se alkaa kuulustaa jo vähän sähköporakoneelta kun taajuus kasvaa mutta toki hiljaisempi kuin pora
-Sitten varmaan se taajuus jo kasvaa niin korkeaksi ja ääni hiljenee ja taustamelu kasvaa että satkun vauhdissa ei ainakaan hirveän selkeästi erotu....

Vituttaa kyllä ku entinen perä oli hiljanen niin piti tommonenkin mennä vaihtamaan että jauhaa ne kesän kaks sutisuti kertaa kahdella

Ja ääni ei siis muutu miksikään oliko vapaalla vai vetopäällä vai moottorijarrutus.

Edit: Hyvällä tuurilla saattaa ollakin ne vetarintumppien pölysuojat jotka ottaa kiinni poskilaakereiden laippoihin. Irrallaan kun oli niin ei ottanut mutta ilmeisesti paikallaan ollessa vetarit painavat tumppeja sen aavistuksen syvemmälle... Pitää tutkia tarkemmin kunhan joutaa, Jos ei ota kiinni niin ei sinne ainakaan seteliä kummempaa väliin mahdu.

[petrolhead]

Niin joo jäi tietysti mainitsematta että onhan sillä krympin käytöllä yksi etu kiinteästi holkitettuun perään nähden, kiinteällä holkilla pinjonin laakerien kiristämiseksi tarvii purkaa koko perä, krympillä kasatulla riittää että kiristää pinjonin mutteria ja lukitsee uudestaan.

Tuo pinjonin kiristäminenhän on vähän tabu, no totta toki että jos laakerit on paskana niin pinjonia kiristämällä se hajoaa sitten samantien mutta jos 300tkm ajettu perä ujeltaa vähän ja ääni muuttuu moottorijarrutuksessa niin todennäköisesti pinjonin laakereissa on vain aavistus väljää ja kirimällä kaikki sivuäänet häviää.

Eipä siinä kyllä häviäkään mitään jos on väljää ja kiristää. Jos ei tuu sillä kuntoon ni laakerit on ollukin jo huonona.

[naukkis]

Laippa pyöri homman jälkeen käsituntumalla yhtä kevyesti kuin ennen hommaa.

Meinaa että se on vielä krympän varassa eikä laakerille tullut uutta esijännitystä. Krymppä kun painuu vähän lisää kasaan niin se laakerien pyöriminen menee jäykäksi ja tuollainen vastakkaiset kartiolaakerit pitäisi aina kiristettäessä saada pyörimään vähintään speksatulla vastuksella.

Krymppähän on tehty niin että jos speksattu kiristysmomentti on 185nm niin se krymppä painuu kasaan noin 180nm voimalla ja 5nm momentti kiristää sen laakerin, eli siis kiristysmomentin pitää olla vähintään se speksattu eikä yhtään alle.


Ite jos olisin sun tilanteessa, eli perä oli hiljainen ennen pinjonin aukaisua ja ei ole enää niin kiristäisin sitä, ihan vain sen verran että mutteri liikahtaa. Pikku kiristyksellä on erittäin epätodennäköistä mitään hajoittaa.

[Meizzel1]

En nyt keksinyt muuta topiccia kysellä ja vähän huonosti löysin etsimällä tietoa. Eli typ 188 perä olisi tallin pöydällä ja kardaanin sisääntulon stefa pitäisi vaihtaa? Onko seuraava toimintamalli oikea? -Mutteri auki, laippa ulosvetäjällä irti, uusi stefa vanhan tilalle ja mutterin kiristys?Mihin momenttiin mutteri vedetään että ei mene persiilleen?

[jr66]

En nyt keksinyt muuta topiccia kysellä ja vähän huonosti löysin etsimällä tietoa. Eli typ 188 perä olisi tallin pöydällä ja kardaanin sisääntulon stefa pitäisi vaihtaa? Onko seuraava toimintamalli oikea? -Mutteri auki, laippa ulosvetäjällä irti, uusi stefa vanhan tilalle ja mutterin kiristys?Mihin momenttiin mutteri vedetään että ei mene persiilleen?

Muuten oikein mutta laippa lähtee sormivoimilla irti. Ja mutteri samaan kohtaan missä oli tai inan kireämmälle, tee jokin merkki.

[Visa Halme]

typ 188 ei olekaan "bolt on" tyyppinen?

Onko kukaan laittanut e32 730i perään typ 188 n.3.49 e34 525 td pinjonia ja lautas pyörää mallia typ188 2.65 välityksellä ? Ongelmat tulivat pinjonin halkaisijan kanssa ja lautas pyörän paksuudessa, saako pinjonia syvemmälle perään tai lautaspyörää matalammaksi, puolisenttiä tarvisi saada pois jotta saisi poskilaipat edes lähelle kohdilleen. Vai onko reissu Särkikoskelle ja yhdistää perät? Kone vaihtumassa om606 ja laatikko 722.3

[jr66]

Onko kukaan laittanut e32 730i perään typ 188 n.3.49 e34 525 td pinjonia ja lautas pyörää mallia typ188 2.65 välityksellä ? Ongelmat tulivat pinjonin halkaisijan kanssa ja lautas pyörän paksuudessa, saako pinjonia syvemmälle perään tai lautaspyörää matalammaksi, puolisenttiä tarvisi saada pois jotta saisi poskilaipat edes lähelle kohdilleen. Vai onko reissu Särkikoskelle ja yhdistää perät? Kone vaihtumassa om606 ja laatikko 722.3

No ainakin moneen kertaan todettu juttu on että esim. e36 188 2.93 lukkoyksikkö ei sovi suoraan pinionin paksuuden ja lautaspyörän leveyden tjs. muuttuessa 3.15 tai yli tilalle ja toisinpäin. Jompaan kumpaan muutettaessa sorvi auttaa, n. 7 mm. taisi olla poistettavan aineen määrä ja tämä ei ole kotisorvarin hommia.
Tosin jos nyt ollaan lukottomien osien kimpussa niin ei selkiä että mikä on ongelma :think

[Pazi88]

Sinne pitää saada se alle 3.15 välityksen lukkoyksikkö/tasauspyörästö. Muuten ei onnistu järkevästi. Voihan niitä sorvailla, mutta jää melko ohueksi pinnat ja tuskin tulee kestänään.

[Visa Halme]

No ainakin moneen kertaan todettu juttu on että esim. e36 188 2.93 lukkoyksikkö ei sovi suoraan pinionin paksuuden ja lautaspyörän leveyden tjs. muuttuessa 3.15 tai yli tilalle ja toisinpäin. Jompaan kumpaan muutettaessa sorvi auttaa, n. 7 mm. taisi olla poistettavan aineen määrä ja tämä ei ole kotisorvarin hommia.
Tosin jos nyt ollaan lukottomien osien kimpussa niin ei selkiä että mikä on ongelma :think

molemmat lukottomia toistaiseksi hakusessa käytännön ajettavuus lukko tulee kun kaikki osat ovat kohdallaan

[Pazi88]

No mikset nakkaa tasauspyörästöä ja lautaspyörää yhtenä pakettina siihen e32 perään?