Originally posted by Cell
View Post
Hienoa että joku näitä miettii! Yleensä niitä ei mieti kukaan kun pultataan vaan rojua kylkeen ja kehutaan kiiltävää putkenpäätä.
Puristusten nosto kasvattaa tehoa hieman kaikilla alueilla, mutta sillä edellytyksellä ettei optimiennakosta joudu tinkimään, ts. maksimiennakko >= optimiennakko.
Litrateho toki putoaa hieman virtausnopeuksien kasvaessa ja siten virtaushäviöiden suuretessa, kansi on kuitenkin vakionakin sitä luokkaa, että ongelmaa siitä ei tule ja sen kaivaminen ennen kuin on lähes kaikki muu tehty on aikalailla turhaa. Nokkaa muuttamalla tuota ei kuitenkaan saa kompensoitua koko alueella, overlappia lisäämällä alakierroksilla takaisinpuhallus kasvaa ja teho laskee. Aukioloaikaa lisäämällä nokka on liian pitkään auki ja taas takaisinpuhallus kasvaa ja teho laskee. Näin siis hieman yksinkertaistaen ja kun puhe ei ole huipputehosta. Nimitetäänpä vaikka siirtymäpisteeksi sitä kohtaa, missä vakio- ja virinokilla päästään samaan volumetriseen hyötysuhteeseen. Iskutilavuutta kasvattamalla tuo piste siirtyy alemmas. Pisteen vasemmalla puolella vol% on huonompi, oikealla parempi verrattuna vakionokkiin. Alakierroksille et kuitenkaan tule hönkää saamaan nokkia jyrkentämällä.
Adaptaatiot eivät sovi kuvaan, sytkäkartat pitää hakea uudestaan. Bensojen puolesta ecu kyllä pysyy mukana, mutta ennakoilla se teho tehdään, josta päästään taas siihen että luultavasti suurin €/hp hyöty olisi heivata tuo oppiva motronic. Käytettävyys kärsii mutta samaa et tuolla irti saa ja jokainen uudelleensäädätys on kallista kun tekijöitä ei montaa ole. Hiottuja nokkia käyttäessä on myös hyvä tarkistaa ettei lopu vara nostimista...
Ihmettelyn lisäksi esitetäänpä myös vaihtoehto. M50 ja M50TU ovat huipputehon osalta samoissa. Kuitenkin M50TU:n imunokka on aukioloajaltaan aika lailla pienempi. Joten, pultatkaa siihen mottiin vanos ja siihen about samoilla asteilla oleva noikka kuin M50 vakionakin on, tai ehkä jopa hieman kireämpi. Vanoksella onnistuu kätevästi overlapin kontrollointi, joten lopputuloksena on moottori, jossa on enemmän hönkää yläkierroksilla ja alakierroksilla, vie vähemmän bensaa ja on parempi ajettava. M52 venttiilikoneistossa on muuten pienemmät häviöt kuin M50/M50TU eikä siinäkään ole kestävyysongelmia ollut. Valmista reseptiä en tähän muutokseen anna kun unohdan kuitenkin jotain, mutta sen sanon että yläkertaan pelkkiä nokkia vaihtavat vain ne, jotka eivät paremmasta tiedä
Puristusten nosto kasvattaa tehoa hieman kaikilla alueilla, mutta sillä edellytyksellä ettei optimiennakosta joudu tinkimään, ts. maksimiennakko >= optimiennakko.
Litrateho toki putoaa hieman virtausnopeuksien kasvaessa ja siten virtaushäviöiden suuretessa, kansi on kuitenkin vakionakin sitä luokkaa, että ongelmaa siitä ei tule ja sen kaivaminen ennen kuin on lähes kaikki muu tehty on aikalailla turhaa. Nokkaa muuttamalla tuota ei kuitenkaan saa kompensoitua koko alueella, overlappia lisäämällä alakierroksilla takaisinpuhallus kasvaa ja teho laskee. Aukioloaikaa lisäämällä nokka on liian pitkään auki ja taas takaisinpuhallus kasvaa ja teho laskee. Näin siis hieman yksinkertaistaen ja kun puhe ei ole huipputehosta. Nimitetäänpä vaikka siirtymäpisteeksi sitä kohtaa, missä vakio- ja virinokilla päästään samaan volumetriseen hyötysuhteeseen. Iskutilavuutta kasvattamalla tuo piste siirtyy alemmas. Pisteen vasemmalla puolella vol% on huonompi, oikealla parempi verrattuna vakionokkiin. Alakierroksille et kuitenkaan tule hönkää saamaan nokkia jyrkentämällä.
Adaptaatiot eivät sovi kuvaan, sytkäkartat pitää hakea uudestaan. Bensojen puolesta ecu kyllä pysyy mukana, mutta ennakoilla se teho tehdään, josta päästään taas siihen että luultavasti suurin €/hp hyöty olisi heivata tuo oppiva motronic. Käytettävyys kärsii mutta samaa et tuolla irti saa ja jokainen uudelleensäädätys on kallista kun tekijöitä ei montaa ole. Hiottuja nokkia käyttäessä on myös hyvä tarkistaa ettei lopu vara nostimista...
Ihmettelyn lisäksi esitetäänpä myös vaihtoehto. M50 ja M50TU ovat huipputehon osalta samoissa. Kuitenkin M50TU:n imunokka on aukioloajaltaan aika lailla pienempi. Joten, pultatkaa siihen mottiin vanos ja siihen about samoilla asteilla oleva noikka kuin M50 vakionakin on, tai ehkä jopa hieman kireämpi. Vanoksella onnistuu kätevästi overlapin kontrollointi, joten lopputuloksena on moottori, jossa on enemmän hönkää yläkierroksilla ja alakierroksilla, vie vähemmän bensaa ja on parempi ajettava. M52 venttiilikoneistossa on muuten pienemmät häviöt kuin M50/M50TU eikä siinäkään ole kestävyysongelmia ollut. Valmista reseptiä en tähän muutokseen anna kun unohdan kuitenkin jotain, mutta sen sanon että yläkertaan pelkkiä nokkia vaihtavat vain ne, jotka eivät paremmasta tiedä

Originally posted by Cell
View Post
Siis. Tuota tehoa varten tarvitset tietyn määrän seosta sylinteriin. Kanavat määrittelevät käytännössä sen, paljonko sitä seosta saat sinne sekunnissa milläkin paine-erolla. Jos kanavat ovat liian ahtaat ne alkavat tukehtua kovilla virtausnopeuksilla, ja tätä voi helpottaa pitämällä venttiiliä pidempään auki, eli lisää asteita nokkaan. Toisaalta jos imusarja ei ole suunniteltu korkeita kierroksia silmällä pitäen, tapahtuu takaisinvirtausta ennen kuin imuventtiili menee kiinni, kanavassa on pienempi paine kuin sylinterissä.
Jos pakosarja ei ole suunniteltu konetta ja kierroksia varten, sieltä tulee kivasti ylipaineimpulssi overlapin aikana ja tällä kertaa takaisinvirtausta tapahtuu imuventtiilin auetessa, pakokaasuja imukanavaan ja jälleen on vähemmän aikaa seokselle virrata sylinteriin. Tämä osuus on se mikä eniten tehoon vaikuttaa, vaikka yleinen käsitys essolla on että se riippuu pakosarjan kiillosta ja putken koosta. Vaikutus korostuu overlappia lisätessä.
Nyt jos kaivat sieltä pelkkiä kanavia isommaksi, saatat saada tuossa keskivaiheella hieman enemmän tavaraa sylinteriin (siis sen jälkeen kun tavara virtaa taas imusarjassa oikeaan suuntaan ja ennen kuin se alkaa virrata takaisin kun imuvena ei sulkeudukkaan tarpeeksi aikaisin), mutta lopputulos voi olla kuitenkin olematon tuon takaisinvirtauksen takia, johon et hirveästi kannella voi vaikuttaa. Pistetäänpä havainnollistava kuva, kyseessä moottori X kokoonpanolla X jne.
[ATTACH]51527[/ATTACH]
Tuo on imukanavan paine ja virtausnopeus kampikulman funktiona. Sinivihreät pystyviivat ovat imuventtiilin aukeamis ja kiinnimenokohdat, nuo toiset sitten yllätys yllätys pakoventtiilin. Vähän ennen imuventtiilin kiinni menoa näkyy miten virtausnopeus menee miinukselle. Alemmilla kierroksilla ongelma on helvetisti pahempi, samoin niitä ongelmia tulee ylhäälläkin jos pituudet on väärin. No, enivei, noihin et pysty vaikuttamaan kantta kaivamalla, mutta imu- ja pakosarjan suunnittelulla pystyt. Imusarjan suunnittelu on vielä suht simppeliä hommaa ja helpohkoa testattavaa dynossa. Pakosarja kannattaakin ostaa bemarilta ja katsoa että X-pipe (tai Y-pipe jos käytät yhtä putkea) tulee samaan kohtaan kuin tehdasversiossa. Siinä hyvät lähtökohdat.
Eli, jätä kannen kaivelu ja pistä muut osa-alueet kuntoon, kyllä se kansi riittää. Jos jotain haluat sille tehdä, teetätä kunnon kulmat venttiileihin ja seeteihin.
Mutuilua, korjatkaa jos korjattavaa.
Jos pakosarja ei ole suunniteltu konetta ja kierroksia varten, sieltä tulee kivasti ylipaineimpulssi overlapin aikana ja tällä kertaa takaisinvirtausta tapahtuu imuventtiilin auetessa, pakokaasuja imukanavaan ja jälleen on vähemmän aikaa seokselle virrata sylinteriin. Tämä osuus on se mikä eniten tehoon vaikuttaa, vaikka yleinen käsitys essolla on että se riippuu pakosarjan kiillosta ja putken koosta. Vaikutus korostuu overlappia lisätessä.
Nyt jos kaivat sieltä pelkkiä kanavia isommaksi, saatat saada tuossa keskivaiheella hieman enemmän tavaraa sylinteriin (siis sen jälkeen kun tavara virtaa taas imusarjassa oikeaan suuntaan ja ennen kuin se alkaa virrata takaisin kun imuvena ei sulkeudukkaan tarpeeksi aikaisin), mutta lopputulos voi olla kuitenkin olematon tuon takaisinvirtauksen takia, johon et hirveästi kannella voi vaikuttaa. Pistetäänpä havainnollistava kuva, kyseessä moottori X kokoonpanolla X jne.
[ATTACH]51527[/ATTACH]
Tuo on imukanavan paine ja virtausnopeus kampikulman funktiona. Sinivihreät pystyviivat ovat imuventtiilin aukeamis ja kiinnimenokohdat, nuo toiset sitten yllätys yllätys pakoventtiilin. Vähän ennen imuventtiilin kiinni menoa näkyy miten virtausnopeus menee miinukselle. Alemmilla kierroksilla ongelma on helvetisti pahempi, samoin niitä ongelmia tulee ylhäälläkin jos pituudet on väärin. No, enivei, noihin et pysty vaikuttamaan kantta kaivamalla, mutta imu- ja pakosarjan suunnittelulla pystyt. Imusarjan suunnittelu on vielä suht simppeliä hommaa ja helpohkoa testattavaa dynossa. Pakosarja kannattaakin ostaa bemarilta ja katsoa että X-pipe (tai Y-pipe jos käytät yhtä putkea) tulee samaan kohtaan kuin tehdasversiossa. Siinä hyvät lähtökohdat.
Eli, jätä kannen kaivelu ja pistä muut osa-alueet kuntoon, kyllä se kansi riittää. Jos jotain haluat sille tehdä, teetätä kunnon kulmat venttiileihin ja seeteihin.
Mutuilua, korjatkaa jos korjattavaa.

Comment