Update tohon aiempaan, korjaavat tän kuun lopussa mun mielestä näyttelymaalaukseen on tosta vielä aika pitkä matka, ei sillä maksajalla oo mitään väliä jos työt tehdään miten sattuu. Toki jos oisin ite sen 5500€ maksanu tosta ni vituttais enemmän
Onko kokemuksia aurinkopaneelilla auton akun ylläpitolatauksesta? Rakensin autokatoksen eräälle toiselle autolle ja se on kaukana muista sähköistä. Tuo ois helppo ratkaisu siihen että auton akku pysyis kondiksessa ja akun voisi pitää kiinni ja ovet lukossa hälyttimen kera.
Onko kokemuksia aurinkopaneelilla auton akun ylläpitolatauksesta? Rakensin autokatoksen eräälle toiselle autolle ja se on kaukana muista sähköistä. Tuo ois helppo ratkaisu siihen että auton akku pysyis kondiksessa ja akun voisi pitää kiinni ja ovet lukossa hälyttimen kera.
Ei auton akun, mutta pienen kalastusveneen latuksesta on ja periaatehan on sama 12 voltin akku, valmis sarja jossa paneeli ja säädin maksavat jossain satasen luokkaa, laita googleen hakuun aurinkopaneeli veneen akun lataukseen, niin löytyy vaihtoehtoja. Ovat ihan toimivia.
Ei auton akun, mutta pienen kalastusveneen latuksesta on ja periaatehan on sama 12 voltin akku, valmis sarja jossa paneeli ja säädin maksavat jossain satasen luokkaa, laita googleen hakuun aurinkopaneeli veneen akun lataukseen, niin löytyy vaihtoehtoja. Ovat ihan toimivia.
tuleeko niissä joku fiksusti läpivietävissä oleva liitos, että sopis ne asentaa kiinteästi paikkaansa auton ulkopuolelle,
vai tuleeko se eteen hoidettavaksi itse? toimiiko vuoden ympäri?
Sorry I'm Not Sorry
E34 540iA 93 sedan E34 540iA 93 sedan E39 530iA 00 touring
tuleeko niissä joku fiksusti läpivietävissä oleva liitos, että sopis ne asentaa kiinteästi paikkaansa auton ulkopuolelle,
vai tuleeko se eteen hoidettavaksi itse? toimiiko vuoden ympäri?
Ei tule fiksua läpivientiä mukana, eli tossa kysessä oli meillä saaressa laiturissa oleva avovene, jonka akku piti pitää vireessä, jotta pilssipumppu toimisi aina tarvittaessa, ennekuin laiturille saatiin vedettyä sähköt. Kytkennän hoidin ns. trukkiliittimellä. Talvista ei kokemusta, mutta yleisesti ottaen ainakaan mökin aurinkopaneelit, eivät talvella juurikaan tuota sähköä, eli sillä kokemuksella sanoisin, toimii maaliskuusta lokakuuhun.
Mikä öljy koneeseen ? Mopar 440 aito vanhan liiton lohko, 292 nokka ja 10,5 puristukset. Kaveri käyttää koneessa laatua x mutta en ole vakuuttunut että on "oikeaa" Sikäli että mitään tietäisin mutta jotenkin epäilyttää.
Mikä öljy koneeseen ? Mopar 440 aito vanhan liiton lohko, 292 nokka ja 10,5 puristukset. Kaveri käyttää koneessa laatua x mutta en ole vakuuttunut että on "oikeaa" Sikäli että mitään tietäisin mutta jotenkin epäilyttää.
Ite laittaisin "classic 20w-50" taikka sitten esim hyvälaatuisen 10W-40 tai mobil 5w-50. Tarkasta että öljy kuitenkin sisältää RIITTÄVÄSTI sinkki-lisäainetta kun kyseessä aika laahaavilla varusteilla oleva moottori (nokka/nostajat muunmuaassa). Jos ei ole reilusti sinkkiä niin sitten redlinen sinkkiä sisältävä lisäaine taikka lucas sinkkilisäaine mukaan ölpän sekaan.
Omassa vanhaliiton veekasissa missä laahava nokka oon vuosia käyttänyt mobil1 5w-50 ja lisäksi tuo lucas sinkkilisäaine ja nokka on kuin uusi.
Chevrolet malibu '78
Mercedes Benz 260E '88
Mercedes Benz C280 '93
BMW E91 325d '10
Volvo 960 '92
Kirppu '66
Yamaha sr viper mtx 153 mcx turbo '15
Polaris RR '09
Nimenomaan siitä syystä noita VR1:siä ovat possumiehet perinteisesti suosineet että niissä pitäisi olla ZDDP:tä enemmän kuin normi öljyissä. Ja samasta syystä omaan nelipyttyiseen oldschool vesijäähyyni laitoin Amsoilin Z-Rodia viimeksi.
E39 528iA Sedan AC Schnitzer -98 (JP) Porsche 944 -86 (DE)
Saab 9-3 Turbo Jubilee -01 (FI)
VR1 20W50 minäkin käytin M10 kilpakoneessa. Uskoisin että se on ihan hyvä Mopariinkin. Siinä ainakin oli hyvät sinkit jos eivät ole menneet muuttamaan kaavaa. Jotenkin muistelen vielä että nimenomaan 20W50 oli enemmän kuin 10W60 ja siksi sitä suosittiin.
Käytin myös V1 20W50 öljyä omassa ex. Possu 928:ssani.
Näillä mennään: - BMW F11 535d m-sport (käyttöautona) since 2016 - BMW E31 850Csi (kesäharrasteena) since 2011 - BMW E31 850i (kesäharrasteena) since 2009 - BMW E24 635Csi (odottaa museointia) since 1998
Vanha suomalainen sanonta: "Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa!"
Joskus aina tulee päähän täysin tarpeettomia ihmettelyitä ja tässä olis yksi mitä en osaa kovin lyhyesti kirjoittaa.
Nykyään suurin osa ICE-autoista on turboja, mutta ahtopainemittarit ei ole olleet muodissa enää aikoihin ja siksi on (ainakin mulle) hankala hahmottaa milloin turboauto toimii oikeasti "turbotettuna" eli ahtopaine on jotain muuta kuin nolla. Polttomoottoreiden, ja varsinkin ottomoottorin, ongelmanahan on ollut huono taloudellisuus osakuormalla, eli sillä kuormalla millä autot ylivoimaisesti enimmän matkaa liikuu. Tähän sitten on haettu parannusta korvaamalla vaparit pienemmän iskutilavuuden turbomoottoreilla.
Asiaa sivuten aloin joskus mietiskellä, että miten tilanne sitten eroaa eri kokoisten turbomoottoreiden osalta. Ajattelua ehkä helpottaa jos tehdään muutamia yksikertaistuksia. Eli ajatellaan samanlaiset autot muuten mutta yhdessä autossa on 1-litrainen bensaturbo, toisessa 2-litrainen ja kolmannessa 3-litrainen. Kuvitellaan ideaaliset tuulettomat olosuhteet ja tasamaa. Jos nopeutta on vaikka tasaiset 100 km/h niin jokainen näistä pitäis liikkua sitä nopeutta kukakuinkin samalla moottoriteholla (kun unohdetaan painoeroista johtuvat vierintävastuksen erot), mutta toimiiko näistä jotkut tai kaikki moottorit tässä tilanteessa kuitenkin vielä "vaparina" eli ahtopainetta ei ole? Eli onko se turbo siellä vaan "hidasteena" suurimman osan aikaa?
Tähän vaikuttaa tottakai suuresti auton kokonaisvälityssuhde jos oletetaan että käytössä on suurin vaihde. Ja ilman välityssuhteiden tietämystä ei voi mitään teoreettisiakaan laskelmia tehdä. Mutta en edes kaipaa laskelmia vaan lähinnä jonkin tason näppituntumaa siitä että missä se ahtopaine menee kussakin moottorissa tämmöisessä tasanopeustilanteessa. Äkkiä ajatellen vaparina toimiessaan 3-litrainen pumppaa ilmaa moottorin läpi samassa ajassa kolminkertaisen määrän 1-litraiseen nähden, mutta onko asia edes näin yksikertainen, vai onko sylinterissä kuitenkin pienellä kuormalla alipaine silloin kun imuventtiili sulkeutuu ja puristustahti alkaa? Ja sitten taas jos 1-litraisessa onkin jo ahtopaine suurempi kuin nolla niin ilmamäärä tietysti kasvaa.
Ajattelin asiaa myös hiukan toisin päin, eli mikä sitten olisi se ideaaliolosuhteiden tasanopeus, missä kukin näistä autoista muuttuu ahdetuksi siinä mielessä että ahtopaine nousee yli nollan? Tässäkin tietysti välitykset ratkaisee paljon, mutta sehän on varmaan 1-litraisella pienin ja 3-litraisella suurin, mutta olisi jännä hahmottaa miten iso tai pieni tuo ero on. Ilmanvastushan kasvaa nopeuden neliössä ja samalla tehotarvekin nousee jyrkästi nopeuden myötä jos 100 km/h ylöspäin tilannetta ajattelee (jolloin ilmanvastus on suurin vastus).
Eri valmistajien eri moottoriversiot on niin yksilöllisiä että vaikea lähteä vertaamaan mutta noista litrasista 3-syl tekniikoista melko kaikissa se turbo on mitoitukseltaan niin pienikokoinen että sen ja 7-portaisen kaksoiskytkinvaihteisto avulla se tekniikka voisi ylipäätään olla jokseenkin mukava käyttää perhefarmarin kokoisessa arkiautossa vaikka sivutieltä 100km/h tielle kiihdyttäessä saakin valita paljon isomman välin ettei jää jalkoihin.
Tähän kun otetaan vielä joku välimallin yks piste äkäinen 4syl nykymoottori vertailuun mukaan niin niissä on sitten jo sylintereiden lepuutustoiminto eli pienellä kuormalla polttaa vain kahdella sylinterillä bensaa mutta toki niinkin isossa kuin satasen vauhdissa niissäkin on kuorma niin iso että kaikkia sylintereitä tarvitaan ja turbokin puhaltaa jo.
Mistä kivijalkaliikkeestä Helsingistä tai Tampereelta voi ostaa runko- tai kiertokangenlaakerin välyksen mittaamiseen tarkoitettua nauhaa, esim. Plastigauge?
sigpic BMW E39 530i '01, BMW E21 315 '82, Saab 900 '92
Comment