Voisiko tuossa kohteessa toimia maanvastaisissa seinissä isodrän levy?
Sen kai pitäisi periaatteessa sekä eristää että toimia pystysalaojana, joten kosteudenlähde poistuu oli se sitten maasta nousevaa tai kylmälle pinnalle tiivistyvää.
Tuo ratkaisu tosin vaatii kaivinkonetta joka ei tainnut olla mieluinen ratkaisu
Vielä yksi vaihtoehto, vähän erikoisempi (?) mutta naapuri sitä joskus tyytyväisenä esitteli:
piikkasi kellarin lattiaan reiän, kaivoi pienen kuopan johon vesi kerääntyy ja uppopumppulla poisto vieressä olevaan lattiakaivoon.
Mä kun ostin talon niin autotallin montussa oli ton tyylinen ratkaisu. Mutta en jaksanut pienessä tallissa sen epäkäytännöllisyttä ja maan hajua niin pistin umpeen koko montun.
Meillä oli aiemmassa talossa maapohjalla kellarin yksi osa ja sinne nousi kosteutta (ei niinkään näkyvää vettä) maasta ja siellä oli joitain kuormalavoja tms aiempi omistaja pitänyt, mitkä tietenkin kostui, lahosi ja maatui. Oli aika duuni siivota pois kaikki tuollainen biomössö sieltä mutta sekin hieman kuivatti tilaa kun sai pois materiaalin mikä sitoi kosteutta. Maapohjahan kuivui aina kesällä harmaalle hiekalle ja tuulettui pois (tilassa oli ihan ok tuuletus, toki aina voisi olla parempi) mutta nuo puut oli siellä aina märkänä. Selkeä muutos hajussa ainakin kun sai pois tuon materiaalin sieltä, ja mutuna kosteuskin pieneni kun nopeammin maalattia aina kuivui.
Ensinnäkin: Suuri ja nöyrä kiitos kaikille alla oleville ja aiemmilla kommentoijille. Hyviä ajatuksia ja osa tukee jo aiemmin tehtyjä omia ajatuksiani.
Kosteus vaikuttaisi tulevan kellarin seinien/lattian läpi, niin eipä se poistu muuten, kuin poistamalla ulkoinen kosteuslähde. Kaivinkone tontille, uudet salaojat, karkeaa kiviainesta seinien viereen, sekä mahdollisesti jonkinlainen patolevy seinää vasten.
Toinen mahdollisuus on, että kellarin seinät on niin kylmät, että sisäilman kosteus tiivistyy niihin. Tuohon auttaa ilman kuivaaminen, tai lämmitys, joka laskee suhteellista kosteutta. Tuuletus ei oikeastaan vähennä kosteutta tuollaisessa tallissa, joka on vain säilytyskäytössä, koska sielllä on käytännössä sama absoluuttinen kosteus, kuin ulkonakin. Toki siinä tapauksessa tuulettaminen vähentää kosteutta, jos se tulee maasta rakenteiden läpi, mutta ongelmaa se ei korjaa.
Tätä vähän pelkään itsekin ja haluaisin väittää. Juuri kuukausi sitten kaivuri oli tontilla, kun koko piha asfaltoitiin. Olisi varmaan pitänyt pyytää kaivamaan koko tallin kosteat sivut auki, mutta toinen niistä nyt samalla asfaltoitiin (nosto-oven edusta). No, nyt se on myöhäistä.
Samaa mietin. En usko, että tiivistyisi sisälle noin paljon kosteutta että pahvit ja puut kastuu ja hajoaa. Tylsä ratkaisu mutta ainoa järkevä jos kuntoon haluaa (näillä spekseillä mitä nyt tietää). Lisäksi heivaisin ne pahvit ja puut sieltä pois mätänemästä ellei ole jo ja vain esimerkkinä niitä käytettiin.
Jep, lähes kaikki pahvit ja puut poistettu - etenkin lattialta. Nyt vain muutama hyllyllä metrin korkeudella (kattokorkeus runsas 2m) ja niissä ei ole kuin pahvien osalta pehmenemistä kosteudesta johtuen tottakai.
Kellarin seinät voi vuorata sisäpuolelta uretaanieristeillä esim. FF-PIR GYL, Kingspan tw56 tmv. Uretaanilevy ei kosteutta lävitseen päästä ja sulkee sen taakseen. Toki harkkoseinä kostuu eristeen takana entistä enemmän, koska kosteus ei lävitseen pääse enää haihtumaan huoneilmaan ja saattaa tietyissä tilanteissa aiheuttaa ongelmia ylemmille rakenteille, mikäli pääsee kapillaarisesti nousemaan esim. puurakenteisiin.
Kellarin lattian osaltahan ongelma ei poistu ja maksaahan tuokin jotain riippuen pinta-alasta, mutta eräänlainen budjettiratkaisu "oikealle" korjaukselle, eli ulkopuoliselle salaojaremontille.
Tämän ajatuksen hylkäsin itse jo aiemmin juuri itse esittämästäsi syystä.
Eikä se välttämättä tule edes sieltä seiniltä sadevesinä, vaan puhtaasti maasta nousevaa lattian alta. Näin minulla tekee kellari kun ei ole siihen aikaan ollut tapana mitään soraa sinne pistää alle, vaan jotain maata vaan käytännössä. Tuo tuulettaminen ei tosiaan saa tilaa kokonaan kuivaksi, mutta auttaa asiaa paljon. Sijoitus ei ole iso tommoseen puhaltimeen. Laita Laku semmonen ja seuraa tilannetta.
Näin itsekin epäilen. Toki osa on varmasti sadevettä, kouru puhdisetettava tuolta ongelmalliselta pitkältä sivulta vielä, mutta uskon itsekin, että osa on maasta nousevaa kosteutta. Yhtään en tietysti tiedä, mitä betonilattian alla on ja kuinka paksu on laatta. Toki jotain paksuutta on oltava, sillä yläkerran lattia on tuettu keskeltä teräspalkeilla, jotka seisovat lattian päällä.
Eikä se välttämättä tule edes sieltä seiniltä sadevesinä, vaan puhtaasti maasta nousevaa lattian alta. Näin minulla tekee kellari kun ei ole siihen aikaan ollut tapana mitään soraa sinne pistää alle, vaan jotain maata vaan käytännössä. Tuo tuulettaminen ei tosiaan saa tilaa kokonaan kuivaksi, mutta auttaa asiaa paljon. Sijoitus ei ole iso tommoseen puhaltimeen. Laita Laku semmonen ja seuraa tilannetta.
Kellarin seinät voi vuorata sisäpuolelta uretaanieristeillä esim. FF-PIR GYL, Kingspan tw56 tmv. Uretaanilevy ei kosteutta lävitseen päästä ja sulkee sen taakseen. Toki harkkoseinä kostuu eristeen takana entistä enemmän, koska kosteus ei lävitseen pääse enää haihtumaan huoneilmaan ja saattaa tietyissä tilanteissa aiheuttaa ongelmia ylemmille rakenteille, mikäli pääsee kapillaarisesti nousemaan esim. puurakenteisiin.
Kellarin lattian osaltahan ongelma ei poistu ja maksaahan tuokin jotain riippuen pinta-alasta, mutta eräänlainen budjettiratkaisu "oikealle" korjaukselle, eli ulkopuoliselle salaojaremontille.
Kosteus vaikuttaisi tulevan kellarin seinien/lattian läpi, niin eipä se poistu muuten, kuin poistamalla ulkoinen kosteuslähde. Kaivinkone tontille, uudet salaojat, karkeaa kiviainesta seinien viereen, sekä mahdollisesti jonkinlainen patolevy seinää vasten.
Samaa mietin. En usko, että tiivistyisi sisälle noin paljon kosteutta että pahvit ja puut kastuu ja hajoaa. Tylsä ratkaisu mutta ainoa järkevä jos kuntoon haluaa (näillä spekseillä mitä nyt tietää). Lisäksi heivaisin ne pahvit ja puut sieltä pois mätänemästä ellei ole jo ja vain esimerkkinä niitä käytettiin.
Kosteus vaikuttaisi tulevan kellarin seinien/lattian läpi, niin eipä se poistu muuten, kuin poistamalla ulkoinen kosteuslähde. Kaivinkone tontille, uudet salaojat, karkeaa kiviainesta seinien viereen, sekä mahdollisesti jonkinlainen patolevy seinää vasten.
Toinen mahdollisuus on, että kellarin seinät on niin kylmät, että sisäilman kosteus tiivistyy niihin. Tuohon auttaa ilman kuivaaminen, tai lämmitys, joka laskee suhteellista kosteutta. Tuuletus ei oikeastaan vähennä kosteutta tuollaisessa tallissa, joka on vain säilytyskäytössä, koska sielllä on käytännössä sama absoluuttinen kosteus, kuin ulkonakin. Toki siinä tapauksessa tuulettaminen vähentää kosteutta, jos se tulee maasta rakenteiden läpi, mutta ongelmaa se ei korjaa.
Samaa tässä mietin, tosin reiät taitavat olla n. 100mm, mutta kai siihenkin puhallin löytyy :think. Kellariin tulee/poistuu useammasta reiästä ilmaa kyllä.
Jos siellä on räppänät jo valmiina niin siihen vaan puhallin. Mitä niitä reikiä lisää sinne sorvaamaan. Auttaa jo paljon kun se ilma vaan liikkuu tasaiseen tahtiin. Jos siellä on parikin reikää, niin sieltä toisesta tulee kyllä ilmaa tilalle sen mitä toisesta puhaltaa ulos
Samaa tässä mietin, tosin reiät taitavat olla n. 100mm, mutta kai siihenkin puhallin löytyy :think. Kellariin tulee/poistuu useammasta reiästä ilmaa kyllä.
Jos siellä on räppänät jo valmiina niin siihen vaan puhallin. Mitä niitä reikiä lisää sinne sorvaamaan. Auttaa jo paljon kun se ilma vaan liikkuu tasaiseen tahtiin. Jos siellä on parikin reikää, niin sieltä toisesta tulee kyllä ilmaa tilalle sen mitä toisesta puhaltaa ulos
Lämpötilan olen pitänyt 12-asteen tuntumassa. Lähinnä auton säilytystä ja ruostumista mietin. Tosin tallissa majailevalla autolla ei ajella kuin parin viikon välein. Eiköhän se ehdi välillä kuivaakin.
Mikähän ylipäätään olisi sopiva kosteus talliin? Jossain lähteissä puhutaan <60% ja toisaalla <50%. Kuivaimella tuon säätäminen on sinänsä helppoa, mutta aika paljon enemmän maistuu sähkö jos rutistan 50% vrt 60%.
Tieto lisää tuskaa. Mitään ongelmaa ei oikeastaan edes ollut, kunnes hommasin kuivaimen sekä kosteus- ja sähkönkulutusmittarin.
Lämpötila vaikuttaa myös. Onko talli talvella kuinka lämmin? Itse olen säätänyt kuivaimen niin, että se tavoittelee noin 50% lukemia. Lukema pyörii käytännössä sen molemmin puolin ja toki hetkeksi nousee vähän kun ajaa kostean auton talliin.
Leave a comment: