Autotallin rakentamisesta vol 2

[miyli]

Styroksi laskee kosteuden läpi.

Juu laskee, mutta pitää olla aikamoinen vedenpaine sen alla että se nousee betonilaatan läpi pintaan vesilätäköiksi. Poraa timantilla reiän lattiaan ja katsoo mitä sieltä löytyy, näin saa varmuuden rakenteesta.

Itsellä tullut töiden puolesta vastaan aika paljon noita kosteusmärkiä betonilattioita ja useimmiten syy on että kapillaarinen kosteus nousee ylöspäin kun salaojat ei toimi tai vääränlainen kapillaarikatko betonilaatan alla, eli vääränlaista materiaalia täyttöhiekkana. Yleensä näistä myös puuttuu se lämmöneriste sieltä betonilaatan alta, eli styroksi mitä ennen vanhaan käytettiin. On myös tullut vastaa sellaisia tapauksia kun styroksia on ollut vain seinän vierustoissa ja keskellä ei. Tämä oli ennen vanhaan hyvin yleistä esim. Teollisuushallin lattioissa.
Pinnoittet pysyivät reunoilla kiinni ja lähtivät irti keskeltä. Kun mitattiin kosteuksia reunoilla ok arvot ja keskellä liian korkeat, eli styroksi esti kosteuden nousun näissä reunakohdissa.

[Nifa]

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

Styroksi laskee kosteuden läpi.

[miyli]

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

Jos siellä on betonin alla styroksiä, epäilen että kosteus ei tule lattiasta vaan niistä ulkoseinän ja lattian rajasta. Seinänvierusta auki ja salaojat, kunnon salaojasoraa ja seinään vesieriste/ lämmöneriste. Tästä lähtisin ja seuraisin tilannetta. Jos kosteus tulee noin paljon lattianläpi onkin ongelma jo aikamoinen korjata.

[Laku]

Olen nyt 150km päässä ja ei ole kuvia . Muistelen, että palkkien tassu ei olisi pultattu, vaan jotenkin upotettu valuun. Tarkistan tontilla.

Enimmäkseen se kosteus on tosiaan toisen pitkän sivun reunassa ja nosto-oven puoleisella lyhyellä sivulla. Sinulla ei taida olla pitkä matka tulla ihmettelemään .

[BMW525Xda]

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

En osaa sanoa näkemättä ja kokematta. Voisin kuitenkin kuvitella hieman jos se yläpuolen rasvamonttu on tuettu alakerran lattiaan palkein, saatta sieltä tuentojen alueen kohdalta puuttua styroksit kokonaan ja siinä kohdassa on monttu joka täytetty betonilla, näin niitä joskus on nähty tehdyn.

Paha on sanoa juutajaata kun ei ole kuvan kuvaa, paitsi mielikuva

[Laku]

On siellä styroksia luultavasti.

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

[BMW525Xda]

Tämä on tiettävästi tehty 90-luvun alkupuolella.

On siellä styroksia luultavasti.

[Laku]

Riippuu rakennuksen iästä, 50luvun kellareissa on valun alla maapalloa, eli hiekkaa.

Tämä on tiettävästi tehty 90-luvun alkupuolella.

[BMW525Xda]

Ei muuta tietoa ole lattiasta kuin se, että betonilattia siellä on ja ilmeisesti ainakin tietyiltä osin melko paksu, koska tosiaan yläkerran lattia lepää teräspalkkien päällä keskeltä.

Riippuu rakennuksen iästä, 50luvun kellareissa on valun alla maapalloa, eli hiekkaa.

[Laku]

Lakun tilanteessa oleellista olisi varmistaa ettei kosteutta pääse sinne kellariin. Salaojat on mun mielestä se eka asia, mikä pitäisi korjata. Toinen voi olla se kellarin lattian/maapohjan kapillaarikatkon tekeminen. Edelläolevista kertomuksista ei mun mielestä selviä minkälainen pohja siellä kellarissa on. Ehkä sillekin voisi olla tarpeen tehdä jotain.

Ei muuta tietoa ole lattiasta kuin se, että betonilattia siellä on ja ilmeisesti ainakin tietyiltä osin melko paksu, koska tosiaan yläkerran lattia lepää teräspalkkien päällä keskeltä.

[Silmaauki]

Mä en taas laittais patolevyä jos kellari on kylmä. Lämpimässähän se kosteus tiivistyy patolevyn ansiosta juuri oikeaan paikkaan eli patolevyn pintaan ja valuu sitä pitkin salaojaan

Eikös patolevy eristeiden kanssa ole ihan sama asia kuin tämä isodrän levy. Toimintaperiaate on ihan sama molemmissa. Toinen vain tulee kahdella kerroksella ja toinen yhdellä. Ei voi siis sanoa että patolevy on huono isodräniin verrattuna kun ne on ihan samoja vehkeitä.

Ei ne sama asia ole, eikä toimintaperiaate ole ihan sama. Toivottu lopputulos on. Omaa varsinaista kokemusta ei ole, mutta tätä asiaa olen muutaman vuoden seurannut ja vähän tilanteesta riippuu kumpi on parempi. Tuollaiseen kylmän kellarin seinille en laittaisi Isodräniä. Se kun päästää kosteuden kumpaankin suuntaan ja kun kellari on kylmä, niin siinä ei tule sitä hyötyä, että lämpötilaerosta johtuen kosteus siirtyisi ulos. Isodränistä näkisin hyötyä jos tila on lämmin. Mutta silloinkin pitäisi huolehtia edellä mainituista pintavesien johtamisesta pois sekä myös siitä, että rakennuksen alta ei kosteus nouse ylös.

Lakun tilanteessa oleellista olisi varmistaa ettei kosteutta pääse sinne kellariin. Salaojat on mun mielestä se eka asia, mikä pitäisi korjata. Toinen voi olla se kellarin lattian/maapohjan kapillaarikatkon tekeminen. Edelläolevista kertomuksista ei mun mielestä selviä minkälainen pohja siellä kellarissa on. Ehkä sillekin voisi olla tarpeen tehdä jotain.

[BMW525Xda]

Pordränskivan är en dräneringsskiva som både isolerande och dränerar. Pordränskivan är avsedd att användas utvändigt under marknivån på källarväggar och krypgrunder eller som markisolering. Pordränskivan är ett självklart val när man gräver om dräneringen på äldre hus. Skivan är värmeisolerande, dränerande, kapillärbrytande, stötupptagande, miljövänlig och typgodkänd.

https://www.byggmax.se/gjutning-och-...lering/pordrän

Hauska yksityiskohta, byggmaxx perustukset ja

https://www.byggmax.fi/patolevy-p21239

[nullzwei]

esimerkki:

Pordränillä (joista nuo kaksi ovat kopioita) menestyksekkäästi jo vuodesta 1965. :think

Pordränskivan är en dräneringsskiva som både isolerande och dränerar. Pordränskivan är avsedd att användas utvändigt under marknivån på källarväggar och krypgrunder eller som markisolering. Pordränskivan är ett självklart val när man gräver om dräneringen på äldre hus. Skivan är värmeisolerande, dränerande, kapillärbrytande, stötupptagande, miljövänlig och typgodkänd.

https://www.byggmax.se/gjutning-och-husgrund/dränering-och-fuktisolering/pordrän

[Kytölä]

Minun pienellä otannalla työmaista (uudis/saneeraus) en ole yhdessäkään nähnyt näitä rännejä vielä. Siis en yhdelläkään

Helsingin Musiikkitalossa esimerkiksi. Tuon pohjalta uskalsin käyttää omassa rintsikan kellarirempassa myös. On pysynyt nyt 8vuotta kuivana ja lämmötkään ei karkaa.

[Laku]

Isodrän ei estä pintavesien pääsyä kellarin seinään, joten sen kanssa on saatava kaadot kohdalleen. Tuollaisen pystysalaojituksen saa aikaan myös sepelillä, salaojasoralla, tai Lecasoralla mutta noidenkin kanssa pitää huolehtia, että pintavedet eivät pääse valumaan seinän viereen. Lecasora toimii samalla myös eristeenä, joten se korvaa täysin Isodrän levyn, mutta ei ole varmasti halpa vaihtoehto. Tai voi se olla etelässä ihan kilpailukykyinen muiden routaeristeiden kanssa, mutta ei tarvinut edes miettiä, että olisi ajattanut Lecasoraa pohjoiseen.

Pintavesiä saa kyllä ohjattua kauemmaksi maan alla, kun asentaa pintamaan alle hyvällä kaadolla styroxin+muovin, tai jonkun muun routaeristeen. Styroxin kanssa on pakko käyttää muovia, koska se imee vettä, mutta en jättäisi sitä pois minkään muunkaan routaeristeen kanssa, jos pintavedet pääsevät eristeen päälle. Veden ohjautumista saa tehostettua siten, että laittaa muovin päälle kerroksen salaojasoraa, jossa vesi pääsee kulkemaan ja vedenhän voi ohjata pois styroxin etureunaan asennettavalla salaojalla.

Patolevyn etu on se, että se estää pintaveden, sekä kapillaarisen kosteuden pääsyn kellarin seinään.

Hyvää pohdiskelua, kiitos kaikille. Opin tässä koko ajan uutta ja tuo mainitsemasi patolevyn etu on oman ajatuksenikin mukainen. Koitan ottaa ensi viikolla jonkin kuvan ulkotilanteesta, jossa näkyy jo ongelma siinäkin.