80km/h-120km/h, 0-120km/h, 80-160km/h 80-260km/h yms

[hono]

Kenttäajojen perusteella näyttäis siltä. Ainoa joka pärjää edes putkiviritteisille on tainnut olla sen Nätyngin Supra, jossa on siellä 1000hp paikkeilla. Tosi monella lähes vakiollakin pyörällä kun on ylitetty se 200mph mailille. Vähän enemmän laitetuilla sitten paljon enemmän. Paljos sun autolla on mailille vedetty, kun ei esim. Busat pärjää? Ei ole ainakaan missään "virallisesti" näkyvillä, että olisit esim. 330km/h ylittänyt mailille, jolla jo pärjäisit vakiohkoille, mutta ei vielä enemmän laitetuille.


Tossa vähän listaa 200mph ylittäneistä pyöristä Suomessa, on niitäkin jo melkoisesti:

http://www.busanistit.org/foorumi/ikonboard.cgi?act=ST;f=36;t=3801;&#top

(Viime vuonna oli jo yli 40 pyörää mennyt yli 200mph mailille)

Kyllä tällä 840hp/860Nm/1230kg (+kuski) autolla näköjään vaan pärjää kovimmillekkin vakiopyörille (lasken busan niihin).
Annoin vielä tasoitusta kun suti kakkosen kokonaan läpi katuslickseilläkin (r888). Normirenkailla heittää vielä poikittain 170km/h:ssa (on edelleen neliveto).

Ja tossa sun listassa kaikki joko turbotettuja tai kaasuvehkeitä. Vakioilla suurimmalla osalla on tehnyt näköjään tiukkaa saada ees 300km/h.
Ja en oo vetänyt tällä setupilla mailia kun on viikon vasta ollut ajossa.

[Tylyttäjä]

Ei tarvii ainakaan 1000 heppaa uudelle Hayabusalle pbox logia tulee kun saadaan muutama pugi korjattua...

Kenttäajojen perusteella näyttäis siltä. Ainoa joka pärjää edes putkiviritteisille on tainnut olla sen Nätyngin Supra, jossa on siellä 1000hp paikkeilla. Tosi monella lähes vakiollakin pyörällä kun on ylitetty se 200mph mailille. Vähän enemmän laitetuilla sitten paljon enemmän. Paljos sun autolla on mailille vedetty, kun ei esim. Busat pärjää? Ei ole ainakaan missään "virallisesti" näkyvillä, että olisit esim. 330km/h ylittänyt mailille, jolla jo pärjäisit vakiohkoille, mutta ei vielä enemmän laitetuille.

Tossa vähän listaa 200mph ylittäneistä pyöristä Suomessa, on niitäkin jo melkoisesti:

http://www.busanistit.org/foorumi/ikonboard.cgi?act=ST;f=36;t=3801;&#top

(Viime vuonna oli jo yli 40 pyörää mennyt yli 200mph mailille)

[hono]

Sellanen hyvä nyrkkisääntö on, että n. 1000hp autolla alkaa pärjäilemään jo lähes kaikille katupyörille, toki turbot/ilokaasutetut pyörät sitten vielä erikseen..

Ei tarvii ainakaan 1000 heppaa uudelle Hayabusalle pbox logia tulee kun saadaan muutama pugi korjattua...

[r.w.]

Otin tuossa Ballen PerformanceBoxin lainaan ja mittailin referenssiksi tuon toistaiseksi vakion E32 730iA:n 0-100 -aikaa. Valmistaja lupaa automaatille 9.3s. Yllätys oli aikamoinen, kun kahden vastakkaiseen suuntaan vedetyn vedon jälkeen tulokseksi lukittui keskiarvoaika 8.25s. Pito jätti toivomisen varaa, helposti tuosta pari kymppiä vielä niistää. Renkaina 205/65R15 HKPL ja lämpötila -13'C.

Kesällä sitten uudestaan, katsotaan mitä tiheämpi lukkoperä ja softa tekee, 7.5s näyttää realistiselle tavoitteelle..

[bmw323it]

ite mietin ihan samaa

Tässä tasangolla vuorten kupeessa. Tosin tämä tasankokin on 1600m merenpinnasta

Ihan mitätön detaljihan tuo ilmanpaine ei ole, kun vaparista saa ulos täällä jotain 20% vähemmän tehoa ulos kuin merenpinnalla. Kun ajaa tuohon mäelle (4300m), niin siellä vapari 325i on jo aika nuhainen.

Turbossakin tuon matalan ilmanpaineen huomaa erityisesti ahtimien hitaampaana heräämisenä matalilla kierroksia.

[Slazha]

Teetkö näitä testejä jossain vuoristossa?

ite mietin ihan samaa

[Cell]

ilmanpainetta ei tullut tarkistettua, mutta todennakoisesti 830-840hPa valimaastossa.

Teetkö näitä testejä jossain vuoristossa?

[Tylyttäjä]

Näinhän se on.

Absoluuttinen tarkkuus tarkoittaa kuinka tarkasti vastaanotin kykenee paikan mittaamaan. Valmistaja ilmoittaa ilmoitetun korkeuden olevan 10m sisällä todellisesta 95% ajasta.

Resoluutio kertoo monellako desimaalilla vastaanotin ilmoittaa laskemansa paikan. Tässä tapauksessa resoluutio on 1cm.

Vastaanottimen ilmoittama korkeus voi siis olla helposti vaikka 9m väärä, mutta silti vastaanotin ilmoittaa sen senttimetrin tarkkuudella.

Voiko siis vastaanotin reagoida 10cm siirtymään? Totta kai. Mutta näyttämä voi toki muuttua tuon verran ja enemmänkin muistakin syistä, esimerkiksi vastaanottimen oman sisäisen driftin vuoksi.

Jees. Eihän tuo ei haitanne, että absoluuttinen paikka on esim. 2m väärässä kohdassa tai korkeus on esim. 9m, jos mittaa vaikkapa vedossa kiihtyvyyttä ja radan korkeuskäyrää. En mä tolla mitään maanmittausta ole ajatellut tehdäkään, ei se siihen ole tehty

[bmw323it]

Absoluuttinen tarkkuus (offset) ja resoluutio on edelleen eri asioita.

Näinhän se on.

Absoluuttinen tarkkuus tarkoittaa kuinka tarkasti vastaanotin kykenee paikan mittaamaan. Valmistaja ilmoittaa ilmoitetun korkeuden olevan 10m sisällä todellisesta 95% ajasta.

Resoluutio kertoo monellako desimaalilla vastaanotin ilmoittaa laskemansa paikan. Tässä tapauksessa resoluutio on 1cm.

Vastaanottimen ilmoittama korkeus voi siis olla helposti vaikka 9m väärä, mutta silti vastaanotin ilmoittaa sen senttimetrin tarkkuudella.

Voiko siis vastaanotin reagoida 10cm siirtymään? Totta kai. Mutta näyttämä voi toki muuttua tuon verran ja enemmänkin muistakin syistä, esimerkiksi vastaanottimen oman sisäisen driftin vuoksi.

[Tylyttäjä]

Piti ihan googlata. Valmistajan speksi paikkatarkkuudelle on 5m ja korkeusmittaukselle 10m. Ihan tavallisia lukemia GPS:lle.

Tuosta nayttaisi olevan myos RTK versio, eli differentiaalikorjauksia kayttava malli. Silla toki paasee ihan parempaan tarkkuuteen, mutta vaatii siis paikallaan pysyvan referenssiaseman.

Absoluuttinen tarkkuus (offset) ja resoluutio on edelleen eri asioita. Resoluutiosta tässä on kyse, ja sen takia sillä saa tarkkoja kiihdytystuloksia ja korkeuskäyriä kiihdytyksestä. Niihin ei todellakaan tule mitään tuollaisia heittoja, vaan se todella havaitsee tuollaiset 10cm (ja allekin) liikkeet.

Siitä katsomaan resoluutiota:

http://www.performancebox.co.uk/download/RLPBS_Data.pdf

Valmistaja ilmoittaa tuolle halvemmallekin mallille resoluutioksi 1cm.

Samaa asiaa käsitelty myös forumissa:

http://www.racelogic.co.uk/Forum/showthread.php?291-PerformanceBox-records-z-axis-(height)-data

[bmw323it]

Ei käytä ainakaan valmistajan ja maahantuojan mukaan.. Puhdas GPS-laite.

Piti ihan googlata. Valmistajan speksi paikkatarkkuudelle on 5m ja korkeusmittaukselle 10m. Ihan tavallisia lukemia GPS:lle.

Tuosta nayttaisi olevan myos RTK versio, eli differentiaalikorjauksia kayttava malli. Silla toki paasee ihan parempaan tarkkuuteen, mutta vaatii siis paikallaan pysyvan referenssiaseman.

[bmw323it]

Tuli hankittua Racechrono ja kokeiltua muutama yritys omalla 335:lla.

Viisi vetoa, 3.0s, 3.4s, 3.4s, 3.1s ja 2.9s, keskiarvo taitaa tulla 3.16s.

Lampotila +30C, ilmanpaine 834hPa

Auto siis 335i automaatti. 3.4s vedot kolmosella, muut lusikka lattiassa, jolloin auto siis vaihtoi satasen paikkeilla kakkoselta kolmoselle.

Tanaan piti tyomatkalla tehda pari 80-120km/h vetoa viikonloppuna asennetulla JB4 Stage 3:lla. Ajat 2.5s ja 2.6s RaceChronolla mitattuna. Vastaa persdynon antamaa vaikutelmaa

Lampotila +23C, ilmanpainetta ei tullut tarkistettua, mutta todennakoisesti 830-840hPa valimaastossa.

[Tylyttäjä]

Ehkä pboxikin käyttää gyroskooppia apuna?

Ei käytä ainakaan valmistajan ja maahantuojan mukaan.. Puhdas GPS-laite.

[Vanquish]

Ehkä pboxikin käyttää gyroskooppia apuna?

[Tylyttäjä]

GPS suorituskyvysta:

Ensinnakin: GPS satelliittien radat ovat 55deg inklinaatioissa, mista syysta Suomen leveysasteilla sateliitteja ei ikina ole pohjoispuolella, eika edes paan ylapuolella. Tasta syyst nyrkkisantona voi pitaa, etta tarkkuus on ita-lansi suunnassa paras, kaksi kertaa huonompi pohjois-etela suunnassa ja kolmekertaa huonompi ylos-alassuunnassa.

GPS-jarjestelmassa paikka ja nopeustieto lasketaan samasta signaalista toisistaan riippumattomilla menetelmilla. Yksittaisen paikkaratkaisun tarkkuus on muutaman metrin luokkaa, nopeusratkaisun jotakuinkin 0.3m/s eli n. 1km/h. Tama siis ilman mitaan avustavia menettelyja.

Tarkkuutta vaativissa sovelluksissa kaytetaan avustavia menetelmia. Maanmittauskaytossa paastaan millimetritarkkuuteen paikkatarkkuudessakin esim integroimalla (siis mittaamalla yhdessa paikassa pitemman aikaa, jolloin virhelahteet keskiarvoistuvat) ja/tai kayttamalla differentiaalikorjausta (toinen vastaanotin tarkasti tunnetussa paikassa, josta lasketaan korjaustermit liikuteltavalle vastaanottimelle). Tarkkuutta vaativissa liikkuvissa sovelluksissa voidaan kayttaa lisaksi ns INS-menetelmaa, jossa GPS:aa tuetaan esimerkiksi gyroskoopilla, kiihtyvyysantureilla, tai muilla satelliittinavigointijarjestelmilla jne. Nama yleensa integroidaan yhteen Kaplan-suotimilla, jotka kykenevat ottamaan huomioon sovelluskohtausen fysiikan, ja siten eliminoimaan virheita.

Kansansuussa kulkevat tiedot kymmenien metrien epatarkkuuksista paikassa tai useiden m/s tai km/h virheet nopeudessa tulevat historiasta tai sotatoimialueilta. Ennen toukokuuta 2000 Yhdysvaltojen puolustusministerio tietoisesti heikensi siviili-GPS:n tarkkuutta globaalisti, sen jalkeen tama SA/AS toiminto on ollut kaytossa vain sotatoimialueilla.

En tieda naiden suorituskykymittareiden toimintaperiaatteesta sen enempaa, mutta julkisesti ja yleisesti saatavilla olevilla augmentointijarjestelmilla ja INS:lla paastaan kylla erittain suureen tarkkuuteen. Pitaisin todennakoisena etta naissakin sovelluksissa on hyodynnetty naita mahdollisuuksia. Tuulilasin ylareunan nousemista 10cm 400m kiihdytyksen alkumetreilla ei kylla pysty yksin GPS:lla yksittaisella paikkaratkaisulla havaitsemaan, mutta noilla avustavilla menettelyilla kylla.

Vaan mitas mina tasta tiedan

Mun täytyy laittaa teille tänne se testi tuosta korkeuden mittaamisesta. Menen PBoxin kanssa pihalle kävelemään ja nostan sitä sen 10cm. Uskallan väittää, että näkyy käyrässä (olen siis tehnyt jo vastaavia testejä aiemmin). PBoxissa ei ole avustavia menettelyjä. En minäkään uskonut näitä, ennen kuin omin silmin olen tarkkuuden nähnyt; pakko se on sen jälkeen uskoa.