Ensinnakin: GPS satelliittien radat ovat 55deg inklinaatioissa, mista syysta Suomen leveysasteilla sateliitteja ei ikina ole pohjoispuolella, eika edes paan ylapuolella. Tasta syyst nyrkkisantona voi pitaa, etta tarkkuus on ita-lansi suunnassa paras, kaksi kertaa huonompi pohjois-etela suunnassa ja kolmekertaa huonompi ylos-alassuunnassa.
GPS-jarjestelmassa paikka ja nopeustieto lasketaan samasta signaalista toisistaan riippumattomilla menetelmilla. Yksittaisen paikkaratkaisun tarkkuus on muutaman metrin luokkaa, nopeusratkaisun jotakuinkin 0.3m/s eli n. 1km/h. Tama siis ilman mitaan avustavia menettelyja.
Tarkkuutta vaativissa sovelluksissa kaytetaan avustavia menetelmia. Maanmittauskaytossa paastaan millimetritarkkuuteen paikkatarkkuudessakin esim integroimalla (siis mittaamalla yhdessa paikassa pitemman aikaa, jolloin virhelahteet keskiarvoistuvat) ja/tai kayttamalla differentiaalikorjausta (toinen vastaanotin tarkasti tunnetussa paikassa, josta lasketaan korjaustermit liikuteltavalle vastaanottimelle). Tarkkuutta vaativissa liikkuvissa sovelluksissa voidaan kayttaa lisaksi ns INS-menetelmaa, jossa GPS:aa tuetaan esimerkiksi gyroskoopilla, kiihtyvyysantureilla, tai muilla satelliittinavigointijarjestelmilla jne. Nama yleensa integroidaan yhteen Kaplan-suotimilla, jotka kykenevat ottamaan huomioon sovelluskohtausen fysiikan, ja siten eliminoimaan virheita.
Kansansuussa kulkevat tiedot kymmenien metrien epatarkkuuksista paikassa tai useiden m/s tai km/h virheet nopeudessa tulevat historiasta tai sotatoimialueilta. Ennen toukokuuta 2000 Yhdysvaltojen puolustusministerio tietoisesti heikensi siviili-GPS:n tarkkuutta globaalisti, sen jalkeen tama SA/AS toiminto on ollut kaytossa vain sotatoimialueilla.
En tieda naiden suorituskykymittareiden toimintaperiaatteesta sen enempaa, mutta julkisesti ja yleisesti saatavilla olevilla augmentointijarjestelmilla ja INS:lla paastaan kylla erittain suureen tarkkuuteen. Pitaisin todennakoisena etta naissakin sovelluksissa on hyodynnetty naita mahdollisuuksia. Tuulilasin ylareunan nousemista 10cm 400m kiihdytyksen alkumetreilla ei kylla pysty yksin GPS:lla yksittaisella paikkaratkaisulla havaitsemaan, mutta noilla avustavilla menettelyilla kylla.
Vaan mitas mina tasta tiedan


Leave a comment: