Isoveli lopetti valvomisen....

[Juppe]

Toi on niin oikein kuin vain voi olla. Tää "kansalaisten turvallisuuden ja elämän parantaminen" alkaa olla siinä pisteessä, että pieni vastarinta on ihan paikoillaan. Viranomaiset kulkevat jo nyt valvonnassaan sellaisella harmaalla alueella, että yht äkkiä Orvellin jutut eivät enää tunnukaan niin tuulesta temmatuilta. Se autoverotus GPS:n tarjoaman paikkatiedon perusteella oli jo kaiken huippu. Kas kun ei laiteta anturia joka ukon perseeseen, niin voidaan verottaa kevyen liikenteen väylien kuluttamisestakin... Onneksi se on haudattu ainakin hetkeksi...

Turvalisuudella voidaan perustella kaikkea, mutta näillä rahoilla voitaisiin infraa rakentaa sillä tavalla turvallisemmaksi, ettei noita saakelin pönttöjä tarttis joka risteykseen. Nyt kierretään olemassa olevia ongelmia vain puuttumalla seurauksiin. Tekisivät kunnon liittymiä ja eritasoristeyksiä, niin ei tarttis olla noita saatanan tolppia joka paikassa.

Parhaat miinat ovat olleet sellaisia, että n. 200m ennen risteysaluetta on muuttuva nopeusrajoitustaulu. Sitten sata metriä myöhemin on kiinteä taulu (jossa arvatenkin alempi nopeus) ja sen jälkeen tolppa. Onpa kumma että räpsähtää. Varsinkin iltaisin ja hämärässä jää varmasti 60km/h kyltti huomaamatta. Eihän sellaista osaa edes odottaa, kun juuri oli muuttuvassa taulussa 80km/h.

Kansalaisethan ovat suorastaan törkeän tottelemattomia. Jännää, että joka isistä tuli rosvo, kun työreissuilla kertyy lappuja. Jopa niin paha setä, että korttikin täytyy viedä. Kyllä nyt on lisättävä kameroita, kun ihmiset tekee mitä sattuu...

Jörn Donneria lainatakseni:
"Ei se ole ihme, että tämän maan asiat ovat niin päin persettä, kun kansa on valinnut näin tyhmiä ihmisiä edustamaan itseään"

[Masatus]

Keskimääräinen ei kuolemaan johtava tieliikenneonnettomuus maksaa yhteiskunnalle n. 220 000 € ja kuolemanatapaus n. 1 700 000 €. Ei näitä montaa tarvitse ehkäistä, että päästään takaisin omille.

Miten nuo onnettomuuskustannukset on laskettu?

[Peltsii]

http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2010/03/1076224

Ja isoveli valvoo..

[Hemi]

Keskimääräinen ei kuolemaan johtava tieliikenneonnettomuus maksaa yhteiskunnalle n. 220 000 € ja kuolemanatapaus n. 1 700 000 €. Ei näitä montaa tarvitse ehkäistä, että päästään takaisin omille.

Kerrotko vielä yhtälön miten tämä liittyy nykyiseen kameravalvontaan?
Kerrotko edes sen miten kameravalvottujen tieosuuksien keskinopeudet eroavat vastaavien valvomattomien teiden keskinopeuksta?
Eli onko tosiaan niin että valvotuilla tieosuuksilla sillä kulkevan liikennevirran nopeus oikeasti on koko ajan hieman alle sen valvotun nopeuden?
Eli, tieosuudet joissa valvontakamerat on, nopeudet kameroiden välisillä osuuksilla on jotain muuta kuin kameroiden valvonta-alueilla.
Kameroiden välillä suuresta jononmuodostuksesta johtuen ohituksia on enemmän kuin valvomattomilla osuuksilla, jolloin hetkelliset nopeudetkin kasvavat varsin suuriksi. Kamera-alueilla taas kaikkien huomio on kamerassa sekä mittarinäyttämässä.
Miten tämä yhtälö oikeasti ehkäisee kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia....varsinkaan kun tilastoista se ei ole luettavissa?

[BMW cruiser]

http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.s...010/03/1076224

Ja isoveli valvoo..

Haha. Millos tää saadaan foorumille?

[jussi_r]

Miten nuo onnettomuuskustannukset on laskettu?

Ei niitä kannata lähteä hirveästi kiistämään, vaikka varmasti jotain vedätystä niissäkin on. Sen sijaan hupaisaa on tämä, että perustellaan onnettomuuksien vähentämistä kustannuksilla, mutta samassa yhteydessä unohdetaan aivan täysin nopeuksien alentamisen tuottamat kansantaloudelliset tappiot hukkaanheitettyinä miestyövuosina.

Muistelen lukeneeni jonkun Tiehallinnon tutkimuksen, jossa vatuloitiin talvirajoitusten v. 2004 (?) aiheuttamaa keskinopeuden laskua 87:stä 83:een kilometriin tunnissa. Laskennalliset onnettomuuskustannusten säästöt plus säästyneet polttoaine- ym kulut olivat noin puolet siitä mitä laskettiin menetetyn työajan tappioiksi. Loppupäätelmissä asiaa ei yllättäen ilmoitettu mitenkään selkeästi.

Siihen on sitten enää paha sanoa mitään, jos lähdetään ajamaan vaikka nollavisiota. Tuolloinhan kaikki toimenpiteet ja kustannukset hyväksytään, jos yksikin ihmishenki voi koskaan säästyä. Tuota mieltä voidaan tietenkin olla, mutta silloin ei kannattaisi lähteä mistään kustannuslaskelmista, vaan mennä ihan puhtaasti sillä kaikkien henkien kustannuksista piittaamatta pelastamisen linjalla. Mitenkäs se olikaan... Taajamissa 20 - 30 km/h, maanteillä max 50km/h ja joillain harvoilla turvakaiteellisilla moottoriteillä max. 80km/h. Päälle tietenkin kaikki mahdolliset isonveljen keinot pakottaa ihmiset tähän muottiin.

[Alpina E34]

[QUOTE=eeno;1949785]

Mikä ongelma näissä tolpissa noin ylipäänsä on? Jos ajaa rajoituksen mukaan tai vaikkapä vähän ylikin, niin ei räpsähdä. Luulisi täältäkin löytyvän sen verran hyviä kuskeja, että nopeuden säätely onnistuu näissä toleransseissa.

Liikenteen sujuvuudelle voi heittää hyvästit valvotuilla osuuksilla. Jonoja kertyy kun tolppiin jarrutellaan "varmuuden vuoksi" ja pitempiin jonoihin tulee sitä myötä mukava haitariliike.

Se, että kameravalvonta ei poista kaikkia ongelmia hopea luodin tavoin ei tee sitä turhaksi. Saati se, että kameravalvonta ärsyttää pikku autoilijaa, kun ei voi ajaa niin kovaa kuin haluaa kun valvotaan ja nopeusrajoituskin tuntuu väärin mitoitetulta...

Ei tarvi ajaa niin kovaa kun pääsee, vaan juurikin sujuvuus kärsii radikaalisti. Kyllä melko tuskaa oli muutama viikko takaperin väli Tornio-Turku 8-tietä pitkin. Vähänkään enemmän liikennettä, niin mentiin malliin töks töks ja heikkohermoisimmat/kiireisimmät sitten ohittelivat näitä jarruttelijoita.

Mielestäni on kyseenalaista perustella kameravalvontaa liikenneturvallisuudella, kun ohitukset lisääntyy ko tieosuuksilla reilusti.

Keskimääräinen ei kuolemaan johtava tieliikenneonnettomuus maksaa yhteiskunnalle n. 220 000 € ja kuolemanatapaus n. 1 700 000 €. Ei näitä montaa tarvitse ehkäistä, että päästään takaisin omille.

Mistä nämä luvut on tempaistu?


Ihmettelen ylipäätään että ihmiset eivät ymmärrä tolppien palvelevan lähinnä valtion rahakirstua.

[Hemi]

http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2010/03/1076224

Totalitarismihan ei henkilökohtaisella tasolla etene, jos sitä ja sen etenemisen mekanismeja ei jokainen henkilökohtaisella tasolla ymmärrä.
Todellisuudessa myös tämä on yksi askel kohti täydellistä valvontayhteiskuntaa jossa kaikki yksilöön valtion taholta kohdistettava valvonta voidaan perustella yhteisellä hyvällä.
..."mitä haittaa tästäkään on lainkuuliaiselle Pentti Peruskansalaiselle"...

[eeno]

Miten nuo onnettomuuskustannukset on laskettu?

En pysty takaamaan näiden tietojen oikeelisuutta ym. mutta tässä mitä löysin:

Onnettomuuskustannukset muodostuvat seuraavista tekijöistä:
• hallinnolliset kulut (pelastus-, poliisi- ja oikeustoimi)
• ajoneuvovahingot
• sairaanhoitokulut (vakuutusjärjestelmän ulkopuoliset)
• tuotannolliset menetykset (yksilön osuus bruttokansantuotteen muodostuksessa; ilman oman kulutuksen osuutta)
• inhimillisen hyvinvoinnin menetys (elämän menetys tai sen laadun pysyvä tai tilapäinen menetys)
• lisäksi muita marginaalisia osatekijöitä.

Yksi laskelma onnettomuuskustannuksista
Kymmenessä vuodessa (1998-2007) Suomessa on tieliikenteessä kuollut 3824 ihmistä ja loukkaantunut 87 112 ihmistä.
Tämä menetys on ollut seurausta 67 272 henkilövahinkoon johtaneesta liikenneonnettomuudesta (virallinen tilasto).
Jos menetystä arvotetaan henkilöiden yksikkökustannuksia käyttäen, kertyy näissä kymmenessä vuodessa summaksi 26 miljardia euroa vuoden 2005 kustannustasossa.
Jos laskelma pohjautuu henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrään käyttäen keskimääräistä onnettomuuskustannusta,
kertyy vastaavaksi summaksi 31,7 miljardia euroa.

[http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/Auli%20Forsberg_/$file/Auli%20Forsberg_.pdf]

[eeno]

Kerrotko vielä yhtälön miten tämä liittyy nykyiseen kameravalvontaan?

Kameravalvonnan suoraa yhteyttä on tosiaan vaikea osoittaa. Valvontaa panostaminen antaa kuitenkin turvallisuustavoitteiden näkökulmasta oikean viesti; Rajoitukset eivät ole tien varsilla turhan takia. Jos nuo aikaisemmat luvut pitävät edes vähänkään paikkaansa, on kameravalvontaa käytetty raha kohtuullinen vaikka vaikutus olisikin vain turvallisuusmyönteisemmän ilmapiirin luominen. Asennekasvatusta siis osaltaan.

En usko, että keskiverto autoilija osaa määritellä jokaiseen keliolosuhteeseen sopivan tilannenopeuden. Patrempi siis, että kansaa hieman talutetaan tässä asiassa. Käytännö syistä nopeusrajoitukset pitää rajoittaa pahimpia olosuhteita ajatellen, minkä vuoksi varsinkin hyvällä kelillä ajelu tuntuu usein köröttelyltä.

Kerrotko edes sen miten kameravalvottujen tieosuuksien keskinopeudet eroavat vastaavien valvomattomien teiden keskinopeuksta?

Ihan omaan havaintoon pohjautuen väitän, että valvonta laskee keskinopeuksia. Oli valvonta minkälaista tahansa. Poliisin kiristäessä puuttumisrajaa on liikennevirtojen nopeudet laskeneet. Ja omaan havaintoon perustuen tolppien kohdalla jarruttelukin on helpottanut alku shokin jälkeen. Ikävän paljon löytyy edelleen Varmuuskerroin-Vesoja jota melkein pysähtyvät tolppien kohdalla. Tämä taas kertoo paljon kansalaisten arviointikyvystä ja talutuksen tarpeesta.

Tässäkin tapauksessa normaalit ihmiset joutuvat "kärsimään" vähemmistöjen tötöilyistä ja tyhmyydestä.

GPS-pohjainen nopeudenrajoitin tuntuisi olevan monelle paikallaan, kun nopeusrajoitusten muutokset 80 -> 60 tuntuu menevän töissäkäyvältä pieneltä vähemmistöltä ohi lähes joka työmatkalla . Eikös tämä vähemmistö ole juuri niitä parjattuja maksavia lampaita... Bää, käyn (autolla) töissä.

Tästä asiasta saa kyllä aina kunnon keskustelun aikaiseksi.

[Petri.Kekkonen]

Käytännö syistä nopeusrajoitukset pitää rajoittaa pahimpia olosuhteita ajatellen, minkä vuoksi varsinkin hyvällä kelillä ajelu tuntuu usein köröttelyltä.

Näinhän ei kuitenkaan tehdä, vaan esim. tuossa Oulun moottorien lyhyellä pätkällä tapahtuu ketjukolareita noin viikottain silloin kun on liukasta. Nopeusrajoitusta (osin 100 km/h, osin muuttuva 80/100 km/h) ei ole mitoitettu pahimpien olosuhteiden varalle koska onnettomuuksia sattuu varmaan kymmeniä vuosittain. Siitä olen samaa mieltä että kesäkelillä 80 km/h moottoritiellä on köröttelyä, mutta liukkaalla sekin tuntuu olevan monille ihan liikaa.

[Remotion]

Keskimääräinen ei kuolemaan johtava tieliikenneonnettomuus maksaa yhteiskunnalle n. 220 000 € ja kuolemanatapaus n. 1 700 000 €. Ei näitä montaa tarvitse ehkäistä, että päästään takaisin omille.

Lähde? Laskenta kaava?

Oman kaavani mukaan ihmisen kuolema ei maksa yhtään mitään eikä syntymä sen paremmin. olet taas yksi lisää näitäverenimijöitä joissa ihminen on olemassa valtiota varten eikä toisinpäin.

Mutta perustele nuo lukemat.

Kameravalvonta on käsittääkseni laskenut tieliikenteen keskinopeuksia (lähemmäs rajoitusten mukaista nopeutta) ja keskinopeuden lasku taas pienentää tömäysenergiaa nopeuden neliönä E=½mv^2 ja näin loukkaantumisten vakavuusastetta.

Ajavatko ihmiset keskinopeutta kun onnettomuus sattuu?
Jos ihmistä vituttaa, väsyttää tai vaikuttaa jokin niin paljon että hän rupeaa tekemään fataaleja virheitä, niin onko kameroilla tai nopeusrajoituksilla, tai keskinopeuksilla mitään tekemistä sen kanssa. Onhan liikenneonnettomuus muutenkin jo poikkeama joka vahvistaa säännön: virheitä ei tehdä.
Jälleen kerran kuulisin niitä perusteita.


jaa täältä löytyikin TOTUUS!!

Onnettomuuskustannukset muodostuvat seuraavista tekijöistä:
• hallinnolliset kulut (pelastus-, poliisi- ja oikeustoimi)
• ajoneuvovahingot
• sairaanhoitokulut (vakuutusjärjestelmän ulkopuoliset)
• tuotannolliset menetykset (yksilön osuus bruttokansantuotteen muodostuksessa; ilman oman kulutuksen osuutta)
• inhimillisen hyvinvoinnin menetys (elämän menetys tai sen laadun pysyvä tai tilapäinen menetys)
• lisäksi muita marginaalisia osatekijöitä.

Yksi laskelma onnettomuuskustannuksista
Kymmenessä vuodessa (1998-2007) Suomessa on tieliikenteessä kuollut 3824 ihmistä ja loukkaantunut 87 112 ihmistä.
Tämä menetys on ollut seurausta 67 272 henkilövahinkoon johtaneesta liikenneonnettomuudesta (virallinen tilasto).
Jos menetystä arvotetaan henkilöiden yksikkökustannuksia käyttäen, kertyy näissä kymmenessä vuodessa summaksi 26 miljardia euroa vuoden 2005 kustannustasossa.
Jos laskelma pohjautuu henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrään käyttäen keskimääräistä onnettomuuskustannusta,
kertyy vastaavaksi summaksi 31,7 miljardia euroa.

Puran tämän nyt osiin:

• hallinnolliset kulut (pelastus-, poliisi- ja oikeustoimi)
Nämähän ovat yksiä valtion peruspilareita jotka tarvitsevat käyttöä. Ihan saman verran viranomaiset saavat palkkaa riippumatta siitä syövätkö donitseja vai ovatko tienlaidassa.
I call bullshit!!

• ajoneuvovahingot
ketä kiinnostaa jo täysin jäätävällä autoverolla rokotettujen peltimiinojen lunastusarvo kun ihmisten hyvinvointi kyseessä? Sehän on vain palvelus jos vanhaa autokantaa saadaan jotenkin haravoitua.

• sairaanhoitokulut (vakuutusjärjestelmän ulkopuoliset)
Melkein perusteltavissa, mutta ei näitäkään parahin rassukka valtio maksa vaan lähiomaiset.

• tuotannolliset menetykset (yksilön osuus bruttokansantuotteen muodostuksessa; ilman oman kulutuksen osuutta)
tuotannolliset menetykset (yksilön osuus bruttokansantuotteen muodojaddajaddajaddajadda, siis mitä vittua, saataisko sama suomeksi, miksi näiden roolipelaajien maailman käsitys on aina näin helvetin monimutkainen.

• inhimillisen hyvinvoinnin menetys (elämän menetys tai sen laadun pysyvä tai tilapäinen menetys)
Herra Jumala, mitä funguksia sä kaadoit pulla-aukostasi tänä aamuna?!
Mun inhimillinen hyvinvointi menehtyy kun luen kaltaistesi epäinhimillisten ihmisten ruumis-rahaksi taulukoita!

• lisäksi muita marginaalisia osatekijöitä.
Mikä on marginaalinen osatekijä ihmisen kuolemassa tai vammautumisessa mistä tulee miljardien lasku, vihko auki ja perusteita?!

Yksi laskelma onnettomuuskustannuksista
Kymmenessä vuodessa (1998-2007) Suomessa on tieliikenteessä kuollut 3824 ihmistä ja loukkaantunut 87 112 ihmistä.
Tämä menetys on ollut seurausta 67 272 henkilövahinkoon johtaneesta liikenneonnettomuudesta (virallinen tilasto).
Jos menetystä arvotetaan henkilöiden yksikkökustannuksia käyttäen, kertyy näissä kymmenessä vuodessa summaksi 26 miljardia euroa vuoden 2005 kustannustasossa.
Jos laskelma pohjautuu henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrään käyttäen keskimääräistä onnettomuuskustannusta,
kertyy vastaavaksi summaksi 31,7 miljardia euroa.


Toinen laskelma onnettomuuskustannuksista
Vahinkoja sattuu mutta osa vahingoista ei ole vahinkoja vaan tahallisia.
Ihmiselämälle ei voi silti asettaa rahallista hintaa.
Ihmiset syntyvät, sairastuvat ja kuolevat. Nämä ovat yksiä ihmiselämän pääpilareita joiden ympärille elämä muodostuu, nämä eivät ole poistettavissa.
Ihminen on järkevä, mitä enemmän järjettömiä rajoituksia langetetaan, sitä enemmän järkeväihminen osaa niitä vastaa kapinoida.
Vain järkevillä pelisäännöillä liikenne sujuu, silti niitä rikoittasiin mutta tällöin ainakaan rike ei olisi säännön vika vaan yksilön valinta.

En pysty takaamaan näiden tietojen oikeelisuutta ym. mutta tässä mitä löysin:
[http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/Auli%20Forsberg_/$file/Auli%20Forsberg_.pdf]

Minäkään en pysty takaamaan omien väittämieni oikeellisuutta mutta pakko myöntää että aika lähellä totuutta olen eikö vaan?

Minulla oli kerran Auli niminen sukulainen, hän kuoli jo vuosikymmeniä sitten, yhään Aulia ei ole nimetty vuoden 1920 jälkeen. Merkitsen siksi omaksi lähteekseni nykyaikaisemman.
[http://toyotasimulator.com/]

[Heguli]

En pysty takaamaan näiden tietojen oikeelisuutta ym. mutta tässä mitä löysin:

Onnettomuuskustannukset muodostuvat seuraavista tekijöistä:
• hallinnolliset kulut (pelastus-, poliisi- ja oikeustoimi)
• ajoneuvovahingot
• sairaanhoitokulut (vakuutusjärjestelmän ulkopuoliset)
• tuotannolliset menetykset (yksilön osuus bruttokansantuotteen muodostuksessa; ilman oman kulutuksen osuutta)
• inhimillisen hyvinvoinnin menetys (elämän menetys tai sen laadun pysyvä tai tilapäinen menetys)
• lisäksi muita marginaalisia osatekijöitä.

Yksi laskelma onnettomuuskustannuksista
Kymmenessä vuodessa (1998-2007) Suomessa on tieliikenteessä kuollut 3824 ihmistä ja loukkaantunut 87 112 ihmistä.
Tämä menetys on ollut seurausta 67 272 henkilövahinkoon johtaneesta liikenneonnettomuudesta (virallinen tilasto).
Jos menetystä arvotetaan henkilöiden yksikkökustannuksia käyttäen, kertyy näissä kymmenessä vuodessa summaksi 26 miljardia euroa vuoden 2005 kustannustasossa.
Jos laskelma pohjautuu henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrään käyttäen keskimääräistä onnettomuuskustannusta,
kertyy vastaavaksi summaksi 31,7 miljardia euroa.

[http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/Auli%20Forsberg_/$file/Auli%20Forsberg_.pdf]

Hienoa, nyt kun tähän saisi vertailun vuoksi autoilusta perityt välilliset ja välittömät verot, liikennevakuutusmaksut sekä muut lypsyluonteiset perityt maksut 10 vuoden ajalta niin voitaisin vertailla kätevästi kuinka paljon jää nettona kulut - tuotot niin voidaan kaahailla ja kuolla liikenneonnettomuuksissa kustaanustehokkaasti.

Kameratolppien ainoa aikaan saannos on siinä että tolpilla himmataan ja sitten kiihdytetään matkanopeuteen.

[eeno]

Näinhän ei kuitenkaan tehdä, vaan esim. tuossa Oulun moottorien lyhyellä pätkällä tapahtuu ketjukolareita noin viikottain silloin kun on liukasta. Nopeusrajoitusta (osin 100 km/h, osin muuttuva 80/100 km/h) ei ole mitoitettu pahimpien olosuhteiden varalle koska onnettomuuksia sattuu varmaan kymmeniä vuosittain.

Tässähän valtiovalta on tullut avokätisesti pommiin nukkunutta työmatkailijaa vastaan kun sallii ylikovat nopeudet ilman sakon uhkaa

[eeno]

Ajavatko ihmiset keskinopeutta kun onnettomuus sattuu?

Jos keskinopeudet ovat pienemmät, niin eikö keskimääräiset törmäysnopeudetkin ole pienemmät? Vai miten se menee? Voi olla että menee näin tai sitten ei. Kysy savolaiselta niin saat savolaisen vastauksen.

Jos ihmistä vituttaa tai väsyttää, niin siihen kameravalvonta ei kyllä auta, eikä varsinkaan jos vituttaa ja väsyttää. Olet oikeassa.