E60/61 53X Diesel, Ahdinpuuhailuja ja teoriaakin

[-Tapi]

Ei.

Halkaisija vs MAF elementin koko eivät ole suhteessa keskenään. Virtaus ei ole tasaisesti turbulenttinen tai laminaarinen putken poikkipinta-alalla vaan kuten yllä yritin kirjoittaa, se riippuu sekä ennen että jälkeen MAF:n olevista muodoista.

MAF:ia ei siis pysty mitenkään 'sopeuttamaan' uuteen tilanteeseen pelkällä putken halkaisijan muutoksella vaan se pitää mitata vertaamalla toteutuneeseen ilmamäärään (Lambda ilman että EGR on käytössä).

[Juspa]

Vaikka ilmaa saisikin menemään suodattimen läpi enemmän kuin vakiossa, ei rakennetta voi muuttaa pelkästään mekaanisesti vaan IMM pitää kalibroida muuttuneille olosuhteille. MAF mittaa vain pieneltä osalta kanavaa ja se on alunperin mallinnettu ja kalibroitu näyttämään ilmamassan oikein pelkän pienen näytteen perusteella.

Esimerkki: Jos MAF:in läpi menevän ilman reiän pinta-ala on esim 2% koko putken sen kohdan pinta-alasta, ei MAF näytä kuitenkaan 2% ilmamäärästä vaan vaikkapa 0,5% tai 10%. Tämä johtuu siitä ettei virtaus jakaudu putken poikkipinta-alalle tasan vaan se riippuu kaikista mutkista ja muodoista joita on ennen ja jälkeen mittauspisteen. Tämän vuoksi MAF näyttää väärin jos se otetaan vaikkapa toisesta autosta tai muutetaan putkistoa MAF:n ympärillä. Bubbajoe voi esim pitää MAF:n verkon poistamista tehoa lisäävänä modauksena koska punaniskan maalaisjärki sanoo sen lisäävän putken pinta-alaa mutta todellisuudessa tällöin ilma virtaakin enemmän MAF:n ohi ja teho laskee.

Tuo MAF:n mittaushan on terminen virtausmittaus? Eli kaksi "lankaa" (=lämpötila-anturia), joista toista lämmitetään ja toinen referenssi. Virtauksen määrä määrittyy näiden kahden lämpötila-anturin lämpötilaerosta. Mittaustuloksena virtausnopeus. Määrä lasketaan sitten putken halkaisijan perusteella. Näin teollisuudessa käytettävissä termisissä massamäärämittauksissa.

Eli olet oikeassa, putken halkaisijan muutos pitää muuttaa laskentaan MAFille, jotta virtausmäärä tulee oikein. Nythän putki supistuu loppua kohden, joten laskennassa käytetty varmaan jotain keskiarvoa halkaisijan laskennassa. Saako tuolle MAFille kerrottua uutta putken halkaisijaa, jotta laskenta menisi oikein?

[-Tapi]

Vaikka ilmaa saisikin menemään suodattimen läpi enemmän kuin vakiossa, ei rakennetta voi muuttaa pelkästään mekaanisesti vaan IMM pitää kalibroida muuttuneille olosuhteille. MAF mittaa vain pieneltä osalta kanavaa ja se on alunperin mallinnettu ja kalibroitu näyttämään ilmamassan oikein pelkän pienen näytteen perusteella.

Esimerkki: Jos MAF:in läpi menevän ilman reiän pinta-ala on esim 2% koko putken sen kohdan pinta-alasta, ei MAF näytä kuitenkaan 2% ilmamäärästä vaan vaikkapa 0,5% tai 10%. Tämä johtuu siitä ettei virtaus jakaudu putken poikkipinta-alalle tasan vaan se riippuu kaikista mutkista ja muodoista joita on ennen ja jälkeen mittauspisteen. Tämän vuoksi MAF näyttää väärin jos se otetaan vaikkapa toisesta autosta tai muutetaan putkistoa MAF:n ympärillä. Bubbajoe voi esim pitää MAF:n verkon poistamista tehoa lisäävänä modauksena koska punaniskan maalaisjärki sanoo sen lisäävän putken pinta-alaa mutta todellisuudessa tällöin ilma virtaakin enemmän MAF:n ohi ja teho laskee.

Samaan putkistomuutoskategoriaan menee myös erilainen ilmanputsari joka muuttaa ilmansuodatinkotelon ja sen jälkeisen putkiston turbulenssikohtia ja MAF voi näyttää vaikkapa pienempää arvoa kuin aiemmin vaikka ilmaa todellisuudessa menisi enemmän. MAF:n voi yleensä kalibroida vertaamalla sitä lambda-arvoon mutta jos ei ole käsillä ohjelmaa joka loggaisi kaavalla erotusta, menee se hyvin hankalaksi.

Öljyttävä ilmanputsari onkin sitten MAF:n langalle huono juttu kuten aiemmissa viesteissä jo todettiinkin.

Ilmanputsarin vaihtotarpeen tai sen riittämättömyyden saa helposti todettua mittaamalla sen jälkeisestä putkesta alipaineen korkeilla kierroksilla ja kovalla kuormalla. Joku 0,1-0,15 on vielä hyväksyttävissä.

[Juspa]

No ei laiteta sitten
Eilen meni Wagnerin cooleri paikalleen. Modattavaa imuputkea vielä odotellaan, silikoniletkut ja putkikäyrä on valmiina.

[Jusu^]

No eikös Bemarin bensa vapareissa ole mitattu muutamien "heppojen katoa" tuolla öljyttävällä tehosuodattimella vs. oem paperinen vastaava.+öljy pilaa ainakin noissa vapareissa imm:n. Niin miksi se olisi poikkeava sitten turbollisessa diiselissä. Imupuolellahan se suodatin näissäkin on. No imuäänet siinä toki lisääntyy,jos niistä tykkää.

Minullakin oli aikoinaan M3:ssa tuollainen öljyttävä filsu. Se tehonlisä tuli vain imuäänien lisääntymisen aiheuttamana harhana.

Sama usean hepan ero ollut joskus 535d:ssäkin ja paremmat pisteet meni oem suodattimen suuntaan

[Heguli 31]

Kerro ihmeessä lisää?

No eikös Bemarin bensa vapareissa ole mitattu muutamien "heppojen katoa" tuolla öljyttävällä tehosuodattimella vs. oem paperinen vastaava.+öljy pilaa ainakin noissa vapareissa imm:n. Niin miksi se olisi poikkeava sitten turbollisessa diiselissä. Imupuolellahan se suodatin näissäkin on. No imuäänet siinä toki lisääntyy,jos niistä tykkää.

Minullakin oli aikoinaan M3:ssa tuollainen öljyttävä filsu. Se tehonlisä tuli vain imuäänien lisääntymisen aiheuttamana harhana.

[Juspa]

Mä aattelin sen niin, ettei se ainakaan huonompi ole virtaavuudeltaan. Ja tuon voi pestä aina kun paskastuu.
Prätkissä noista on ainakin hyötyä ollut.

[tuikku]

.
Minulla on omassani vielä vakio putsari.
Ei sen vaihdolla nyt ainakaan vielä ~viidessä sadassa ole niin kummallista tarvetta.

[Juspa]

Jos kyseessä on se öljyttävä malli,niin olen vahvasti eri mieltä.

Kerro ihmeessä lisää?

[Heguli 31]

luulenpa että tuo K&N virtaa hieman paremmin.

Jos kyseessä on se öljyttävä malli,niin olen vahvasti eri mieltä.

[Juspa]

Onko dieseleissä miten erilainen ilmanputsari kuin bensa autoissa?
Joskus muistelen lukeneeni, että bensa autoja penkitettäessä alkuperäinen suodin ollut jopa hengittävämpi kuin jotkut Ns. Vapaavirtaussuotimet.
Kokeilemalla penkissä selviää varmaan tämäkin.

Noissa tapauksissa on ollut varmaan joku kartiosuodatin vaihdettu vakio ilmanputsarikotelon tilalle, jolloin imee kuumaa ilmaa konetilasta --> huonompi tulos.

Tässähän vaihdetaan koteloon paneelisuodatin samanlaisen vakion tilalle (=olosuhteet ei muutu), ja luulenpa että tuo K&N virtaa hieman paremmin.

[Nettipepe]

Onko dieseleissä miten erilainen ilmanputsari kuin bensa autoissa?
Joskus muistelen lukeneeni, että bensa autoja penkitettäessä alkuperäinen suodin ollut jopa hengittävämpi kuin jotkut Ns. Vapaavirtaussuotimet.
Kokeilemalla penkissä selviää varmaan tämäkin.

[makeclick]

Sen näkee nyt modin jälkeen, toivottavaa olisi jos se savuhuntu hieman vähenisi.
Mites on tuon vakio ilmansuodattimen laita, ahdistaako putsari? Kannattaisiko sinne laittaa esim. K&N:n paneeli? Linkki

Edit. Tilasin tuollaisen K&N:n...

Itellä on toi, mutta pitäisi testata tuokin ero. ilmanohjaajat ei ainakaan ahdista 335d:ssä, vaikka jotenki näytti ahdistavalta.

[Juspa]

Se on helppo kyllä todentaa.
Kun teillä kuitenkin ainakin hiukan pöllyttää nilkka suorana nyt, niin jos imuputkimuutos antaa lisäilmaa, vähenee savu, eikös niin.

Sen näkee nyt modin jälkeen, toivottavaa olisi jos se savuhuntu hieman vähenisi.
Mites on tuon vakio ilmansuodattimen laita, ahdistaako putsari? Kannattaisiko sinne laittaa esim. K&N:n paneeli? Linkki

Edit. Tilasin tuollaisen K&N:n...

[tuikku]

Tuosta imuputkimodista: Tuleeko vakioahtimella tilannetta, jossa vakio imuputki ahdistaisi kun otetaan kaikki tuotto irti? ...

Se on helppo kyllä todentaa.
Kun teillä kuitenkin ainakin hiukan pöllyttää nilkka suorana nyt, niin jos imuputkimuutos antaa lisäilmaa, vähenee savu, eikös niin.

Itse ajan nyt 3,2bar max paineilla.
Paineen nosto kolmesta baarista tuohon lopetti pikkusuuttimien savuttelut niin ettei enää peilistä erota muuta kun lähtöpölläytyksen.

Jos tehoa haluaa, pitää painettakin olla.
Vakiossa 550d,ssä on ahtoja max 3,3bar.
Max vakiopaineilla siitä lähtee noin 450hv.
3,5 bar antaa noin 470hv
Ja 3,6bar noin 480hv.
Nämä vakiomoottorista hiukkaspönttö paikoillaan, lambda 1,1.
Uskoisin että pikku hieronnalla viissatanenkin rikkoontuu.