Itsekkin tuota vesi-metanoli ruiskua tässä miettinyt, mutta itsellä toistaiseksi kaatunut siihen että kaupallisten ruiskujen säädettävyys hyvinkin heikkoa.
Painekytkimellä toimiva laitteisto ruiskuttaa tällaisessa laitteessa jo siis 2000rpm alkaen ja siitä eteenpäin ruiskutusmäärä vakio. Ruiskutusmäärä ei siis ole oikein koskaan kovinkaan optimaalinen, joko pienillä tai isoilla kierroksilla vesi-metanolia menee aivan liikaa tai liian vähän.
Joku pwm-ohjattu vesi-metanoliruisku olisi fiksu jossa olisi kartat esim. rpm vs. ahtopaine, mutta onko tällaisia? Itse en ole löytänyt.
Itse ajatellut että käyttäisin lasinpesunestesäiliötä vesi-metanoliruiskun säiliönä ja pumppu konehuoneessa jolloin ruiskutuksen aloitusviive myös minimoitu. Tuollainen controlleri olisi ehkä se vähiten huono ratkaisu markkinoilla olevista. Ja vielä kun ohjauksen saisi niin, että pumpulle voisi hyödyntää ohjaussignaalina tuota ison ja pienen ahtimen erotusläpän ohjaussignaalia eli vesi-metanolia ruiskutettaisiin siellä missä sitä tehoa tarvitaan eli yli 3000rpm->
Multi Input Controller - 0-5v/MAF Frequency or Voltage/Duty Cycle/Ext MAP
E60/61 53X Diesel, Ahdinpuuhailuja ja teoriaakin
Collapse
This topic is closed.
X
X
-
Originally posted by tuikku View PostKun kaasua painetaan reilummin, syntyy ristiriitaa pyydetyn ja mahdollisen (pystytään toteuttamaan) vääntömomentin välille, joko ohjelman, tai mekaaninen rajoite. Riittävän nopeuden muutoksen puutekkin suhteessa pyydettyyn tehonlisään riittää.
Tällöin alkaa vaihteiston ohjain miettimään, miten ristiriitaa voitaisiin pienentää, tai poistaa => vaihtamalla pienemmälle vaihteelle saadaan moottori paremmalle vääntöalueelle ja ristiriita halutun ja toteutuneen suorituskyvyn väliltä joko poistuu, tai ainakin pienenee.
Kikdaunin polkaisu ohittaa tämän mietiskelyn ja vaihtaa ”pakolla” väh. kaksi pykälää pienemmälle. => tämä on nykydieselissä turhaa.
Kaasupohjassa vaihto tapahtuu aina valmistajan ”esisäätämän” max kierrosluvun perusteella.
Sitäkään ei ole kiveen kirjoitettu, vaan moottorin ohjaimen kautta voi tähänkin hiukan vaikuttaa.
Oletuksena siis se että kun kaasupoljin painetaan pohjaan, halutaan edetä mahdollisimman nopeasti. Korjaa jos olen väärässä, mutta pienemmällä vaihteella pyörämomentti on suurempi kuin suuremmalla eli kiihtyvyys parempi.
Toisena oletuksena pitäisin lisäksi sen, että viritys on jossain määrin onnistunut eli maksimiteho tulee edes jokseenkin siellä missä pitää eli yli 4000rpm. Täysin eriasia sitten ne laitteet joissa vetoalue muokattu tarkoituksella pilalle eli maksimiteho tulee siellä 3500rpm kohdalla ja siitä ylöspäin teho putoaa kuin lehmän häntä.
Leave a comment:
-
-
.
Miten vaihtohetki määräytyy, toimintaperiaate.
Asiaan vaikuttaa kaksi päätekijää.
Osakaasulla, siis kikdaunia ei ole poljettu, => vääntötieto.
Kaasu pohjassa kierrosluku.
Osakaasu vaihto yksinkertaistetusti.
Asiaan vaikuttavat seikat ovat kaasupolkimen pyyntö vääntömomenttina, väännönrajoitin, nopeuden muutos ja se vääntö, minkä moottori voi sillä hetkellä antaa.
Ajetaan vaikkapa 80km/h, silloin viitosella on noin 1500rpm.
Jos kaasua painetaan lisää varovasti, eivät ohjelmassa olevat väännönrajoittimet puutu asiaan ja jos nopeuden muutosta tapahtuu, ei laatikko vaihda.
Kun kaasua painetaan reilummin, syntyy ristiriitaa pyydetyn ja mahdollisen (pystytään toteuttamaan) vääntömomentin välille, joko ohjelman, tai mekaaninen rajoite. Riittävän nopeuden muutoksen puutekkin suhteessa pyydettyyn tehonlisään riittää.
Tällöin alkaa vaihteiston ohjain miettimään, miten ristiriitaa voitaisiin pienentää, tai poistaa => vaihtamalla pienemmälle vaihteelle saadaan moottori paremmalle vääntöalueelle ja ristiriita halutun ja toteutuneen suorituskyvyn väliltä joko poistuu, tai ainakin pienenee.
Kikdaunin polkaisu ohittaa tämän mietiskelyn ja vaihtaa ”pakolla” väh. kaksi pykälää pienemmälle. => tämä on nykydieselissä turhaa.
Osakaasulla tapahtuviin vaihtohetkiin voi vaikuttaa moottorin ohjauksen kautta, itse vaihteiston ohjaukselle ei tarvi tehdä mitään.
Laatikko kerää oikeastaan kaiken tarvitsemansa tiedon moottorin ohjaukselta, jolloin muuttamalla tai vääntelemällä tätä vaihteiston boxin lukemaa tietoa, saadaan se tekemään itse omaan toimintaansa ne muutokset, joita halutaan.
Kaasupohjassa vaihto tapahtuu aina valmistajan ”esisäätämän” max kierrosluvun perusteella.
Sitäkään ei ole kiveen kirjoitettu, vaan moottorin ohjaimen kautta voi tähänkin hiukan vaikuttaa.
Leave a comment:
-
-
Originally posted by tuikku View Post.
Ensisijainen tarkoitus on yrittää pitää laitteet kasassa, oikeastaan siksi tämä vesi/metanoli juttu.
Lämpökuormaa jos saisi poikkeen edes pikkuisen.
Siiten tämä lisäruiskutus vähentää savutusta, ei huono asia sekään.
En oikein jotain kymmentä heppaa suurempaan eroon usko.
Joten kun kaikki muu on jo tehty oikein tuossa m57:n virityksessä nin tuon v/m:n hyöty tulee enemmän juuri noissa tuikun mainitsemissa asioissa eli lämpötilat/savutus.
Leave a comment:
-
-
Ilmeisesti aika yleinen tehon lisäys 10% luokkaa.
Kyllä teidän tehoilla se jotain pitäisi vaikuttaa.
Tosin 10 prosenttia voi olla tiukassa kun jo valmiiksi otettu mitä on saatu.
Tuossa muuten mielenkiintoinen teoria video
Leave a comment:
-
-
.
Ensisijainen tarkoitus on yrittää pitää laitteet kasassa, oikeastaan siksi tämä vesi/metanoli juttu.
Lämpökuormaa jos saisi poikkeen edes pikkuisen.
Siiten tämä lisäruiskutus vähentää savutusta, ei huono asia sekään.
En oikein jotain kymmentä heppaa suurempaan eroon usko.
Leave a comment:
-
-
Originally posted by Nettipepe View PostKyllä kai tuikku vähintään samaan pääsee bmwn koneesta
Leave a comment:
-
-
Jenkkien tulokset saaneet tuikun kokeilumielelle.Herrasmiehen esimerkillä moni muukin löysi äänensä!
Näin tähän väliin taas kiitosten aika tuikulle, toivon että tämän asian piirissä jatketaan vielä pitkään. Ja ettei tähtimerkki kateellisena kaappaa huomiotasi takaisin.
Leave a comment:
-
-
Originally posted by tuikku View Post.
... Tämä voi nyt näyttää siltä että lapasesta lähtee, muttei se sitä ole.
Haluan kokeilla vielä yhtä muutosta, nimittäin vesi/metanoli ruiskutusta.
Kun ei ole oikein kokemusta, on vaan ennakkoluuloja.
Erillisellä ohjaimella näköjään saa toiminnan järkeistettyä niin, että lisäainetta tulee vaan, kun on tarvetta sille ja määrääkin voi vähän hallita.
En ole vielä päättänyt, mistä ostan, mutta jostain tulee.onhan niitä jo muutkin kokeilleet.
Originally posted by tuikku View PostPitäiskö tässä nyt sanoa, ettei tämä nyt ollenkaan ole sitä, miltä tämä näyttää ... Mutta tähän tämän auton tuunaus loppuu ...
Leave a comment:
-
-
Originally posted by tuikku View Post.
... Tämä voi nyt näyttää siltä että lapasesta lähtee, muttei se sitä ole.
Haluan kokeilla vielä yhtä muutosta, nimittäin vesi/metanoli ruiskutusta.Tässä on Äijämeininkiä!!
Mielenkiinnolla seurataan.. Millasiikohan tehonlisäyksiä noilla ruiskutuksilla voidaan toivoa ja tavoitella?
-tommi
Leave a comment:
-
-
.
... Tämä voi nyt näyttää siltä että lapasesta lähtee, muttei se sitä ole.
Haluan kokeilla vielä yhtä muutosta, nimittäin vesi/metanoli ruiskutusta.
Kun ei ole oikein kokemusta, on vaan ennakkoluuloja.
Erillisellä ohjaimella näköjään saa toiminnan järkeistettyä niin, että lisäainetta tulee vaan, kun on tarvetta sille ja määrääkin voi vähän hallita.
En ole vielä päättänyt, mistä ostan, mutta jostain tulee.
Leave a comment:
-
-
Otetaas lainaus tästä ettei jää edelliselle sivulle piiloon ja joltain huomaamatta hyvä teksti.
Originally posted by tuikku View Post.
No, jos jotain kirjoittaisin näiden tuplaturbojen toiminnasta ja periaatteista.
Ensin kyllä ajattelin, etten kirjoita aiheesta mitään, mutta ehken tämä nyt kuitenkin auttaa toisiakin ymmärtämään sitä toimintaa, kun kalusto alkaa vanhimmasta päästä olla siinä iässä, että varmaan täytyy kohta jo jotain tehdä.
Tässä bemarin systeemissähän on kyse toiminnasta, jossa pienemmän ahtimen homma on herättää suurempi ja tehdä pakokaasun vastapainetta kierrätyksen tarpeisiin.
Kun tämä tarve on ohi, siirtyy pakokaasu lähes kokonaan kulkemaan suuremman ahtimen kautta.
Pikkuahdin kuitenkin pyörii koko ajan siinä "mukana", jotta se olisi heti, viiveettä valmis hommiin, kun sen vuoro taas tulee.
Vaihto noin kolmessa tonnissa.
Moottorin ahto/pakopaine suhde on parhaimmillaan, kun pikkuahdin on juuri saatu syrjään.
Suuren ahtimen hommana on antaa paljon tehoa.
Systeemiin kuuluu kolme alipaine läppää, joilla ahtoilman ja pakokaasujen virtausta säätelemällä tehdään kulloinkin haluttu ahtopaine.
Läppien toiminnasta
Hukkaportti
Hoitaa ainoastaan, ettei max ahtopaine ylity.
Ei muuta
Ahtopuolen läppä
Sillä on vain yksi tärkeä tehtävä siinä tilanteessa kun suurempi ei vielä ole herännyt ja kaikki ahto tehdään pikkuisella.
Läppä estää ahtopaineen pääsemisen takaisin suureen turboon, se pakottaa kaiken ilman moottoria kohden.
Kun suurempi herää, läppä aukeaa kokonaan.
Pakopuolen läppä
Säätää koko systeemin toimintaa.
Ohjelmassa on muutama kartta, jotka säätelee tätä vaihtoa pienemmältä suuremmalle.
Kun läpän avautumista helpotetaan, lisääntyy viive, ahtimien toiminta rauhoittuu.
Kun läpän avautumista kiritään, muuttuu käytös agressiivisemmaksi ja pakopaineeseen tulee piikki alas. Kaasupolkimen vaste muuttuu paremmaksi.
Läppä aukeaa löysällä jousella, moottorin käydessä tieten pakokaasut auttaa.
Läppä vedetään kiinni alipaineella.
Tässä oli toiminta yksinkertaistetusti.
Tai näin minä näen tilanteen.
Häiriötilanteen kannalta mielestäni oleellisinta on ensin varmistua että hukkaportti sekä ahtoläppä varmasti sulkeutuvat.
Pakopuolen läppää voi säätää mitään purkamatta.
Pakoläppää aukaistaan säätämällä vipua kellon tangossa alaspäin ja kiritään siirtämällä ylöspäin.
Paras kohta löytyy helpoiten säätämällä ensin niin alas, että herääminen siirtyy kahteen tonniin ja siitä sitten kirimällä.
Säätö on ensin "laiska", mutta parhaalla kohdallansa erittäin tarkka.
Leave a comment:
-
Leave a comment: