Autotallin rakentamisesta vol 2

[Silmaauki]

Mä en taas laittais patolevyä jos kellari on kylmä. Lämpimässähän se kosteus tiivistyy patolevyn ansiosta juuri oikeaan paikkaan eli patolevyn pintaan ja valuu sitä pitkin salaojaan

Eikös patolevy eristeiden kanssa ole ihan sama asia kuin tämä isodrän levy. Toimintaperiaate on ihan sama molemmissa. Toinen vain tulee kahdella kerroksella ja toinen yhdellä. Ei voi siis sanoa että patolevy on huono isodräniin verrattuna kun ne on ihan samoja vehkeitä.

Ei ne sama asia ole, eikä toimintaperiaate ole ihan sama. Toivottu lopputulos on. Omaa varsinaista kokemusta ei ole, mutta tätä asiaa olen muutaman vuoden seurannut ja vähän tilanteesta riippuu kumpi on parempi. Tuollaiseen kylmän kellarin seinille en laittaisi Isodräniä. Se kun päästää kosteuden kumpaankin suuntaan ja kun kellari on kylmä, niin siinä ei tule sitä hyötyä, että lämpötilaerosta johtuen kosteus siirtyisi ulos. Isodränistä näkisin hyötyä jos tila on lämmin. Mutta silloinkin pitäisi huolehtia edellä mainituista pintavesien johtamisesta pois sekä myös siitä, että rakennuksen alta ei kosteus nouse ylös.

Lakun tilanteessa oleellista olisi varmistaa ettei kosteutta pääse sinne kellariin. Salaojat on mun mielestä se eka asia, mikä pitäisi korjata. Toinen voi olla se kellarin lattian/maapohjan kapillaarikatkon tekeminen. Edelläolevista kertomuksista ei mun mielestä selviä minkälainen pohja siellä kellarissa on. Ehkä sillekin voisi olla tarpeen tehdä jotain.

[Laku]

Lakun tilanteessa oleellista olisi varmistaa ettei kosteutta pääse sinne kellariin. Salaojat on mun mielestä se eka asia, mikä pitäisi korjata. Toinen voi olla se kellarin lattian/maapohjan kapillaarikatkon tekeminen. Edelläolevista kertomuksista ei mun mielestä selviä minkälainen pohja siellä kellarissa on. Ehkä sillekin voisi olla tarpeen tehdä jotain.

Ei muuta tietoa ole lattiasta kuin se, että betonilattia siellä on ja ilmeisesti ainakin tietyiltä osin melko paksu, koska tosiaan yläkerran lattia lepää teräspalkkien päällä keskeltä.

[BMW525Xda]

Ei muuta tietoa ole lattiasta kuin se, että betonilattia siellä on ja ilmeisesti ainakin tietyiltä osin melko paksu, koska tosiaan yläkerran lattia lepää teräspalkkien päällä keskeltä.

Riippuu rakennuksen iästä, 50luvun kellareissa on valun alla maapalloa, eli hiekkaa.

[Laku]

Riippuu rakennuksen iästä, 50luvun kellareissa on valun alla maapalloa, eli hiekkaa.

Tämä on tiettävästi tehty 90-luvun alkupuolella.

[BMW525Xda]

Tämä on tiettävästi tehty 90-luvun alkupuolella.

On siellä styroksia luultavasti.

[Laku]

On siellä styroksia luultavasti.

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

[BMW525Xda]

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

En osaa sanoa näkemättä ja kokematta. Voisin kuitenkin kuvitella hieman jos se yläpuolen rasvamonttu on tuettu alakerran lattiaan palkein, saatta sieltä tuentojen alueen kohdalta puuttua styroksit kokonaan ja siinä kohdassa on monttu joka täytetty betonilla, näin niitä joskus on nähty tehdyn.

Paha on sanoa juutajaata kun ei ole kuvan kuvaa, paitsi mielikuva

[Laku]

Olen nyt 150km päässä ja ei ole kuvia . Muistelen, että palkkien tassu ei olisi pultattu, vaan jotenkin upotettu valuun. Tarkistan tontilla.

Enimmäkseen se kosteus on tosiaan toisen pitkän sivun reunassa ja nosto-oven puoleisella lyhyellä sivulla. Sinulla ei taida olla pitkä matka tulla ihmettelemään .

[miyli]

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

Jos siellä on betonin alla styroksiä, epäilen että kosteus ei tule lattiasta vaan niistä ulkoseinän ja lattian rajasta. Seinänvierusta auki ja salaojat, kunnon salaojasoraa ja seinään vesieriste/ lämmöneriste. Tästä lähtisin ja seuraisin tilannetta. Jos kosteus tulee noin paljon lattianläpi onkin ongelma jo aikamoinen korjata.

[Nifa]

Voisiko siinä tapauksessa kuvitella, ettei kosteus tulisi lattiasta?

Styroksi laskee kosteuden läpi.

[miyli]

Styroksi laskee kosteuden läpi.

Juu laskee, mutta pitää olla aikamoinen vedenpaine sen alla että se nousee betonilaatan läpi pintaan vesilätäköiksi. Poraa timantilla reiän lattiaan ja katsoo mitä sieltä löytyy, näin saa varmuuden rakenteesta.

Itsellä tullut töiden puolesta vastaan aika paljon noita kosteusmärkiä betonilattioita ja useimmiten syy on että kapillaarinen kosteus nousee ylöspäin kun salaojat ei toimi tai vääränlainen kapillaarikatko betonilaatan alla, eli vääränlaista materiaalia täyttöhiekkana. Yleensä näistä myös puuttuu se lämmöneriste sieltä betonilaatan alta, eli styroksi mitä ennen vanhaan käytettiin. On myös tullut vastaa sellaisia tapauksia kun styroksia on ollut vain seinän vierustoissa ja keskellä ei. Tämä oli ennen vanhaan hyvin yleistä esim. Teollisuushallin lattioissa.
Pinnoittet pysyivät reunoilla kiinni ja lähtivät irti keskeltä. Kun mitattiin kosteuksia reunoilla ok arvot ja keskellä liian korkeat, eli styroksi esti kosteuden nousun näissä reunakohdissa.

[Laku]

Juu laskee, mutta pitää olla aikamoinen vedenpaine sen alla että se nousee betonilaatan läpi pintaan vesilätäköiksi. Poraa timantilla reiän lattiaan ja katsoo mitä sieltä löytyy, näin saa varmuuden rakenteesta.

Epäilen myös, että kosteus tulee pitkän seinän ja lattian rajasta. Vesilätäköitä ei ole. Ehjää lattiaa en haluaisi alkaa rikkomaan eikä itseltä löydy timanttiporaakaan .

[eljas]

Epoksipinnoitetun betonilattian korjaus

Toivottavasti sopii tähän ketjuun kun en löytänyt parempaakaan: Onko vinkkejä epoksipinnoitetun betonilattian korjaukseen?

Lähtökohdat:

• Lattiassa on pinnoitteessa naarmuja ja muutamasta kohtaa pinnoite lähtenyt ainakin osittain irti (en ole ihan varma, että onko lähtenyt betoniin asti irti).

• Epoksipinnoite on hieman karhea eli seassa on kvartsihiekkaa tms. (tarkkaa tietoa käytetystä pinnoitteesta ei ole tällä hetkellä saatavilla).

• Tila tulee mulla omaan käyttöön auton korjaukseen ja pesuun, joten lattiaan ei kohdistu mitään teollisuustason kulutusta jossa ajetaan trukilla jatkuvasti

Kyseessä siis muutaman vuoden vanha Talliosake jota olen ostamassa mutta lattia pitää korjata siistiksi joko ennen ostoa tai se huomioidaan hinnassa ja korjaan itse jälkikäteen... Lopputuloksen on oltava ennen kaikkea siisti ja kestävä.

Ajattelin maanantaina soitella johonkin firmaan, joka asentaa epoksipinnoitteita Vantaan lähistöllä ja kysellä heiltä ehdotuksia sekä hinta-arvioita mutta mielellään asiaa voisi myös täällä spekuloida ja kuulla kokemuksia mahdollisista korjauksista.

Ilmeisesti yksi vaihtoehto olisi hioa ja putsata paikattavat kohdat sekä laittaa samaa epoksipinnoitetta päälle. Mitenköhän kestävä tuosta tulee vai irtoaako helpolla? Lähinnä yritän tässä kartoittaa sitä, että pitääkö koko lattia tehdä uusiksi vai saako tuota paikattua...

[miyli]

Toivottavasti sopii tähän ketjuun kun en löytänyt parempaakaan: Onko vinkkejä epoksipinnoitetun betonilattian korjaukseen?

Lähtökohdat:

• Lattiassa on pinnoitteessa naarmuja ja muutamasta kohtaa pinnoite lähtenyt ainakin osittain irti (en ole ihan varma, että onko lähtenyt betoniin asti irti).

• Epoksipinnoite on hieman karhea eli seassa on kvartsihiekkaa tms. (tarkkaa tietoa käytetystä pinnoitteesta ei ole tällä hetkellä saatavilla).

• Tila tulee mulla omaan käyttöön auton korjaukseen ja pesuun, joten lattiaan ei kohdistu mitään teollisuustason kulutusta jossa ajetaan trukilla jatkuvasti

Kyseessä siis muutaman vuoden vanha Talliosake jota olen ostamassa mutta lattia pitää korjata siistiksi joko ennen ostoa tai se huomioidaan hinnassa ja korjaan itse jälkikäteen... Lopputuloksen on oltava ennen kaikkea siisti ja kestävä.

Ajattelin maanantaina soitella johonkin firmaan, joka asentaa epoksipinnoitteita Vantaan lähistöllä ja kysellä heiltä ehdotuksia sekä hinta-arvioita mutta mielellään asiaa voisi myös täällä spekuloida ja kuulla kokemuksia mahdollisista korjauksista.

Ilmeisesti yksi vaihtoehto olisi hioa ja putsata paikattavat kohdat sekä laittaa samaa epoksipinnoitetta päälle. Mitenköhän kestävä tuosta tulee vai irtoaako helpolla? Lähinnä yritän tässä kartoittaa sitä, että pitääkö koko lattia tehdä uusiksi vai saako tuota paikattua...

Jos osake on Talliosakkeen rakentama alunperin se on pinnoitettu 2 komponenttisellä epoksipinnoitteella n.0,5-1mm kerrosvahvuudella ja pintaan on tehty karhennus/hiutalointi, värinä on Ral 7045.
Naarmuja näihin tulee väkisinkin kun pinta uutena täys kiiltävä. Pinnoite on korjattavissa noilta irronneista osin, mutta totta kai ne erottuu siinä paikkauksena vanhasta kuluneesta lattiasta. Näihin irroneisiin kohtiin on varmasti osunut joku isku jos niistä on lohjennut/irronnut jotakin irti, muuten epoksi kestää hyvin kulutusta.
Yritys missä olen töissä on tehnyt suurimman osan näistä lattianpinnoitteista ympäri Suomea, Talliosakkeen rankentamista talliosakkeista.

Onhan näitä toki muitakin rakentajia jotka tekevät talliosakkeita, mutta jos tuo on juurikin Talliosakkeen pistä privaa niin anna Kollegani yhteystiedot Helsingin osastollemme jos haluat konsultaatio apua.

[eljas]

Jos osake on Talliosakkeen rakentama alunperin se on pinnoitettu 2 komponenttisellä epoksipinnoitteella n.0,5-1mm kerrosvahvuudella ja pintaan on tehty karhennus/hiutalointi, värinä on Ral 7045.
Naarmuja näihin tulee väkisinkin kun pinta uutena täys kiiltävä. Pinnoite on korjattavissa noilta irronneista osin, mutta totta kai ne erottuu siinä paikkauksena vanhasta kuluneesta lattiasta. Näihin irroneisiin kohtiin on varmasti osunut joku isku jos niistä on lohjennut/irronnut jotakin irti, muuten epoksi kestää hyvin kulutusta.
Yritys missä olen töissä on tehnyt suurimman osan näistä lattianpinnoitteista ympäri Suomea, Talliosakkeen rankentamista talliosakkeista.

Onhan näitä toki muitakin rakentajia jotka tekevät talliosakkeita, mutta jos tuo on juurikin Talliosakkeen pistä privaa niin anna Kollegani yhteystiedot Helsingin osastollemme jos haluat konsultaatio apua.

Yksityisviestiä laitettu, kiitos todella paljon!