M50 ylikokotopic -yhdistetty

[jannmann]

Männäntappi kyllä yleensä liittyy itse mäntään, eli suurempi halkaisija, pienempi matka tapilta männänrengasuraan yms. vaatii suurempaa tukipintaa tapilta männän alumiiniin ja sitämyötä suurempaa tapin halkaisijaa. Tapin paino taas kasvaa reilusti pidentämisestä ja yleensä vähän halkaisijan kasvattamisesta vaikka vahvuutta ei sinällään kasvatettaisikaan.

- saman mittainen tappi
- samalla ulkohalkaisijalla

[naukkis]

- saman mittainen tappi
- samalla ulkohalkaisijalla

Onko tappi lähempänä männänlakea? Männäntappiin kohdistuva korkein rasitus tulee nakutuksesta ja mitä lähempänä lakea tappi sitä enemmän nakutus vääntää tappia. Kaikessa muussa rasituksessa rautainen männäntappi on kyllä niin paljon vahvempi alumiinista mäntää että murtumat tulevat mäntään eikä tappiin jos ovat tullakseen.

Onkos muuten M-koneen tappi kartio eli ohennettu päistään?

[O-Peksi]

Essonbaaria: Kuulin tuossa paikallisella koneistamolla käydessä, että Virtalalla oli alussa ollut noiden tappien kanssa ongelmia, kun olivat meinanneet taipuilla jossain 1000hp sovelluksissa. Tapin taipuminen oli kuulemma aiheuttanut sen, että veivin ylähela oli liukunut ulos reiästään. Sit oli paksuntaneet tappia, niin alkoi helatkin pysyä paikallaan.

Edit: Vai liekkö Virtala käyttänyt niitä yleismallin Wisecoja, joissa veivin yläpää mahtuu liukumaan sentin suuntaan ja toiseen...

[naukkis]

Essonbaaria: Kuulin tuossa paikallisella koneistamolla käydessä, että Virtalalla oli alussa ollut noiden tappien kanssa ongelmia, kun olivat meinanneet taipuilla jossain 1000hp sovelluksissa. Tapin taipuminen oli kuulemma aiheuttanut sen, että veivin ylähela oli liukunut ulos reiästään. Sit oli paksuntaneet tappia, niin alkoi helatkin pysyä paikallaan.

Edit: Vai liekkö Virtala käyttänyt niitä yleismallin Wisecoja, joissa veivin yläpää mahtuu liukumaan sentin suuntaan ja toiseen...

Tuleehan sen tapin rajatkin jossain vastaan, veivisuhteilla mietittäessä on kuitenkin rasitus ihan toiseen suuntaan eli suurin rasitus on veiviä venyttävä. Miten lie em. koneessa ollut kiertokangen ohjaus eli onko kampuran ohjaava vai männän, kiertävässä vaparissahan kiertokangen voi ohjata männällä( = ei ohjata mitenkään vaan heiluu vapaasti) koska ylivoimaisesti suurin rasitus on kiertokankea venyttävä mutta kovilla sylinteripaineilla se kiertokanki on syytä tukea kunnolla sivusuunnassa kampuraan jotta se pysyisi suorassa, eli veivillä pitää olla sivulaakerointi kampuralle noin kympin tms. välyksellä. Jos se veivi muljahtaa puristuksessa niin jotain hajoaa väkisin, itse kiertokanki tai riittävän kovalla veivillä sitten mäntä hajoaa tai männäntappi jumiutuu veiviin jos männänvälyksiä on riittävästi.

[jannmann]

Kaikessa muussa rasituksessa rautainen männäntappi on kyllä niin paljon vahvempi alumiinista mäntää että murtumat tulevat mäntään eikä tappiin jos ovat tullakseen.

Valtilla tais just virtasalmella tappi antautua. Vaikea uskoa,että kone olisi nakuttanut. Jari on tarkka sen suhteen.

[Zeik88]

matalammat männät nyt ovat aina väkisin heikompia kaikinpuolin joten ne 5 milliä tms. jota siinä on mahdollista kankea pidentää on varmasti enemmän hyödyksi männän rakenteessa.

Eikös matalilla männillä ja pitkillä kangilla pyritä saamaan painoa pois liikkuvista? Ja kulumisen kannalta en usko että suurta väliä onko mäntä pikkusen matalampi vai veivikulma huononpi. Sitten jos haluaa hifistellä niin tekee valinnan imukanavan mukaan mihin taas vaikuttaa juuri ne hetkelliset nopeudet jne.

[naukkis]

Eikös matalilla männillä ja pitkillä kangilla pyritä saamaan painoa pois liikkuvista? Ja kulumisen kannalta en usko että suurta väliä onko mäntä pikkusen matalampi vai veivikulma huononpi. Sitten jos haluaa hifistellä niin tekee valinnan imukanavan mukaan mihin taas vaikuttaa juuri ne hetkelliset nopeudet jne.

Ei se kulumiseen liity vaan nimenomaan nakutuksenkestoon, eli nakutus aiheuttaa toispuolisen kovan iskun mäntään ja mitä lähempänä tappi männänlakea sitä pahemmat rasitukset mäntään eli kyse on vähän samasta asiasta kuin veivikulmasta mutta paljon suuremmassa merkityksessä.

Kiertävä vapari joka ei varmasti nakuta kohdistaa suurimman rasituksen mäntiin kantta kohden joten se tulee toimeen matalillakin männillä, sen sijaan kovemmilla sylinteripaineilla eli turbovehkeissä ja dieseleissä männällä on oltava jonkinverran korkeuttakin jotta se kestää rasitukset.

[Zeik88]

Ei se kulumiseen liity vaan nimenomaan nakutuksenkestoon, eli nakutus aiheuttaa toispuolisen kovan iskun mäntään ja mitä lähempänä tappi männänlakea sitä pahemmat rasitukset mäntään eli kyse on vähän samasta asiasta kuin veivikulmasta mutta paljon suuremmassa merkityksessä.

Kiertävä vapari joka ei varmasti nakuta kohdistaa suurimman rasituksen mäntiin kantta kohden joten se tulee toimeen matalillakin männillä, sen sijaan kovemmilla sylinteripaineilla eli turbovehkeissä ja dieseleissä männällä on oltava jonkinverran korkeuttakin jotta se kestää rasitukset.

Totta. On vaan tuo chevyn pikkulohko stroukkaaminen mikä tällähetkellä päässä pyörii

[ColdFusion]

Ei se kulumiseen liity vaan nimenomaan nakutuksenkestoon, eli nakutus aiheuttaa toispuolisen kovan iskun mäntään ja mitä lähempänä tappi männänlakea sitä pahemmat rasitukset mäntään eli kyse on vähän samasta asiasta kuin veivikulmasta mutta paljon suuremmassa merkityksessä.

Kiertävä vapari joka ei varmasti nakuta kohdistaa suurimman rasituksen mäntiin kantta kohden joten se tulee toimeen matalillakin männillä, sen sijaan kovemmilla sylinteripaineilla eli turbovehkeissä ja dieseleissä männällä on oltava jonkinverran korkeuttakin jotta se kestää rasitukset.

Jännä juttu sinänsä, että monissa turbokoneissa on kuitenkin matalammat männät kuin esim. M5x vaparimoottoreissa.. Asiasta kolmanteen: Olen rakentamassa m50b25 turbokonetta johon tulee b28 kampura, supran 2jz-gte:n männät 86mm porauksella, jollon iskutilavuudeksi tulee vähän reilu 2.9l. Männät tulee vakioveiveillä lohkon tasalle ja puristuksia pitäisi saada jonkin verran alaspäin sorvaamalla männänlaelta tavaraa pois/paksumpaa kansipahvia mutta mikä puristussuhde olisi sopiva? Kokoonpanoa tullaan ajamaan todennäköisesti n. 1-1.5bar ahtopaineella, imunokka laitetaan pakopuolelle ja toisesta imunokasta koneistetaan räväkämpi. Myös e85 mietinnässä polttoaineeksi jos teen bensalinjat uusiksi/päivitän tankin sisäisen bosch 040 ulkoiseksi välisäiliön kanssa.

[zalminen]

Moro. Tästä nyt varmasti on aika paljon puhuttu mutta itsellä käynnissä m50b25tu stroukkaus. kampiakseliksi ajattelin hankkia m51, halvan ja hyvän saatavuuden vuoksi! mitä kankia ja mäntiä olisi hyvä käyttää? tehoa yritetään saada mahdollisimman paljon koneesta irti.. vauhtipyöräksi on hommattu m20 n. 5kg pyörä.. :think

[Tzeimi]

Jännä juttu sinänsä, että monissa turbokoneissa on kuitenkin matalammat männät kuin esim. M5x vaparimoottoreissa.. Asiasta kolmanteen: Olen rakentamassa m50b25 turbokonetta johon tulee b28 kampura, supran 2jz-gte:n männät 86mm porauksella, jollon iskutilavuudeksi tulee vähän reilu 2.9l. Männät tulee vakioveiveillä lohkon tasalle ja puristuksia pitäisi saada jonkin verran alaspäin sorvaamalla männänlaelta tavaraa pois/paksumpaa kansipahvia mutta mikä puristussuhde olisi sopiva? Kokoonpanoa tullaan ajamaan todennäköisesti n. 1-1.5bar ahtopaineella, imunokka laitetaan pakopuolelle ja toisesta imunokasta koneistetaan räväkämpi. Myös e85 mietinnässä polttoaineeksi jos teen bensalinjat uusiksi/päivitän tankin sisäisen bosch 040 ulkoiseksi välisäiliön kanssa.

Paljonko purkkarit olisi ilman mäntien koneistusta?

[zalminen]

Eikös kellään oo vinkkejä antaa?

[Reunanen]

Onko kukaan käyttänyt M51D25 kampiakselia M50B25 lohkossa ? Kestääkö n.1.5 bar ahdot? Millä männillä ja minkä mittaisilla kangilla?

[EmH]

Mitä eroa on M50B25tu (vanos) ja M50B25 (non vanos) männillä?

[Jasu]

Mitä eroa on M50B25tu (vanos) ja M50B25 (non vanos) männillä?

Männissä ei muuta samaa kuin halkaisija ja tapin koko. Haulla löytyy lisää.