Vähä ehkä lähtee käsistä, mutta onko kukaan miettiny jos normi imusarjaan vaikka m50 lisäis kaks tai kolme samanlaista kaasuläppää lisää? Ei varmaan toimisi järkevästi... :think
Mikä nyt työnhakijan budjetti on... Jos joka kuu on lähtökohtaisesti jo miinuksilla niin...
Mutta kun katson tuota mun omaa showroomia viimepäiviltä niin ei se mahdottomuus olisi.
Mutta tulkitsenko tuon varovaiseksi avaukseksi siitä että olisi intoa tehdä?
Vähä ehkä lähtee käsistä, mutta onko kukaan miettiny jos normi imusarjaan vaikka m50 lisäis kaks tai kolme samanlaista kaasuläppää lisää? Ei varmaan toimisi järkevästi... :think
Pösön koneisiin on joku joskus tehnyt ratkaisun jossa molemmissa päissä imusarjaa on kaasuläpät. Koska se on sen mallinen ettei yksi riitä, eikä määrätyissä kilpaluokissa kannata kalliita imusarjoja tehdä tai ostaa. BMW:n imusarjat ei malliltaan ole tällaisia joten hyöty voi jäädä olemattomaksi (eikanata)
sigpic
Bensiinisuuttimien (ei suorasuihkutus) testilaitteet. Myös DT määritys. Kysy YV:llä.
Vähä ehkä lähtee käsistä, mutta onko kukaan miettiny jos normi imusarjaan vaikka m50 lisäis kaks tai kolme samanlaista kaasuläppää lisää? Ei varmaan toimisi järkevästi... :think
kemissä eräällä sankarilla on 2.5 koneessa vakio imusarjassa kaks kaasuläppää... olikohan tehoa jonku 230 kieppeillä..
Pannaanpa tännekin esille omat kaavailut ja pohdiskelut. Saa kertoa mielipiteitä:
Pohdiskelin tuossa nokkia, puristussuhdetta ja venttiilikoloja. Nokkien suhteen olen kallistumassa hiottuihin M54B30 nokkaan ja M50 nv nokkaan. Nokat voisi hioa 260-asteisiksi/10,05mm, eli 220 astetta 1mm - 1mm. Nämä nokat ovat koneistajan mukaan suoraan bolt-on. 230 astetta / 10,7 onnistuisi nostinkuppeja muokkaamalla. Tarkistin vielä asian Shrickin katalogista ja myös Schrick lupaa, että heidän 264-asteinen nokkansa sopii koneeseen muutoksitta.
Muita suunniteltuja muutoksia ovat M54B30 sisuskalut ja nostettu puristussuhde. Mieluiten selviäisin muutoksista ilman, että mäntien venttiilikoloja pitää muokata. Vakion M52B28:n puristussuhde on 10,2 ja paljerako 2,98 mm (2,88 mm tuplavanoksessa). M54 sisuskaluilla männänlaki jää 0,7 mm alemmas. 1mm ohuempi kansipahvi, tai millin höyläys lohkosta onnistuu siis ilman, että männänlaki YKK:ssa tulee juurikaan ylemmäs. Tällöin staattinen puristussuhde asettuu lukemiin 11,1-11,2.
Polttoaineeksi mulla on kaavailtuna 98E. Urpo_Rotta oli sitä mieltä, että staattinen puristussuhde kannattaisi nostaa silti 12-13 luokkaan, jos se helposti onnistuu. Kyllähän sen saisi ja silloin paljeraoksi tulisi n. 1mm. Venttiilikoloja joutuisi todennäköisesti syventämään pari milliä, jolloin venakolon pohjan ja ylimmän rengasuran välille jäisi n. 1mm tavaraa. Minkähän verran noita vakiomäntiä kärsii työstää:think
Mittailin vähän noita M54 mäntiä. Männänlaen paksuus on 7,0 mm ja mitta ylimmän männänrenkaan urasta männänlakeen on 4,0 mm. Venttiilikolojen syvyys on n. 1mm.
EDIT: paljonko nokkaketjun kiristimessä on kiristysvaraa, eli paljonko lohkosta kärsii höylätä?
Kuinkas tuo dynaaminen puristussuhde muuten pitäisi laskea Vanoksen kanssa. Itse miettiessäni tulin siihen tulokseen, että nokan valmistajan ilmoittamasta imuventtiilin sulkeutumishetkestä vähennetään Vanoksen säätövara 12 astetta ja lasketaan sitten sillä arvolla. Tuolla mietiskelemälläni 11.2 staattisella puristuksella sain dynaamiseksi puristussuhteeksi vanoksen perusasennossa 8.0:1 ja aikaistetussa asennossa 8,89:1. Käytin Schrickin 264 nokan arvoja.
Sori spämmäys, mutta tämä aihe kiinnostaa minua ja arvelen muillekin hyödylliseksi. Asia koskee dynaamista puristussuhdetta. Se lasketaan samaan tapaan kuin staattinen puristussuhde, mutta iskusta huomoidaan vain se osa, joka tapahtuu imuventtiilin sulkeutumisen jälkeen, koska vasta silloin alkaa seoksen kokoonpuristuminen. Jyrkempi nokka laskee dynaamista puristussuhdetta ja tilanne voidaan kompensoida nostamalla moottorin staattista puristussuhdetta (joka on se, josta yleensä puhutaan) Dynaaminen puristussuhde vaikuttaa suoraan sylinteripaineeseen ja sen kautta moottorin vääntöön ja tehoon.
Lisäsin excel-taulukkooni dynaamisen puristussuhteen laskennan. Kun taulukkoon syöttää imuventtiilin sulkeutumisajankohdan, se laskee dynaammisen puristussuhteen vanoksen perusasemassa ja aikaistetussa asemassa. Bemarin vakiomottoreiden laskeskelu tuottaa yllättäviä tuloksia. Netistä kaiveltujen lukujen perusteella yleensä suositellaan pumppubensalle dynaamista puristussuhdetta 7,5-8,5. Joku uskaltaa ehdottaa ysiäkin. Vakiokoneiden arvot tuottivat aika paljon kovempia lukuja. Muutama esimerkki:
Noita vanos kytkettynä arvoja ei kannata tuijottaa, koska moottorinohjaus ilmeisesti kytkee kytkee vanoksen, jos moottorin sylinteripaine nousisi muuten liian kovaksi. Ilman vanostakin nuo luvut ovat kuitenkin kovia ottaen vielä huomioon, että nämä moottorit ovat kuitenkin 95E:lle tarkoitettuja. Saattaa tietysti johtua siitä, että sylinteritäytös ei ole täydellinen, jolloin sylinteripaine jää laskennallista alhaisemmaksi. Siihen viittaisi se, että S50B30 -moottorille vastaavat arvot ovat 10.7 / 7.7 / 8.9. Ässäkoneessa sylinteritäytös on todennäköisesti parempi kuin peruskoneissa ja vastaavasti dynaamiset puristussuhteet ovat lähempänä perinteisiä virikoneen arvoja.
Toinen juttu mitä mietin on, että mahtavatko nuo moottorit nojata Siemensin hyvään nakutuksentunnistukseen, joka tarvittaessa myöhäistää sytytysennakkoa
Mitäs hauskaa siinä olisi? Sanottakoon, että ei mun moottorin valmistuminen ole tästä laskeskelusta kiinni, tämän on vain oheisharrastus sillä aikaa kun korityöt ja kaikki muu on vielä työn alla. Mutta noin ylimäätään minusta on huomattavasti mielenkiintoisempaa ymmärtää miksi asiat ovat tietyllä tapaa ja tehdä ratkaisut sen mukaan kuin vain kopioida jonkun muun tekemisiä.
Mitäs hauskaa siinä olisi? Sanottakoon, että ei mun moottorin valmistuminen ole tästä laskeskelusta kiinni, tämän on vain oheisharrastus sillä aikaa kun korityöt ja kaikki muu on vielä työn alla. Mutta noin ylimäätään minusta on huomattavasti mielenkiintoisempaa ymmärtää miksi asiat ovat tietyllä tapaa ja tehdä ratkaisut sen mukaan kuin vain kopioida jonkun muun tekemisiä.
Samaa mieltä. Itsellä on käsitys että moottorit nojaavat osaltaan myös nakutustunnistuksen varaan jolloin moottorin mekaaniset speksit voivat olla nakutuksen kannalta epäedullisemmat.
hyvää pohdintaa kaikenkaikkiaan.
Oma alkuperäinen ajatukseni oli lähinnä kompensoida uusien nokkien aiheuttama dynaamisen ps. muutos nostamalla puristusta vähintään vastaava määrä, mikä se sitten lieneekin.
Edelleenkään en tunne ko. Moottoria joten jutuni ovat lähinnä ääneen ajattelua.
Skarpa, lähetä männät samaan paikkaan kuin nokatkin niin Juha jyrsii kolotkin syvemmiksi.
Mullakin jouduttiin miettimään kun piti vakion m62 vanoskoneen koloja syventää vielä 1,2mm. Mutta kyllä siihen siltikin jäi vielä meidän mielestä riittävästi materiaali ylimmän männänrenkaan kohdalle.
Comment