Renkaista, rengaspaineista ja uraherkkyydestä

[Antti O]

Nyt en esitä mitään ratkaisua, vaan omiin E39:iin liittyviä kokemuksia. Mulla oli aikanaan kolme E39:iä, jotka jokainen oli ostettaessa 16" vakiorengastuksella. Tällöin auto tuntui aina hyvältä, mukavalta ja meni suoraan kuten auton pitikin. Jokaisen kohdalla lähdin turhamaisuuttani kasvattamaan rengaskokoa tuuma kerrallaan kohti 18" kokoa. Ja sitä mukaa kyllä katosi myös maku koko autolla ajmisesta, vaikka miten väänneltiin pyöränkulmia. Viimeisimmän kohdalla palasin lopulta takaisin 16" vakiovanteeseen/rengaskokoon ja samalla kertaa auto alkoi taas tuntumaan omistamisen arvoiselta autolta. Syy tähän ei todellakaan ole autossa, vaan kotimaisessa laiminlyödyssä tieverkostossa.

Viimeviikolla tein pitkän koeajon erään tuttavani juuri ostamalla käytetyllä E61:llä, jossa oli 16" rengastus (liki loppuunajetulla PREMIUM-renkailla). Melkein alkoi harmittamaan kun tajusi miten mukavalta sellainen 16" vakiorengaskombinaatio oikeasti tuntuu arkiajossa verrattuna oman autoni 18" kokoon (uusilla renkailla). Ja ennenkaikkea miten totaalisen tunteeton tuo kaverin auto oli tieurille. Ei kyllä hävennyt suuntavakavuudessa yhtään parhaallekaan Volvolle tai muulle vastaavalle.

Näillä kokemuksilla sanon likimain totuutena, että suurin syy urissa vetelyyn on teiden huono kunto yhdistettynä liian suureen vannekokoon ja liian leveään/matalaan kumiin. Puoliakateemisella rengaskulmien näpertelyllä ja kiinakumien vertailulla voi asiaa korjata 10-20% parempaan suuntaan mutta perusongelmaa se ei muuta yhtään mihinkään. Ja pitää muistaa että ihan samalla tavalla ne Volvot sun muutkin tempoilee kun alle laitetaan 245/40R18-kokoista kumia.... Jotkut japanilaiset jopa vielä pahemmin kuin BMW:t.

Eli kyse on vain siitä, että rengaskoon valinnassa, ulkonäöllisestä yksityiskohdasta joutuu maksamaan suomessa tällaisen ajettavuuteen liittyvän lisähinnan. Oikesti tässä maassa ainoa oikea kulkuneuvo olisi jonkinlainen SUV, jotka pitäisikin vapauttaa ensimmäisenä autoverosta jos teiden kunto ei ala parantua.

Tässä on oikein hyvin faktaa miten se asia on.

[janke]

Minkälaiset paineet? Onko etu ja takarenkaat varmasti samalla kantavuudella?

Kyllä pitäisi olla samalla kantavuudella. Takana 3.1 ja edessä 2.9 bar

[Hemi]

Hai, nimen omaan... paitsi että ei ihan samassa aika-suhteessa, mutta kulku perjaate sama
Kävin korjaamassa itse "pikaisesti" taka-camberit pystyyn ja nyt laskelmieni mukaan pitäisi olla lähelle -1.06 (asteina 88,9) Suuntaukseen nyt kuiteskin menen niin on helppo tuosta sitten säätää asteen eroon.
Kulku rauhottui jokseenki, mutta en pysty sanomaan poistuiko tuo vetely, kun ajoin lyhkäsen lenkin, mutta takapyörien "hammasjurina" hävisi tiehensä.

Minkälaiset paineet? Onko etu ja takarenkaat varmasti samalla kantavuudella?

[janke]

Negatiivista takacamberia on joka tapauksessa liikaa, varsinkin suhteessa täydelliseen etupäähän (kulkee näillä kuin ”hai”...vai tunnistatko ko.ominaisuuden). Eli tuolla takacamberilla auraus pitäisi kyllä olla aika ok, mutta aika eri paria etu ja takapää camberien suhteen?

Hai, nimen omaan... paitsi että ei ihan samassa aika-suhteessa, mutta kulku perjaate sama
Kävin korjaamassa itse "pikaisesti" taka-camberit pystyyn ja nyt laskelmieni mukaan pitäisi olla lähelle -1.06 (asteina 88,9) Suuntaukseen nyt kuiteskin menen niin on helppo tuosta sitten säätää asteen eroon.
Kulku rauhottui jokseenki, mutta en pysty sanomaan poistuiko tuo vetely, kun ajoin lyhkäsen lenkin, mutta takapyörien "hammasjurina" hävisi tiehensä.

[Hemi]

Puhuin aikaisemmin paskaa, että olisi takaa camberit -1.30´.

Paperia en löytänyt viimesuntauksesta, mutta olin kirjoittanut vuositakaperin toiseen threadiin, että takana camberit ovat -1.45 ja auraus 0.07´ ja nuohan ne ovat edelleen! En tiedä mistä tempaisin noi väärät lukemat.
Edessä camberit -0.12´ ja auraus 0.02´
Renkaat Ns-II 235/40/18. Madallus.. en tiedä milleinä, mutta renkaat ovat kaarien tasalla aika tarkasti.

Negatiivista takacamberia on joka tapauksessa liikaa, varsinkin suhteessa täydelliseen etupäähän (kulkee näillä kuin ”hai”...vai tunnistatko ko.ominaisuuden). Eli tuolla takacamberilla auraus pitäisi kyllä olla aika ok, mutta aika eri paria etu ja takapää camberien suhteen?

[janke]

Niin minkälaiset kulmat sinulla siellä olikaan? (entä renkaat ja madallus?)

Puhuin aikaisemmin paskaa, että olisi takaa camberit -1.30´.

Paperia en löytänyt viimesuntauksesta, mutta olin kirjoittanut vuositakaperin toiseen threadiin, että takana camberit ovat -1.45 ja auraus 0.07´ ja nuohan ne ovat edelleen! En tiedä mistä tempaisin noi väärät lukemat.
Edessä camberit -0.12´ ja auraus 0.02´
Renkaat Ns-II 235/40/18. Madallus.. en tiedä milleinä, mutta renkaat ovat kaarien tasalla aika tarkasti.

[Hemi]

.....Jos, ei moottori hajoa ensi, niin täytyy eteen jotain keksiä jos sielä olisi jokin syys mikä aiheuttaa tuota kaistalta karkaamista.

Niin minkälaiset kulmat sinulla siellä olikaan? (entä renkaat ja madallus?)

[janke]

Lähtökohtaisesti auraus siis lisää vetelytaipumusta, mutta tietämättä nyt yhtään
missä muuten mennään sinun alustan muiden säätöjen ja renkaiden suhteen, tuohon ei voi sanoa mitään eksaktia.
Ne uretaanipuslatkaan ei ole mikään tae vetelyn vähentymiselle, vaan hieman renkaasta riippuen vetely voi pahentua niillä selvästikkin. Yleensä kuitenkin näin, mikäli verrokkina on ehjä/uusi orggis ja rengas testigategoriassa ”fast response”.
Eli joustamattomasta alustasta muodostuu jäykkien renkaiden kanssa ”junan alusta” ja niistä urista kiskot...
Suuntavakavuus paranee vain isolla tasaisella kallistamattomalla betonipintaisella lentokentällä, mutta muuten auto kulkee urien+kallistusten vietävänä. Hyvä suuntavakavuus ei ole koskaan auton alustageometriassa vaatinut uretaanipuslia, vaan ne on tarkoitettu ajettavaksi kaarretta.

Sillähän noi uretaanipuslat tuli laitettua kun kaikki oli taakse uusitu ja enää ei ollut jäljellä kun noiden taka-alatukivarsien puslat joita ei saanut erikseen mistään, muuta kun ostaa molenmat "haarukat" uudet. No, tämäkään korjaus ei vaikuttanut juurikaan mitään. Jos, ei moottori hajoa ensi, niin täytyy eteen jotain keksiä jos sielä olisi jokin syys mikä aiheuttaa tuota kaistalta karkaamista.

[Hemi]

Mitä ehdotat sitten taakse tehtävän? Aurausta lisää vai haritusta?

Lähtökohtaisesti auraus siis lisää vetelytaipumusta, mutta tietämättä nyt yhtään
missä muuten mennään sinun alustan muiden säätöjen ja renkaiden suhteen, tuohon ei voi sanoa mitään eksaktia.
Ne uretaanipuslatkaan ei ole mikään tae vetelyn vähentymiselle, vaan hieman renkaasta riippuen vetely voi pahentua niillä selvästikkin. Yleensä kuitenkin näin, mikäli verrokkina on ehjä/uusi orggis ja rengas testigategoriassa ”fast response”.
Eli joustamattomasta alustasta muodostuu jäykkien renkaiden kanssa ”junan alusta” ja niistä urista kiskot...
Suuntavakavuus paranee vain isolla tasaisella kallistamattomalla betonipintaisella lentokentällä, mutta muuten auto kulkee urien+kallistusten vietävänä. Hyvä suuntavakavuus ei ole koskaan auton alustageometriassa vaatinut uretaanipuslia, vaan ne on tarkoitettu ajettavaksi kaarretta.

[janke]

Riippuu etupään/takapään rakenteesta, mutta voihan se auraus ajan aikana lisääntyäkkin ja kuitenkin juuri liika auraus altistaa vetelylle, ei niinkään haritus.

Mitä ehdotat sitten taakse tehtävän? Aurausta lisää vai haritusta?

[Hemi]

Tämä vois olla järkeen käypää.. Nopeus kasvaa--> haritus lisääntyy+vetely lisääntyy. Eli, noilla uretaaneilla ei tee takana mitään?:think

Riippuu etupään/takapään rakenteesta, mutta voihan se auraus ajan aikana lisääntyäkkin ja kuitenkin juuri liika auraus altistaa vetelylle, ei niinkään haritus.

[deemu79]

Kyllähän ne jäykisti pirusti haarukoiden liikerataa, sen huomasi takaisin asennuksessakin jo. Mutta eriasia on taas se, että onko röörit, mihin puslat painetaan enää toleranssissa? Tahtovat nämä alumiiniset osat väsähtää ajanmyötä ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin varmasti minun tapauksessa ala-tukivarret saivat siipeensä vanhojen puslien prässäyksessä.

Jos sinne nyt jostain syystä jäisi pieni välys puslan ja tukivarren väliin, ei se kuitenkaan ole niin paljon kuin kulunut/pehmeä normipusla. Eli jos nyt vain aloittais siitä aurauksesta...

[janke]

Nuo uretaanit nyt tuskin vaikuttaa ratkaisevasti mihinkään suuntaan.

Kyllähän ne jäykisti pirusti haarukoiden liikerataa, sen huomasi takaisin asennuksessakin jo. Mutta eriasia on taas se, että onko röörit, mihin puslat painetaan enää toleranssissa? Tahtovat nämä alumiiniset osat väsähtää ajanmyötä ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin varmasti minun tapauksessa ala-tukivarret saivat siipeensä vanhojen puslien prässäyksessä.

[deemu79]

Tämä vois olla järkeen käypää.. Nopeus kasvaa--> haritus lisääntyy+vetely lisääntyy. Eli, noilla uretaaneilla ei tee takana mitään?:think

Nuo uretaanit nyt tuskin vaikuttaa ratkaisevasti mihinkään suuntaan.

[janke]

Tuohon jatkuvaan korjailuun +80 kmh vauhdissa. Aikoinaan omaan E39:iin vaihdettiin ohjaustanko, jopa kahteen kertaan. Ensimmäinen tanko sattui olemaan valmiiksi jo ihan paska. Se teki ajon just kuvailemasi mukaiseksi, jatkuvaa korjaamista. Toinen tanko oli sit parempi, käytetty sekin mutta toimi tähän päivään asti (n. 2vuotta). Hiljattain kokeilin kiristää sitä "taikaruuvia" ohjaustangosta" ja eka kerralla kiristin sitä hiukan liikaa. Seuraus oli että ohjaus ei palauta kunnolla. Inasen takas ruuvia ja rupes taas palauttamaan.

Yhdyn täysin JKK:n edellä kirjoittamiin syihin huonosta ajettavuudesta. Lisäyksenä heittäisin, ainakin E39:n osalta, servotronicin ja sen kunnon säätöineen huonon ajettavuuden mahdolliseksi aiheuttajaksi.

(välyksetöntä servotronicia saa tarjota)

Voishan tuon ohjausvaihteen koittaa vaihtaa, kun aikaa järjestyy. Kiitos vinkistä.