Yliluonnolliset N/A viritykset stage7.1

[Pazi88]

Ilmastoinnissa se "kylmä" tuotetaan aika epätaloudellisella tavalla. Paineistamalla kylmäaine hiton korkeeseen paineeseen ja pienen reiän läpi höyrystimeen.

Jatkan tuota edellistä viestiäni, että autossahan on jo valmiina paineistettua nestettä joka ruutataan pienen reijän läpi matalampaan paineeseen joka saa sen kaasuuntumaan, mikä laskee lämpötilaa Lämpötilan laskun määrä toki riippuu nesteen latenttilämmöstä, mikä on normi bensalla aika pieni...

https://youtu.be/s0K0cEvdcUs

[Wesulius]

Paljonko virityksesti nostaa kulutusta, eikö Helmholtz olisi endurance autoon parempi?

Olet oikeassa , ei ole hyvä juttu olenkaan endurancessa.
Siksi olisikin hienoa jos olisi nuo säätyvät nokka-akselit , mutta kun tässä ei ole.
Ja onhan autonakin e30 huono kun siirtää ilmaa niin maan pirusti.
Kone vaihdettiin m20 :sta m42 polttoaineen säästön toivossa ja kyllä sitä säästyykin.
Sääntöihin tuli vain sen jälkeen muutos , 2 ja moniventtiiliset eri luokassa siinä kohtaan meni persiilleen.

[Joba]

Ei kun länttää ilmastoinnin kennon purkkiin, jonka läpi ahtoilma kulkee. Ahtoilma kulkisi siis sen ilmastoinnin kennon läpi, tai vaikka kolme kennoa peräkkäin, pääasia että pvat suljetussa purkissa.

Edit: royaltit mulle jos joku väsää

Pari vuotta sitten Dodge Demon, imusarjassa on ilmastoinnin kenno sekä vesi/ilma-kennot. Täyskaasulla kierrättää ilmastointiainetta imusarjan kennossa.

[Daa Daa]

Mä vaan jätän tän tähän: https://killerchiller.com/

[Vauhtivaunu]

Siis tämähän toimii helpoiten 4-2-1 ja 6-3-1 toki myös 4-1 ja 6-1 sarjoillan Näillä kaikki yhteen sarjoilla tuo toiminta jää vain kovin kapealle kierroslukualueelle. Hommahan toimii niin , että ku sitä seosta menee pakosarjaan ensiöputkiin , virtaa se kohti keräinta (supistajaa) seuraavan sylinterin kuuma pakokaasu tullee ja nostaa supistajan kohdalla painetta(lämpötilaa) ja tuo seos sytyy, supistajan jälkeen on se avautuva kartio johon palorintama (räjähdys) purkautuu. eli tämä energia purtkautuu kovaa vauhtia kohti pakoputken päätä ja tätä painepulssia tieysti seuraa se alipainepulssi joka on vetää ne ensiöputket tyhjiksi ja kun sylinterin pakoventtiili on vielä auki tyhjeneemyös sylinteri josta samalla taas imaistaan uutta seosta ensiöputkiin.
Vaikeahan sitä on kirjottamalla selventää.
Eli tämä vaatii sen keräimen kohdalle sen supistuksen ja kartion josta palorintama pääsee purkautumaan, tietysti myös sopivan mittaisen pakosarjan ja nokka-akselin ajoituksen.

Hieman samalla tapaa, kuin toimii suihkuturbiini ja tuo patoputkimoottori .
Mutta ei kuitenkaan samalla tavalla ,, ettei pääse viisastelija avautumaan. Niissä kun palaminen on jatkuvaa.

Usko jo. Siellä ei pala yhtään mikään. Kuvailemasi pakoputken kollektorin nimi on Laval-suutin ja se on keksitty 1890-luvulla höyryturbiinin osaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_de_Laval#Laval-suutin

"Vuonna 1890 de Laval kehitti suuttimen nostaakseen höyryn nopeuden yli äänennopeuden saadakseen käyttöön höyryn liike-energian paine-energian sijasta."





Kuvasta näkyy että lämpötila ennen kuristusta on korkeampi kuin kuristuksen jälkeen jonka vuoksi se on kuumempi ja hehkuu. Lämpötila kuristuksen jälkeen putoaa ja muuttuu liike-energiaksi.


Sovellus on käytössä mm. rakettimoottoreissa ja höyryturbiineissa ei suihkuturbiineissa eikä patoputkimoottoreissa.


Joskus asioita vaan kannattaa opiskella kirjoista.

[cojama]

Juu liekki putken päässä työntää autoa eteenpäin.

Mietippä miten se 4 tahtikoneen pakosarja oikeesti toimii ja miksi se keräin alkaa ensimmäisenä hehkua punaa kun se sarja toimii, miksi keräimen kohdalla on supistus ja sen keräimen jälkeen jälkeen kartio isommaksi. Siksi ehkä se katalysaattorikin laskee tehoa.
Kun asiaa oikein pohdit niin etköhän sen keksi , vinkiksi voin antaa , että räjähdystä seuraa aina alipaine ja sitä voi käyttää hyödyksi.

Eikö tuo keräin ala hehkumaan ensimmäisenä siitä syystä, että siellä kova kuumuus on käytännössä koko ajan vs. alkukäyrä?

Jos keräin on kovin kaukana, niin silloinhan se ei ala ensimmäisenä hehkumaan.

Ehkä asia jo käsiteltiin, mutta en huomannut.

[Urpo_rotta]

Eikö tuo keräin ala hehkumaan ensimmäisenä siitä syystä, että siellä kova kuumuus on käytännössä koko ajan vs. alkukäyrä?

Jos keräin on kovin kaukana, niin silloinhan se ei ala ensimmäisenä hehkumaan.

Ehkä asia jo käsiteltiin, mutta en huomannut.

Kyllä ja lisäksi siinä kollektorissahan ulkopinnan lämpötila nousee, koska siinä on vähiten jäähdyttävää pinta-alaa suhteessa sitä sisältä lämmittävän pakokaasun määrään. Eli "ahtain kohta"
Lisäksi materiaalin paksuun vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka helposti teräs alkaa hehkua. Rauta/teräshän ei ole hyvä lämmönjohde jos tarkastellaan asiaa muiden metallien joukossa.
Teräshän alkaa lähettää näkyvää valoa siinä 700°c nurkilla.

[petrolhead]

Plus että kun tuppaa ylöspäin niin se tuo tietenkin vastavoimana downforcea toiseen suuntaan, mutta varsin minimaalisesti.. Se alipaineisen pyörteilevän ilmamassan katkaisu on paljon tehokkaampi seuraus tuosta.

Nykypäivänä käytettäisiin sama pakokaasu blown diffuser viritykseen jolla saataisiin diffun tehoa nostettua siellä loppupäässä jossa se muuten ois alipaineinen sekä ala että yläpuolelta.

Eipä se itseasiassa ole ihan täysin merkityksetön asia. Jos ilma poistuu pakoputken päästä korkeammalla kuin mistä se on ilmanottoon päätynyt, niin se tekee välttämättä itsessään downforcea.
Pakokaasulla on aika paljon enemmän energiaa kuin imuilmalla. Työtahdin lopussa sylinteri paine on vielä monta baria ja lämpötila on satoja asteita.

[BMW525Xda]

[petrolhead]

Autontekijöinä Colin Chapman, Gordon Murray ja Adrian Newey on aina olleet paljon mielenkiintoisempia.

[Wesulius]

Eikö tuo keräin ala hehkumaan ensimmäisenä siitä syystä, että siellä kova kuumuus on käytännössä koko ajan vs. alkukäyrä?

Jos keräin on kovin kaukana, niin silloinhan se ei ala ensimmäisenä hehkumaan.

Ehkä asia jo käsiteltiin, mutta en huomannut.

Jos pakokaasun lämpö alkukäyrässä on 500c miten se keräin voi hehkua punaisena? Meinaatko , että jos laittaa 4 50C lämpöpatteria vierekkäin niiden lämpö nousee 200C?

Juu ei ala ei koska se seos ehtii palaa jo ennen.

Ihan ko tosissanne väitätte , että se seos joka pakoputkeen menee ei pala siellä ?

[BeamR]

Jos pakokaasun lämpö alkukäyrässä on 500c miten se keräin voi hehkua punaisena? Meinaatko , että jos laittaa 4 50C lämpöpatteria vierekkäin niiden lämpö nousee 200C?

Juu ei ala ei koska se seos ehtii palaa jo ennen.

Ihan ko tosissanne väitätte , että se seos joka pakoputkeen menee ei pala siellä ?

https://www.btcf.fi/forum/showpost.php?p=4077009&postcount=395

[cojama]

Jos pakokaasun lämpö alkukäyrässä on 500c miten se keräin voi hehkua punaisena? Meinaatko , että jos laittaa 4 50C lämpöpatteria vierekkäin niiden lämpö nousee 200C?

Juu ei ala ei koska se seos ehtii palaa jo ennen.

Ihan ko tosissanne väitätte , että se seos joka pakoputkeen menee ei pala siellä ?

Urpo_rotta sen mielestäni hyvin kertoi. Lämmitettävän metallin määrä kollektorissa on valtavan paljon pienempi, kuin alkukäyrässä. Samaan aikaan siellä on neljän tai useamman sylinterin pakokaasut lämmittämässä. Ei kerkeä tapahtua samanlaista jäähtymistä, kuten alkukäyrässä. Lämpeneehän se alkukäyräkin sitten jossain vaiheessa.

Lisäksi mietin sitä, että jos kollektorissa tapahtuisi räjähdyksiä, niin olisiko aallon suunta aina poispäin venttiilistä. Voihan se olla, että tämä painepulssi menee sinne, mistä se helpoimmin ulos pääsee ja suuntaa supistuksesta putken päätä kohti.

[bemmeri]

Miks ei kollektori hehku punasena, vaan punottamaan alkaa alusta ensin?

https://youtu.be/hRQfhGoTJm8?t=36

https://youtu.be/Y-mGGf5Ncx8?t=48

Edit. Tuossa toisessa rupeaa tuo kollektorikin hehkumaan heti alkuosien perässä, vaikka väliltä ei olekaan punaisena. Eli tukee hyvin tuota teoriaa että pinta-ala kokoojassa pienempi kuten aiemmin kerrottu.

[Wesulius]

Urpo_rotta sen mielestäni hyvin kertoi. Lämmitettävän metallin määrä kollektorissa on valtavan paljon pienempi, kuin alkukäyrässä. Samaan aikaan siellä on neljän tai useamman sylinterin pakokaasut lämmittämässä. Ei kerkeä tapahtua samanlaista jäähtymistä, kuten alkukäyrässä. Lämpeneehän se alkukäyräkin sitten jossain vaiheessa.

Lisäksi mietin sitä, että jos kollektorissa tapahtuisi räjähdyksiä, niin olisiko aallon suunta aina poispäin venttiilistä. Voihan se olla, että tämä painepulssi menee sinne, mistä se helpoimmin ulos pääsee ja suuntaa supistuksesta putken päätä kohti.

Kuka mittaa pakokaasun lämpöä pakosarjan pinnasta?
Toksi se overlapin aikana pakosarjaan päässyt seos jäähdyttää alkuputkia ja kuumentaa sitten keräintä kun palaa siinä.