E60/61 53X Diesel, Ahdinpuuhailuja ja teoriaakin

[tuikku]

.
Likainen ja ruosteinen pumppu purettuna paskaiselle pöydälle.



... Ja tästä sitä puhutaan.
Tämä on se pumpun nokka tuolla "kolmion" sisällä, siihen pitäisi saada nostoa lisää.
Teknisesti sen täytyy varmaan tapahtua niin, että kun toiselta puolen hiotaan ainetta pois, niin vastakkaiselle puolelle sitä täytyy saada sitten lisää täyttöä, jotta täysi ympyrä edelleen säilyy.
Olisko se jonkinlaista "ruiskuvalu" tyyppistä tekniikkaa.
Jos joku tietää konepajan, jolla olisi mahdollisuus, tai vaikkapa kokemusta tämän tapaisesta askartelusta, niin vois vaikka pienen vinkin antaa.

[///THe]

Ahdit olisi matkalla topicissa mainittuun paikkaan. Kuuleman mukaan kaksi muutakin odottavat "tuikku"-modia. Tunnustaako kukaan?

[///THe]

Omassa on havaittavissa toisinaan vastaavan tuntuista ongelmaa, että ilma ei ohjautuisi pienemmälle ahtimelle kaikissa tilanteissa halutulla tavalla. Useimmiten juurikin, jos heti alhaalta kiskasee suurella kaasunavauksella...

Ihmetellyt tässä pari viikkoa muutenkin, kun kulutus lukemat olleet normiajossa nousussa. Eilen sitten lävähti vikavalot päälle ja tuo tasan 2 vuotta vanha ilmamassamittari näyttää tulleen tiensä päähän. Actual value reilusti yli halutun/seilasi rankasti jo tyhjäkäynnillä pikaiseen INPAlla katsottuna. Kaasuun aavistuksen hipaisee normi liikkeellelähdössä, niin kulutusmittari heti tapissa. Polttoainesuodatimesta oli kanssa tullut vikakoodi joten vaihdetaan sekin samalla. Sekin muuten ollut vajaa 2vuotta/45tkm paikoillaan.

Toivottavasti tässä saisi itsekkin pikaiseen nuo muut vaivat selätettyä ja ahtimet työn alle... Nythän siellä näyttää muuten tulevan vääntöä/tehoja ylärekisteriin asti jo mukavasti. Katsotaanhan vielä pumppumodin anti ja kuinka se vielä parantaa käyriä kierroksilla.

Vikakin löytyi. Kiinacoolerin pääty oli antaunut (halki hitsaussauman vierestä)... kai se on sama purkaa ahtimet huoltoon/päivitykseen samantien, kun puolikeulaa muutenkin purettuna. Egr tuli tulpattua ihan fyysisesti ja samalla blokattua egr-vesikiertokin pois (saapahan yhden vikaantuvan termostaatin vähemmäs). rolleyes:

[Nettipepe]

Eikö se mene niin,että turbiinin luistaessa tavallaan välityssuhde on eri. Väännöt on oikeaa tulosta suuremmat. Mutta aika matalilla kierroksilla turbiini lukittuu.
Minun mielestä tuossa käyrässä näkyy tuo Luistoneston sallimaan 10% luisto.
Nopeuden kasvaessa esiintyy enemmän luistoakin joten oikea rengasteho jää "jälkeen".
Kokeile tuikku vähentää nopeutta 10% jos vedetty Luistonestoa vasten.
(esim. 100km/h = 90km/h)
Meneekö käyrä lähemmäksi.
Mutta pääasia lienee,että on keino nähdä selkeästi onko optimointi vaikuttanut mihin suuntaan.
Tuo varmaan jo ajaa asiansa
Ehkä otan tuikkuun yhteyttä kelien salliessa

[tuikku]

.
Jos turbiini luistaa, se ei lisää tehoa, eikä vääntöä.
Näissä turbiini lukittuu kaasupohjassakin huomattavasti aikaisemmin, kuin 3000rpm.
Väärä vaihde ?

Nappi on ollut mulla kaksivetoisissa aina siinä renkaassa, joka ei vedä.
Ohjelmalle kerrotaan moottorin max kierrosluku, sekä renkaan halkaisija, siitä se laskee moottorin kierrosluvun, muuta yhteyttä ei ole. Mutta rengastieto ei ole pakollinen, silloin moottorin kierrosluvun sijaan tuloksessa on nopeus.
Mutta puhut kyllä asiaa, ennen turbiinin lukittumista moottorin kierrosluku ei ole tarkalleen oikein, se on totta. Alavääntö ennen turbiinin lukittumista on pikemminkin ajo-olosuhdetta kuvaava tieto automaatissa - sanoisko vaikka noin (todellisuudessa takarenkaalle siirtyvä voima). Oikeastaan hyvä pointti.

Se, miksi kierrosluku ei mene nyt oikein, johtuu siitä, että takarengas luisti (talvirengas). Nappi, eli mittaus oli eturenkaassa, joka ei luistanut ja jonka pyörimisnopeuden perusteella "moottorin" pyörimisnopeus määräytyy. Niin tämä "vääntää" kierrosnopeudet todellista pienemmiksi tulosteessa. Parhaan väännön kohta on siis noin 500 kierrosta ylempänä, samoin teho. Kesällä tätä ilmiötä ei tule, kun ei (vielä) ole tullut vastaan autoa joka vaikkapa nelosella jaksaisi koko ajan asvaltilla suttia pyörittää.

Tehonmittauksen kannalta tässä systeemissä näyttäisi olevan kaksi tärkeää tekijää, nimittäin painon kertominen oikein, sekä mittauspaikka mahdollisimman tasainen, tai tasaisesti nouseva ja riittävän pitkä kunnollisen rullauksen saamiseksi. Se rullaus on yhtä tärkeä lopputuloksen kannalta, kuin kiihdytyskin, siinä määräytyy kaikki vastukset.

Penkkituloksessa penkittäjä ensin "lirutteli" kierrokset kahteen ja puoleen tonniin ja sitten painoi kaasun pohjaan, no ei siinä mitään, suuremman ahtimen toiminta tuli selväksi ja oikeastaan sitähän tässä hainkin. En osannut tieten kertoa asiaani ymmärrettävällä tavalla, eikä se ole ensimmäinen eikä varmaan viimeinenkään kerta. Ihmetystä tässä vaan aiheutti se että aikaisemmin luulin että vetävän pyörän luisto merkitsisi aina "väärää" tulosta, mutta olen ollut näköjään itse väärässä, sopiva luisto vääristää kierroslukua, mutta kertoo ilmeisesti tehon kuitenkin melko lailla oikein, eli toisin sanoen pikkuluisto ei vaikuta kiihtyvyyteen ainakaan mitenkään merkittävästi.

Huh, tulipas sitä ...

[Breyton]

En nyt epäilekkään ettei autossa olisi vääntöä ja tehoa. Lähinnä kiinnostaa mistä johtuu dynossa ja tiellä ajettujen teho ja vääntö käyrien eroavuus.

Tässä kävi minulla 530d dpf tyhjennyksessä. Sitä ajettiin samalla dynossa ja saatiin kahdenlaisia penkki tuloksia. Yhdessä vedossa laatikko tai turbiini luisti noin 3000:sti ja moottorin todellinen kierrosluku oli huomattavasti suurempi kuin laskennallisesti dynosoftaan saatu kierrosluku. Teho ja vääntö käyrät olivat insoricin lapun mukaiset tuhdilla alaväännöillä, mutta tietenkin teho ja vääntö oli huomattavasti pienemmät mitä noissa lapuissa. Muissa vedoissa teho ja vääntökäyrät olivat VRT motorsportin lapun mukaiset missä moottorin kierrosluku oli oikein dynosoftassa.

Pystytkö vertaamaan todellista moottorinkierroslukua ja insoric näyttämää kierroslukua vedoista?

[tuikku]

.
Laatikko ei luista, yhtään, eikä se saakkaan luistaa.
Eikä luista turbiinikaan.
Autossa on hyvästi vääntöä.


Mittaus tapahtuu sellaisella systeemillä, joka selviää kun laitatte kuukleen "Insoric".
Paino ja renkaan halkaisija täytyy tietää tarkkaan.
Niiden mittaamista varten minulla on kyllä asianmukaiset laitteet.
Olen ollut systeemiin erittäin tyytyväinen.
Normaalisti antaa hiukan nuukasti tehoa, poikkeuksena nyt - syytä en tiedä.
Muutettujen, tehokkaiden autojen ohjelman teossa aivan ykkönen, Vetotavastakaan ei tarvi välittää, mittaus tapahtuu juuri niissä olosuhteissa ja paikassa missä sen auton kuuluukin parhaiten toimia, tiellä.

Ei varmasti kerro absoluuttista totuutta, eikä tarvikkaan, se ei ole tässä edes olennaista.
Olennaista on se, että kun mittaus tehdään aina samassa paikassa, suunnilleen samoilla nopeuksilla, niin kaikki on kuitenkin keskenään vertailukelpoista dataa.
Mutta aika lähelle todellisuutta uskoisin tuloksen olevan.

Mittaus on periaatteeltaan samanlainen kun dynossakin.
Jollakin vaihteella mitataan max kiihtyvyys esim välillä 1500-4500rpm, siis kaasu alussa pohjaan.
Sitten tyrkätään vaihde vapaalle ja annetaan rullata, jolloin rullausvastusten aiheuttamasta hidastuvuudesta tulee hävikit.
Kun renkaan halkaisija on mitattu tarkasti, siirtyy renkaan pyörimisnopeus moottorin kierrosluvuksi.
Ohjelmalle kerrotaan nopeus max kierrosten mittaushetkellä.


Hintaan pitää lisätä tulli, Sveitsi ei tainnut olla EU maa.
Useamman tonnin maksaa kunnolliset punnituslaitteetkin.

[Breyton]

.
Oli tie sulana, niin päätin yrittää tuolla omalla systematikallakin.
Ihmeen hyvin nastarenkailla onnistui, vaikka kolmio vilkkuikin.
Kun ei heti polkaise aivan pohjaan poljinta, niin alavääntö on ihan "normaali".
Kierroslukutieto tässä ei ole ihan oikein, kun takaset pyöri tyhjää ja mittausnappi oli eturenkaassa, mutta teho näyttää tulevan lähemmäksi, kun aavistinkaan, ilmeisesti auto kiihtyy käytännössä lähes "normaalisti", vaikka takarenkaat vähän luistaakin.
Viitisen sataa kierrosta näyttäisi ero olevan, rullilla luulisin olevan oikein.

Kiinostaisi millä systeemillä tämä mitattu? Laatikon luistamisesta ilmeisesti johtuu tuhti alavääntö verrattuna VRT motorsportin lappuun?

[AiM]

Tien päältä se onkin. Tuikulla on semmoset autoon kiinnittettävät mittausvehkeet ja samanlaiset puntarit ku poliisilla millä punnitaan akselimassat.

Tuo nurkkapainojen (tässä tapauksessa kokonaismassan) punnitus nyt ei vielä tuota ongelmaa, kuten omasta projektitopicista näkee -onnistu näppärästi paikallisella katsastuskonttorilla

Jäädään odottelemaan Tuikun vastausta loppulaitteistosta.

Kiihtyvyyden perusteellahan tuon vääntökäyrän pystyy laskemaan, kun tietää välitykset, ilmanvastuksen, massan yms.

[Nettipepe]

.
Oli tie sulana, niin päätin yrittää tuolla omalla systematikallakin.
Ihmeen hyvin nastarenkailla onnistui, vaikka kolmio vilkkuikin.
Kun ei heti polkaise aivan pohjaan poljinta, niin alavääntö on ihan "normaali".
Kierroslukutieto tässä ei ole ihan oikein, kun takaset pyöri tyhjää ja mittausnappi oli eturenkaassa, mutta teho näyttää tulevan lähemmäksi, kun aavistinkaan, ilmeisesti auto kiihtyy käytännössä lähes "normaalisti", vaikka takarenkaat vähän luistaakin.
Viitisen sataa kierrosta näyttäisi ero olevan, rullilla luulisin olevan oikein.

Ilmeisesti konetehot tulee aika rankasti jarrua vasten näissä kulkineissa.
Koodailin kaverin f10 Iin sport näytön, sekin näyttää 500nm vääntöä ihan jäisellä ja lumisella tiellä.
Ei oikein muuta keksi kuin että jarrua vasten se lukemat iskee tauluun.
Voisi kuvitella, että aika luotettavan tuloksen tuollakin laitteistolla saa...
10% ia Luistonesto sallii lyödä tyhjää...Tuo on sitten korjauskerroin mittaustulokseen.

[Kissvesala]

Ihmetytti vaan kun sain kirjoituksista sellaisen kuvan että olisikin tien päältä tuo mittaus eikä rullilta.

Halvin ja paras mittari suorituskyvyn mittaukseen on gps-pohjainen "kello" eli nopeus vs. aika.

Tien päältä se onkin. Tuikulla on semmoset autoon kiinnittettävät mittausvehkeet ja samanlaiset puntarit ku poliisilla millä punnitaan akselimassat.

[AiM]

Taitaa ne harraste käyttöön vähä liian isoja hankintoja olla...
Tuikun laitteiden hinnalla saa käytännössä mittauspenkin käytettynä.
Tuikku valaiskoon ite tarkemmin kun kerkiää.

Ihmetytti vaan kun sain kirjoituksista sellaisen kuvan että olisikin tien päältä tuo mittaus eikä rullilta.

Halvin ja paras mittari suorituskyvyn mittaukseen on gps-pohjainen "kello" eli nopeus vs. aika.

[Kissvesala]

Taitaa ne harraste käyttöön vähä liian isoja hankintoja olla...
Tuikun laitteiden hinnalla saa käytännössä mittauspenkin käytettynä.
Tuikku valaiskoon ite tarkemmin kun kerkiää.

[AiM]

.
Oli tie sulana, niin päätin yrittää tuolla omalla systematikallakin.
Ihmeen hyvin nastarenkailla onnistui, vaikka kolmio vilkkuikin.

Minkälainen tuo oma systematiikkasi on eli mihin perustuva mittaus ja mitä mittavälineistöä edellyttää? Tuli vaan mieleen että vertailuksi voisi tuon oman kulkineen testata, jos ei edellytä mitään isoja hankintoja.

Oletko aikoja mitannut eli vaikkapa 100-200kmh?

[tuikku]

.
Kiitos vaan, mutta olen jo tilannut uudet.