m52b28 virityshaaveiluja ja pari muuta..

Collapse
This topic is closed.
X
X
 
  • Time
  • Show
Clear All
new posts

  • Skarpa
    replied
    Sori spämmäys, mutta tämä aihe kiinnostaa minua ja arvelen muillekin hyödylliseksi. Asia koskee dynaamista puristussuhdetta. Se lasketaan samaan tapaan kuin staattinen puristussuhde, mutta iskusta huomoidaan vain se osa, joka tapahtuu imuventtiilin sulkeutumisen jälkeen, koska vasta silloin alkaa seoksen kokoonpuristuminen. Jyrkempi nokka laskee dynaamista puristussuhdetta ja tilanne voidaan kompensoida nostamalla moottorin staattista puristussuhdetta (joka on se, josta yleensä puhutaan) Dynaaminen puristussuhde vaikuttaa suoraan sylinteripaineeseen ja sen kautta moottorin vääntöön ja tehoon.



    Lisäsin excel-taulukkooni dynaamisen puristussuhteen laskennan. Kun taulukkoon syöttää imuventtiilin sulkeutumisajankohdan, se laskee dynaammisen puristussuhteen vanoksen perusasemassa ja aikaistetussa asemassa. Bemarin vakiomottoreiden laskeskelu tuottaa yllättäviä tuloksia. Netistä kaiveltujen lukujen perusteella yleensä suositellaan pumppubensalle dynaamista puristussuhdetta 7,5-8,5. Joku uskaltaa ehdottaa ysiäkin. Vakiokoneiden arvot tuottivat aika paljon kovempia lukuja. Muutama esimerkki:

    M50B20 staattinen 10,5 / DCR 9,71
    M50TUB20 staattinen 11 / DCR 10.08 / DCR vanos 10.34
    M50TUB25 staattinen 10.5 / DCR 9.41 / DCR vanos 9,68
    B52B28 staattinen 10.2 / DCR 9.01 / DCR vanos 9,29
    Eka luku on staattinen puristussuhde, toka dynaaminen PS vanoksen perusasennossa ja kolmas dynaaminen PS vanos kytkettynä.

    Noita vanos kytkettynä arvoja ei kannata tuijottaa, koska moottorinohjaus ilmeisesti kytkee kytkee vanoksen, jos moottorin sylinteripaine nousisi muuten liian kovaksi. Ilman vanostakin nuo luvut ovat kuitenkin kovia ottaen vielä huomioon, että nämä moottorit ovat kuitenkin 95E:lle tarkoitettuja. Saattaa tietysti johtua siitä, että sylinteritäytös ei ole täydellinen, jolloin sylinteripaine jää laskennallista alhaisemmaksi. Siihen viittaisi se, että S50B30 -moottorille vastaavat arvot ovat 10.7 / 7.7 / 8.9. Ässäkoneessa sylinteritäytös on todennäköisesti parempi kuin peruskoneissa ja vastaavasti dynaamiset puristussuhteet ovat lähempänä perinteisiä virikoneen arvoja.

    Toinen juttu mitä mietin on, että mahtavatko nuo moottorit nojata Siemensin hyvään nakutuksentunnistukseen, joka tarvittaessa myöhäistää sytytysennakkoa
    Last edited by Skarpa; 29-02-2016, 09:36.

    Leave a comment:


  • Skarpa
    replied
    Kuinkas tuo dynaaminen puristussuhde muuten pitäisi laskea Vanoksen kanssa. Itse miettiessäni tulin siihen tulokseen, että nokan valmistajan ilmoittamasta imuventtiilin sulkeutumishetkestä vähennetään Vanoksen säätövara 12 astetta ja lasketaan sitten sillä arvolla. Tuolla mietiskelemälläni 11.2 staattisella puristuksella sain dynaamiseksi puristussuhteeksi vanoksen perusasennossa 8.0:1 ja aikaistetussa asennossa 8,89:1. Käytin Schrickin 264 nokan arvoja.

    Edit: S50B30 koneelle laskin dynaamiseksi puristussuhteeksi 8,6
    Last edited by Skarpa; 29-02-2016, 04:10.

    Leave a comment:


  • TeemuM
    replied
    paljonko nokkaketjun kiristimessä on kiristysvaraa, eli paljonko lohkosta kärsii höylätä?
    Mulla oli otettu 2mm ja siinä ainakin riitti vielä kiristystä ilman kiristimen modaamista.

    Leave a comment:


  • Skarpa
    replied
    Pannaanpa tännekin esille omat kaavailut ja pohdiskelut. Saa kertoa mielipiteitä:

    Pohdiskelin tuossa nokkia, puristussuhdetta ja venttiilikoloja. Nokkien suhteen olen kallistumassa hiottuihin M54B30 nokkaan ja M50 nv nokkaan. Nokat voisi hioa 260-asteisiksi/10,05mm, eli 220 astetta 1mm - 1mm. Nämä nokat ovat koneistajan mukaan suoraan bolt-on. 230 astetta / 10,7 onnistuisi nostinkuppeja muokkaamalla. Tarkistin vielä asian Shrickin katalogista ja myös Schrick lupaa, että heidän 264-asteinen nokkansa sopii koneeseen muutoksitta.

    Muita suunniteltuja muutoksia ovat M54B30 sisuskalut ja nostettu puristussuhde. Mieluiten selviäisin muutoksista ilman, että mäntien venttiilikoloja pitää muokata. Vakion M52B28:n puristussuhde on 10,2 ja paljerako 2,98 mm (2,88 mm tuplavanoksessa). M54 sisuskaluilla männänlaki jää 0,7 mm alemmas. 1mm ohuempi kansipahvi, tai millin höyläys lohkosta onnistuu siis ilman, että männänlaki YKK:ssa tulee juurikaan ylemmäs. Tällöin staattinen puristussuhde asettuu lukemiin 11,1-11,2.

    Polttoaineeksi mulla on kaavailtuna 98E. Urpo_Rotta oli sitä mieltä, että staattinen puristussuhde kannattaisi nostaa silti 12-13 luokkaan, jos se helposti onnistuu. Kyllähän sen saisi ja silloin paljeraoksi tulisi n. 1mm. Venttiilikoloja joutuisi todennäköisesti syventämään pari milliä, jolloin venakolon pohjan ja ylimmän rengasuran välille jäisi n. 1mm tavaraa. Minkähän verran noita vakiomäntiä kärsii työstää:think

    Mittailin vähän noita M54 mäntiä. Männänlaen paksuus on 7,0 mm ja mitta ylimmän männänrenkaan urasta männänlakeen on 4,0 mm. Venttiilikolojen syvyys on n. 1mm.

    EDIT: paljonko nokkaketjun kiristimessä on kiristysvaraa, eli paljonko lohkosta kärsii höylätä?
    Last edited by Skarpa; 28-02-2016, 18:39.

    Leave a comment:


  • jani
    replied
    Originally posted by Skarpa View Post
    . Konehuoneen ilma on kuitenkin kuumaa.
    Laitappa sinne konehuoneeseen anturi ja ylläty kuinka viileää siellä itseasiassa on. Mikäli lämmöt ovat kovat, niin silloin on jotain pielessä.

    Leave a comment:


  • jmp2002
    replied
    Originally posted by Busch View Post
    Vähä ehkä lähtee käsistä, mutta onko kukaan miettiny jos normi imusarjaan vaikka m50 lisäis kaks tai kolme samanlaista kaasuläppää lisää? Ei varmaan toimisi järkevästi... :think
    kemissä eräällä sankarilla on 2.5 koneessa vakio imusarjassa kaks kaasuläppää... olikohan tehoa jonku 230 kieppeillä..

    Leave a comment:


  • Vauhtivaunu
    replied
    Originally posted by Busch View Post
    Vähä ehkä lähtee käsistä, mutta onko kukaan miettiny jos normi imusarjaan vaikka m50 lisäis kaks tai kolme samanlaista kaasuläppää lisää? Ei varmaan toimisi järkevästi... :think
    Pösön koneisiin on joku joskus tehnyt ratkaisun jossa molemmissa päissä imusarjaa on kaasuläpät. Koska se on sen mallinen ettei yksi riitä, eikä määrätyissä kilpaluokissa kannata kalliita imusarjoja tehdä tai ostaa. BMW:n imusarjat ei malliltaan ole tällaisia joten hyöty voi jäädä olemattomaksi (eikanata)

    Leave a comment:


  • jannmann
    replied
    Originally posted by Remotion View Post
    Mikä nyt työnhakijan budjetti on... Jos joka kuu on lähtökohtaisesti jo miinuksilla niin...
    Mutta kun katson tuota mun omaa showroomia viimepäiviltä niin ei se mahdottomuus olisi.
    Mutta tulkitsenko tuon varovaiseksi avaukseksi siitä että olisi intoa tehdä?
    Voihan sen niin tulkita.

    Leave a comment:


  • Busch
    replied
    Vähä ehkä lähtee käsistä, mutta onko kukaan miettiny jos normi imusarjaan vaikka m50 lisäis kaks tai kolme samanlaista kaasuläppää lisää? Ei varmaan toimisi järkevästi... :think

    Leave a comment:


  • Remotion
    replied
    Originally posted by jannmann View Post
    Paljonko budjetti airboxiin? Ei kovin vaikea valmistaa kuitenkaan ton tyyppiseen ratkaisuun missä pitää tehdä pelkkä kotelo.
    Mikä nyt työnhakijan budjetti on... Jos joka kuu on lähtökohtaisesti jo miinuksilla niin...
    Mutta kun katson tuota mun omaa showroomia viimepäiviltä niin ei se mahdottomuus olisi.
    Mutta tulkitsenko tuon varovaiseksi avaukseksi siitä että olisi intoa tehdä?

    Leave a comment:


  • jannmann
    replied
    Originally posted by Remotion View Post
    http://racehead.com.au/products-page...50-52-itb-kit/

    Tuossa on oikean kokoiset läppikset 28:n.
    Tätä olen odotellut mutta airboxi uupuu vielä...

    PPF:llä on tuo hitsattu imusarja joka vissiin turbokäyttöön tehty mutta jotkut olivat kai saaneet hirmuhyviä lukuja vaparissakin.
    Paljonko budjetti airboxiin? Ei kovin vaikea valmistaa kuitenkaan ton tyyppiseen ratkaisuun missä pitää tehdä pelkkä kotelo.

    Leave a comment:


  • petrolhead
    replied
    Originally posted by Remotion View Post
    Millä arvoilla mahtuu vielä pyöriä ilman että venttiilit osuu mäntiin...
    Ja eikös puristussuhde jotenkin kulje käsikädessä, jos nokkia kiristää paljon?
    Käännän kysymyksesi toisinpäin. Jos joku vastaisi että sietää x mm YKK-nostoa ilman ongelmia, niin kasaisitko koneen sellaisilla spekseillä ilman että joka tapauksessa tarkastat itse mittaamalla?

    Puristussuhteesta. Mä tuijotan oman kasailun kanssa ainoastaan dynaamista puristussuhdetta. Se lasketaan karkeesti siitä kohtaa missä imu menee kiinni puristustahdin jo alettua. enemmän asteita kepissä, todellinen puristus alkaa myöhemmin jolloin puristuspaine ei kasva välttämättä liian suureksi vaikka staattinen puristussuhde olis mitä. Isku/veivisuhde luonnollisesti vaikuttaa siihen millä korkeudella muki on @ x astetta JAKK.
    Ylläoleva on yksinkertaistus siitä mitä minulle on viisaat opettaneet. Lukijan vastuulla.

    Leave a comment:


  • naukkis
    replied
    Originally posted by Remotion View Post
    Millä arvoilla mahtuu vielä pyöriä ilman että venttiilit osuu mäntiin...
    Ja eikös puristussuhde jotenkin kulje käsikädessä, jos nokkia kiristää paljon?
    M52 on DOHC-kone eli nokat voi ajoittaa niin että venttiilit eivät osu mäntiin oli nokka-akseli melkein millainen tahansa.

    Dynaaminen puristussuhde laskee myöhäisellä imuventtiilin sulkeutumiskohdalla joten mitä kireämpi nokka-akseli sen suuremmaksi puristussuhteen voi tarvittaessa nostaa ilman nakutusta, ts mikään pakkoliitto näiden välillä ei ole. M52 omaa vielä muuttuvan imunokka-akselin ajoituksen joten imuventtiilin sulkeutusmiskohdan voi pitää vakiona vakiota kireämmillä nokillakin halutessaan.

    Leave a comment:


  • Remotion
    replied
    Millä arvoilla mahtuu vielä pyöriä ilman että venttiilit osuu mäntiin...
    Ja eikös puristussuhde jotenkin kulje käsikädessä, jos nokkia kiristää paljon?

    Leave a comment:


  • naukkis
    replied
    Originally posted by Remotion View Post
    Paljonko vakio venttiileillä ja nostajilla uskaltaa laittaa? Jos RPM pidetään alle 7000...

    Miten tuo profiilin nosto tehdään hiomalla? keskiosaa kavennetaan ja laitetaan paksummat laakerit tms korkeammat liukupinnat?
    No ei nokan profiili juuri vaikuta kestävyyteen ellei mennä johonkin äärimmäisyyksiin. Pitempi aukioloaika tietysti vähentää hydraulinostimen täyttymisaikaa eli todennäköisesti nostaja ehtoopuolella kuolee vähän aikaisemmin mitä pidempi nokan aukiolo-aika.

    Nokkaa hiotessa perusympyrää pienennetään joka kompensoidaan pois, pienillä muutoksilla asiaan riittää ihan normaali välystensäätö, hydraulinostajilla siis nostaja säätää välyksen automaattisesti oikeaksi.

    Leave a comment:

Working...
X